Rehtorin mietteitä

Yhtiökokouksen päätös

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous teki 16.2. päätöksen HUMAKin rakenteen tiivistämisestä. Näitä päätöksiä opetus- ja kulttuuriministeriö on odottanut ylläpitäjältämme jo usean vuoden ajan. Päätös perustuu osakeyhtiön, HUMAKin ja opetus- ja kulttuuriministeriön väliseen sopimukseen ammattikorkeakoulun rakenteen tiivistämisestä.

Päätöksen taustalla ovat myös koko ammattikorkeakoulukenttään tulevina vuosina kohdistuvat mittavat toimintamäärärahojen leikkaukset. HUMAKin tulee tehdä valtionosuustuloihin kohdistuvia säästöjä noin 1,8 M€ vuonna 2015. Säästöjä saadaan esimerkiksi tilakustannuksista, toiminnan sopeutuksesta, henkilöstökustannuksista ja erilaisista synergiahyödyistä. Rakenteen tiivistäminen varmistaa HUMAKille mahdollisuuden sopeutua taloudellisesti voimavarojen leikkauksiin.

Yhdeksän kampuksen mallista siirrytään neljän monialaisen yksikön toimintamalliin: kussakin uudessa yksikössä tulee olemaan vähintään kahden toimialan koulutusta ja TKI-toimintaa. Koulutustarjontamme ei sinänsä muutu, mutta isompien monialaisten yksiköiden avulla voimme tulevaisuudessa tehostaa alueellista toimintaamme.

Yhtiökokouksen päättämän yksikkörakenteenmukaanJyväskylässä toteutetaankulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogikoulutusta sekä TKI-toimintaa, Kuopiossa toteutetaan viittomakielentulkki- ja yhteisöpedagogikoulutusta sekä TKI-toimintaa, Pääkaupunkiseudulla toteutetaan kulttuurituottaja-, viittomakielentulkki- ja yhteisöpedagogikoulutusta sekä TKI-toimintaa. Myös hallinto sijoittuu pääkaupunkiseudun yksikön tiloihin. Turun yksikössä toteutetaan kulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogikoulutusta. Toimipaikoista on kerrottu tarkemmin tiedotteissamme esimerkiksi www-sivuillamme.

Voiko HUMAK voi toteuttaa valtakunnallista tehtäväänsä uudessa rakenteessa?

Toimintamme jatkuu edelleen Keski-Suomessa, vaikka Äänekosken kampuksen toiminta päättyy. Tämä ratkaisu ei ole aiheuttanut opiskelijoissa, henkilöstössä ja toimialalla suurempia protesteja.

Sen sijaan päätökset kampusten lakkauttamisesta Joensuussa ja Torniossa ovat ymmärrettävästi herättäneet suurta hämmennystä ja pettymystä opiskelijoittemme ja henkilöstömme keskuudessa. Myös HUMAKin kanssa tiivistä yhteistyötä tehneet nuorisotyön toimijat Pohjois- ja Itä-Suomesta ovat olleet huolissaan siitä, miten turvataan yhteisöpedagogi-tutkinnon omaavan työvoiman saanti noille alueille vastaisuudessa Joensuun ja Tornion kampusten toiminnan päättyessä. On myös pohdittu, jatkaako HUMAK työelämää kehittävää hanketoimintaa noilla alueilla?

Opiskelijat ovat erityisesti kysyneet, eivätkö päättäjät tunne maantiedettä? Mikä valtakunnallinen ammattikorkeakoulu tämä on, jos HUMAKin pohjoisin yksikkö on tulevaisuudessa Kuopiossa.?

HUMAK tuntee vastuunsa toimialojensa valtakunnallisena kouluttajana ja kehittäjänä

Kyllä HUMAK haluaa edelleen hoitaa valtakunnallista tehtäväänsä ja ottaa vastuun siitä, että järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja viittomakieli- ja tulkkausalan osaajia koulutetaan koko maan tarpeisiin. Myös yhteisöpedagogien koulutuksessa otetaan edelleen huomioon myös Pohjoisen ja Itäisen Suomen tarpeet ja pyritään vastaamaan niistä.

Meillä HUMAKissa on hyviä kokemuksia aikuiskoulutuksen toteuttamisesta työelämän tarpeisiin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi yhteisöpedagogien aikuiskoulutusta on lähivuosina toteutettu Turussa ja Kuopiossa ja kulttuurituottajien aikuiskoulutussovellus on parhaillaan menossa Tampereella. Lisäksi yhteisöpedagogin aikuiskoulutusta toteutetaan tällä hetkellä nimellä ”Perämeren kaarella”. Tässä koulutuksessa opetusta annetaan sekä Torniossa että Oulussa.

