Ammattikorkeakoulu-uudistus ravistelee koko järjestelmää
Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Erääksi keinoksi tavoitteeseen pääsyssä on mainittu ammattikorkeakoulu-uudistus, jonka osana ollaan mm. vähentämässä aloituspaikkoja ja uusimassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia. Lisäksi lähivuosina täsmennetään ammattikorkeakoulujen koulutusvastuita, uusitaan toimiluvat ja ammattikorkeakoululaki.
Olen ollut ammattikorkeakoulutyössä ihan alkumetreiltä saakka ja kokenut monia vaiheita, mm. ponnistelut toimiluvan saamiseksi silloiselle Espoon-Vantaan väliaikaiselle ammattikorkeakoululle, vakinaisen Laurea-ammattikorkeakoulun syntymisen ja kehittymisen eturivin ammattikorkeakouluksi, HUMAKin ensimmäisen rakenteellisen kehittämisen vaiheet, ilon lisäaloituspaikoista ja ylemmistä tutkinnoista, HUMAKin TKI-toiminnan kehittymisen jne.
Varsinaista suvantovaihetta ei ole oikeastaan ollut näiden vuosien aikana ole ollut. Nyt alkanut ammattikorkeakoulu-uudistuksen aika vaikuttaa ehkä kuitenkin kaikkein haasteellisimmalta. Uudistus ravistelee ammattikorkeakouluja monelta kantilta. Tässä blogissani tarkastelen lähinnä aloituspaikkaleikkauksia ja uutta rahoitusmallia.
Aloituspaikkaleikkaukset säilyivät lähes ennallaan
Ammattikorkeakoulut olivat jo saaneet tiedotteen aloituspaikkaleikkauksista: HUMAKin aloituspaikkaleikkaukset säilyivät valitettavasti ennallaan, eli meiltä vähenee 30 kulttuurituotannon aloituspaikkaa. Perustelimme leikkauksen vähentämistä 15 aloituspaikkaan sillä, että meidän kulttuurituotannon koulutuksemme profiloituu yhteiskunnalliseen kulttuurituottajuuteen ja toteuttaa osaltaan hyvin HUMAKin tehtävää yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna. Kulttuurituotannon yksikössä on tehty erinomaista työtä koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseksi, ja supistus on meille tietenkin suuri menetys. Taloudellisesti voimme kuitenkin selvitä aloituspaikkaleikkauksista huolimatta.
Onneksi ministeri Gustafssonin tekemä leikkauspäätös säilyi suureksi osaksi volyymiltään alkuperäisen kokoisena ja esitetyt suhteellisen hillityt palautukset (lisäystä 130 aloituspaikkaa alkuperäiseen esitykseen verrattuna) vaikuttivat perustelluilta. Päätöksessä otettiin huomioon lisäksi joitain ammattikorkeakoulujen esittämiä muutoksia leikkauksien kohdistamisessa. Eniten paikkoja väheni odotetusti kulttuuri- ja marata-aloilta ja hieman lisäystä tuli sosiaali- ja terveys- ja liikunta-aloille sekä yhteiskuntatieteen ja liiketalouden aloille. Taloudellista ahdinkoa ammattikorkeakouluille lisää vuonna 2013 indeksikorotusten jäädyttäminen koko koulutussektorilla.
Uusi rahoitusmalli voimaan vuonna 2014
Suunniteltu rahoitusmalli poikkeaa nykyisestä melko tavalla: tällä hetkellä perusrahoituksen muodostaa opiskelijamäärän mukaan jaettava alakohtainen yksikköhinta ja tuloksellisuusrahoituksen osuus on kolmannes kokonaisrahoituksesta. Tämän järjestelmän on sanottu kannustavan heikosti tehokkuuden lisäämiseen.
Uudessa rahoitusmallissa keskeinen rahoitusosuus olisikin tulossa tuloksellisuuden perusteella, ja perusrahoituksen osuus pienenee ja todennäköisesti poistuu kokonaan siirtymäajan jälkeen. 19.3.2012 päivätyssä rahoitusmallia kuvailevassa luonnoksessa kerrotaan, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus tulisi määräytymään pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden, työllistymisen sekä TKI-toiminnan perusteella.