TKI-toimintaamme voidaan jatkossakin kohdistaa joustavasti työelämän tarpeiden mukaisesti myös alueille, joilla ei ole HUMAKin kampusta. Tästä HUMAKilla on myös kokemusta: Joutsenon, sittemmin Lappeenrannan kampuksen toiminnan lakkautuspäätös tehtiin vuonna 2007, ja viimeiset valmistujaisjuhlat olivat kesäkuussa 2011. Samalla vietettiin muodonmuutosjuhlaa ja pidettiin TKI-HUMAK Voiman toiminnan avajaisseminaari Imatralla. HUMAK siis jatkaa edelleen toimintaansa kulttuurituotannon kehittäjänä Etelä-Karjalassa vastaten työelämän meille esittämään tarpeeseen. Vastaavanlaisia ratkaisuja olemme valmiita toteuttamaan myös järjestö- ja nuorisotyön toimialoilla.

Onneksi HUMAKille on muodostunut vuosien myötä tiiviit suhteet toimialojensa valtakunnallisiin ja alueellisiin verkostoihin. Erityisen tärkeätä on jatkossakin hoitaa ja syventää edelleen HUMAKin yhteistyötä hyvien työelämäkumppaneiden ja yhteistyöverkostojen kanssa myös paikkakunnilla, joilla kampuksemme toiminta päättyy. Samoin on tietenkin toimialojemme muiden kouluttajien kanssa. Tarvitsemme tähän työhön osaavaa henkilökuntaamme.

Esitän vetoomuksen myös työelämälle: HUMAK tarvitsee jatkossakin teitä, hyvät järjestö- ja nuorisotyön toimijat. Haluamme edelleen kehittää toimialojamme kanssanne myös Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Verkostomaisesti toimivan HUMAKin uudet yksiköt monialaisia

Vähemmälle huomiolle on jäänyt positiivinen asia: HUMAKin yhteisöpedagogikoulutusta tullaan toteuttamaan vastaisuudessa Kuopiossa ja suomenkielellä Turussa. Tämä tuo hienon mahdollisuuden uudenlaiseen toimialojen kehittämiseen ja verkostojen luomiseen järjestö- ja nuorisoaloilla. Toisaalta meillä on jo toteutettu molemmilla paikkakunnilla yhteisöpedagogien aikuiskoulutusta, joten verkostoja on varmasti jo muodostunutkin.

Positiivista on myös, että uudistuksen jälkeen kaikki HUMAKin yksiköt ovat nykyisiä kampuksia suurempia ja monialaisia. Olemme jatkossa entistä vahvempi alueellinen toimija. Uskon, että rakennemuutos tuo tullessaan myös mahdollisuuden tehostaa HUMAKin toimintaa valtakunnallisena verkostomaisesti toimivana ammattikorkeakouluna. Keskeisenä lähtökohtana uudistukselle on myös HUMAKin yhteiskunnallisen profiilin kirkastaminen.

Rakenteellisen uudistuksen toteuttamisen tueksi olemme hakeneet rahoitusta OKM:lta ns. kumppanuusfoorumi-hankkeelle. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa HUMAKin tehtävän toteuttamista kehittämällä ammattikorkeakoulun työelämäyhteyksiä sekä aluevaikuttavuutta ja kirkastamalla HUMAKin profiilia.

Muillakin toimialoilla on haasteensa

Myös kulttuurituotannossa ja viittomakieli- ja tulkkausalalla on omat haasteensa. Esimerkiksi kulttuurituotannon koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista olemme esittäneet vastineemme OKM:öön. Keskityin tällä kertaa kuitenkin suurimmaksi osaksi järjestö- ja nuorisotyön toimialoihin, koska lakkautuspäätökset koskivat yhteisöpedagogikoulutusta toteuttavia kampuksia.

Ammattikorkeakoulu-uudistus käynnistymässä

Aluillaan oleva vuosi 2012 tulee olemaan ammattikorkeakouluissa tärkeiden päätösten ja muutosten, tai muutosten valmistelun vuosi. Kaikki ammattikorkeakoulut valmistautuvat ammattikorkeakoulu-uudistuksen. Näin myös HUMAK. Viime vuodenviimeisessä blogissani kerroin, että päätöksiä on meillä odotettavissa vuoden alkupuolella. Tuolloin ylläpitäjäosakeyhtiömme hallitus tekee yhtiökokoukselle esityksen HUMAKin tulevaisuuden rakenteesta.

Näillä näkymin päätökset HUMAKin rakenteen tiivistämisestä ja muutoksen toteutussuunnitelmasta tehdään helmikuussa. Esitystä uusimuotoisesta itsenäisenä oikeushenkilönä toimivasta Humanistisesta ammattikorkeakoulusta täsmennetään kuluvan vuoden aikana. Kaikista ammattikorkeakouluista tulee itsenäisiä oikeushenkilöitä vuoden 2014 alusta ja samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitus siirretään valtiolle. Osakeyhtiön ja HUMAKin tehtävänä onkin jo tänä vuonna suunnitella, miten toimintaamme sopeutetaan mittaviin menoleikkauksiin ammattikorkeakoulujen rahoituksen supistuessa vuosina 2013 – 2015.