Tuloksellisuuden korostaminen on sinänsä hyvä asia ja uskonkin, että kaikki ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että toimintamme laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta arvioidaan. Rahoitusmallia pohtineet selvityshenkilöt esittivät raportissaan, että 50 % rahoituksesta tulisi tuloksellisuuden perusteella. Tämä osuus vaikuttaa mielestäni melkoisen suurelta, eikä tule varmaan toteutumaan. Samaa sanoivat ammattikorkeakoulujen edustajat viime viikolla pidetyssä työpajassa, jossa ammattikorkeakouluväki pohti rahoitusmallia OKM:n koolle kutsumissa työpajoissa.
Indikaattoreiden läpinäkyvyys askarruttaa
Rahoitusmallia esitellessään ovat OKM:n edustajat kertoneet, että mallin ohjausvaikutusta pyritään parantamaan. Tavoitteena on läpinäkyvyys ja selkeys, joka saadaan aikaan indikaattoreiden vähentämisellä. Kullekin perustehtävälle on suunniteltu vain muutama toteumaluku. Täytyy kyllä sanoa, että Itseäni askarruttaa eniten juuri tämä eri indikaattoreiden läpinäkyvyyden kysymys. Miten saadaan aikaan mittarit, joiden tulkinnat ovat yksiselitteisiä ja laskentatapa ymmärrettävä. Vielä tämän vuoden voimassa olevat indikaattorit eivät ainakaan täytä uusille mittareille asetettuja tavoitteita: ammattikorkeakouluille erityisesti laskentaperusteet ovat jääneet hyvin epäselviksi. Siinä mielessä muutoksen tavoitteet ovat oikean suuntaiset.
Uudessa mallissa askarruttavat myös eri indikaattoreiden painotukset, joista ei vielä ole täsmällistä tietoa. Työpajatyöskentelyssä vaikutti siltä, että mielipiteet näistä painotuksista vaihtelivat kovasti. Esimerkiksi TKI-rahoituksen painottuminen kilpailtuun rahoitukseen asettaa haasteita ainakin HUMAKille, sillä meidän alamme ovat harvoin tuon rahoituksen piirissä. Toisaalta maksupalvelutoimintamme on hyvällä tasolla kokonaisbudjettiimme nähden ja olemmekin ylittäneet oman tavoitteemme useana vuonna. Hyvää mallissa on strategiarahoituksen ammattikorkeakouluille antama mahdollisuus saada rahoitusta omien tavoitteittensa, tehtävänsä ja profiilinsa mukaisen toiminnan vahvistamiseen. Tämä mahdollistaa jatkossakin ammattikorkeakoulujen omaleimaisuuden.
Talouden vakaus on välttämätön edellytys tulokselliselle toiminnalle
Rahoitusmallin vaihtuminen perusrahoitusta painottavasta mallista tuloksellisuutta painottavaan rahoitukseen vaatii suhteellisen pitkää siirtymäaikaa, jotta selviämme ja voimme sopeuttaa toimintamme lähivuosien niukkeneviin varoihin. Jatkossakin tulojen pysyminen tasaisena esimerkiksi sopimuskauden ajan on tärkeätä, jotta voidaan turvata vakavaraisuus ja pitkäjänteinen kehittäminen.
Ammattikorkeakouluilla haastava tulevaisuuden tavoite
Rahoitusmallia pohtiva ohjausryhmä on kiteyttänyt ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden tavoitteen Arenen esittämällä tavalla:
Vuonna 2020 tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja sekä innovaatioiden kehittäjä.
Ministeriön mukaan vuodesta 2012 alkaen käyttöön otettavaksi ehdotettu rahoitusmalli on ensimmäinen askel kohti vuoteen 2020 asetettua tavoitetilaa. Toivottavasti näin tapahtuu. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä sivistystehtävä, joka ei saa vaarantua markkinavetoisella rahoitusmallilla. Täytyy muistaa, että vaikka ammattikorkeakoulujen talous muodostuisikin tulevaisuudessa pääsääntöisesti (tai kokonaan) tuloksellisuuden perusteella, ammattikorkeakouluilla on tärkeä sivistystehtävä, joka ei saa vaarantua epäselvillä mittareilla.


Jaa