Voiko viestintää hallita?

Muutostilanteessa on tärkeätä viestiä henkilöstölle ja opiskelijoille ajoissa ja avoimesti tulevista muutoksista ja niiden vaikutuksesta kunkin työhön tai opiskeluun. Tärkeätä on myös, että ulkoisessa viestinnässä saisimme sanomamme liikkeelle mielellään ennakoivasti tiedotusvälineille ja muulle medialle sekä keskeisille sidosryhmillemme.

Olen erityisen iloinen siitä, että HUMAKin viestintäsuunnittelijat ovat olleet aktiivisesti muistuttamassa meitä johdon edustajia viestinnän merkityksestä muutostilanteessa. Olemmekin koonneet pienen ryhmän, jonka puitteissa suunnittelemme HUMAKin muutosviestinnän askelia ja pyrimme jotenkin ottamaan haltuun tätä haasteellista kenttää. Tavoitteenamme on, että muutosviestintämme olisi proaktiivista, jolloin pystyisimme ehkä välttämään pahimmat karikot ja ristiriitaisuudet.  

Sisäisen muutosviestinnän tavoitteita ja menetelmiä

Haluan painottaa nyt blogissani sisäistä viestintää, jolla voi olla hyvinkin keskeinen merkitys henkilöstön ja opiskelijoiden työ- ja opiskeluilmapiirin kannalta.

Uskon, että suurin osa HUMAKin henkilöstöstä ja opiskelijoistakin ymmärtää ja hyväksyy muutosten tarpeen.  Tulossa olevista muutoksista viestiminen on kuitenkin tärkeätä, samoin kuin faktoista, muutoksen tavoitteista ja toteuttamisesta kertominen. Muutosviestintämme tavoitteena on myös henkilökunnan ja opiskelijoiden kuuleminen, sillä heidän on tärkeätä ymmärtää uudistusten taustat ja hyödyt. Avoin keskustelu muutoksen eri vaiheissa todennäköisesti tukee henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia ja jaksamista.  Erityisesti luottamushenkilöiden tulee tuntea yhdistymisten ja hallinnollisten uudistusten syyt ja perustelut.

Olemme pyrkineet tehostamaan HumakPron kautta tapahtuvaa sisäistä muutosviestintäämme henkilöstölle ja opiskelijoille ja myös selkiyttämään viestintävastuita. Tekeillä on jonkinlainen ”muutosviestinnän työkalupakki” henkilöstölle, koska kampustemme lähialueilla ja sidosryhmissä kyselijöitä ja kiinnostuneita varmaan riittää. Opintotoimisto on antanut jo syyskaudella ohjeita tutor-opiskelijoille, jotka osallistuvat opiskelijarekrytointiin liittyvään markkinointiin.

HUMAKin ydinviestit

Selkeät perusviestit auttavat sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän rakentamista. Näitä olemmekin jo hahmotelleet. Olemme tiivistäneet kolmeen ydinviestiin, joihin kuhunkin olemme pohtineet muutamia täsmennyksiä ja konkretisointeja.

HUMAKin muutoksen ydinviestit:

·         Rakenne muuttuu, HUMAK vahvistuu

·         Monialaiset kampukset tuottavat laadukasta opetusta ja tutkimusta

·         Avoin toimintakulttuuri edistää yhdessä tekemistä

Päätösten jälkeen viestinnän merkitys kasvaa

On hyvä laatia ennakkoon suunnitelmia muutosviestinnän toteuttamisesta rakenteellisen kehittämisen eri vaiheissa. Kriittisin ajankohta on kuitenkin heti päätöksenteon jälkeen, kun tiedetään lakkautuvien kampusten määrä ja paikkakunnat. Tuolloin jokainen henkilökuntamme jäsen joutuu pohtimaan tulevaisuuttaan HUMAKissa. Olemmekin toimitusjohtajan kanssa varanneet kaksi päivää videovälitteiseen kampuskierrokseen, jolloin käymme keskustelua koko henkilöstön kanssa ja kunkin kampuksen väen kanssa erikseen. Haluamme olla henkilöstömme käytettävissä ja jakamassa meitä kaikkia koskevaa muutosta pohtimalla yhdessä tulevaisuutta, vastaamalla kysymyksiin, kuuntelemalla huolia.    

Täsmennämme ennakkoon myös suunnitelman opiskelijoille viestimisestä päätösten jälkeen. Lisäksi lähetämme tiedotusvälineille ja medialle tiedotteet jo päätöksentekopäivänä.

Nähtäväksi jää, kuinka onnistumme muutosviestinnässämme. Yllätyksiä varmaan tulee matkalla, mutta nyt kuitenkin tiedostamme ehkä aiempia vuosia paremmin viestinnän merkityksen ja olemme yrittäneet valmistautua tuleviin tilanteisiin. Elämme haastavia aikoja.