Rehtorin mietteitä

Uudistuvien ammattikorkeakoulujen tulevaisuus askarruttaa
03.04.2012 - 11:18
ammattikorkeakoulu-uudistus, rahoitusmalli, tuloksellisuus

Ammattikorkeakoulu-uudistus ravistelee koko järjestelmää

Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Erääksi keinoksi tavoitteeseen pääsyssä on mainittu ammattikorkeakoulu-uudistus, jonka osana ollaan mm. vähentämässä aloituspaikkoja ja uusimassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia. Lisäksi lähivuosina täsmennetään ammattikorkeakoulujen koulutusvastuita, uusitaan toimiluvat ja ammattikorkeakoululaki. 

Olen ollut ammattikorkeakoulutyössä ihan alkumetreiltä saakka ja kokenut monia vaiheita, mm. ponnistelut toimiluvan saamiseksi silloiselle Espoon-Vantaan väliaikaiselle ammattikorkeakoululle, vakinaisen Laurea-ammattikorkeakoulun syntymisen ja kehittymisen eturivin ammattikorkeakouluksi, HUMAKin ensimmäisen rakenteellisen kehittämisen vaiheet, ilon lisäaloituspaikoista ja ylemmistä tutkinnoista, HUMAKin TKI-toiminnan kehittymisen jne.

Varsinaista suvantovaihetta ei ole oikeastaan ollut näiden vuosien aikana ole ollut. Nyt alkanut ammattikorkeakoulu-uudistuksen aika vaikuttaa ehkä kuitenkin kaikkein haasteellisimmalta. Uudistus ravistelee ammattikorkeakouluja monelta kantilta. Tässä blogissani tarkastelen lähinnä aloituspaikkaleikkauksia ja uutta rahoitusmallia.    

Aloituspaikkaleikkaukset säilyivät lähes ennallaan

Ammattikorkeakoulut olivat jo saaneet tiedotteen aloituspaikkaleikkauksista: HUMAKin aloituspaikkaleikkaukset säilyivät valitettavasti ennallaan, eli meiltä vähenee 30 kulttuurituotannon aloituspaikkaa. Perustelimme leikkauksen vähentämistä 15 aloituspaikkaan sillä, että meidän kulttuurituotannon koulutuksemme profiloituu yhteiskunnalliseen kulttuurituottajuuteen ja toteuttaa osaltaan hyvin HUMAKin tehtävää yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna. Kulttuurituotannon yksikössä on tehty erinomaista työtä koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseksi, ja supistus on meille tietenkin suuri menetys. Taloudellisesti voimme kuitenkin selvitä aloituspaikkaleikkauksista huolimatta.

Onneksi ministeri Gustafssonin tekemä leikkauspäätös säilyi suureksi osaksi volyymiltään alkuperäisen kokoisena ja esitetyt suhteellisen hillityt palautukset (lisäystä 130 aloituspaikkaa alkuperäiseen esitykseen verrattuna) vaikuttivat perustelluilta. Päätöksessä otettiin huomioon lisäksi joitain ammattikorkeakoulujen esittämiä muutoksia leikkauksien kohdistamisessa. Eniten paikkoja väheni odotetusti kulttuuri- ja marata-aloilta ja hieman lisäystä tuli sosiaali- ja terveys- ja liikunta-aloille sekä yhteiskuntatieteen ja liiketalouden aloille. Taloudellista ahdinkoa ammattikorkeakouluille lisää vuonna 2013 indeksikorotusten jäädyttäminen koko koulutussektorilla.

Uusi rahoitusmalli voimaan vuonna 2014  

Suunniteltu rahoitusmalli poikkeaa nykyisestä melko tavalla: tällä hetkellä perusrahoituksen muodostaa opiskelijamäärän mukaan jaettava alakohtainen yksikköhinta ja tuloksellisuusrahoituksen osuus on kolmannes kokonaisrahoituksesta. Tämän järjestelmän on sanottu kannustavan heikosti tehokkuuden lisäämiseen.

Uudessa rahoitusmallissa keskeinen rahoitusosuus olisikin tulossa tuloksellisuuden perusteella, ja perusrahoituksen osuus pienenee ja todennäköisesti poistuu kokonaan siirtymäajan jälkeen. 19.3.2012 päivätyssä rahoitusmallia kuvailevassa luonnoksessa kerrotaan, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus tulisi määräytymään pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden, työllistymisen sekä TKI-toiminnan perusteella.

Tuloksellisuuden korostaminen on sinänsä hyvä asia ja uskonkin, että kaikki ammattikorkeakoulut pitävät tärkeänä, että toimintamme laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta arvioidaan. Rahoitusmallia pohtineet selvityshenkilöt esittivät raportissaan, että 50 % rahoituksesta tulisi tuloksellisuuden perusteella. Tämä osuus vaikuttaa mielestäni melkoisen suurelta, eikä tule varmaan toteutumaan. Samaa sanoivat ammattikorkeakoulujen edustajat viime viikolla pidetyssä työpajassa, jossa ammattikorkeakouluväki pohti rahoitusmallia OKM:n koolle kutsumissa työpajoissa.

Indikaattoreiden läpinäkyvyys askarruttaa

Rahoitusmallia esitellessään ovat OKM:n edustajat kertoneet, että mallin ohjausvaikutusta pyritään parantamaan. Tavoitteena on läpinäkyvyys ja selkeys, joka saadaan aikaan indikaattoreiden vähentämisellä. Kullekin perustehtävälle on suunniteltu vain muutama toteumaluku. Täytyy kyllä sanoa, että Itseäni askarruttaa eniten juuri tämä eri indikaattoreiden läpinäkyvyyden kysymys. Miten saadaan aikaan mittarit, joiden tulkinnat ovat yksiselitteisiä ja laskentatapa ymmärrettävä. Vielä tämän vuoden voimassa olevat indikaattorit eivät ainakaan täytä uusille mittareille asetettuja tavoitteita: ammattikorkeakouluille erityisesti laskentaperusteet ovat jääneet hyvin epäselviksi. Siinä mielessä muutoksen tavoitteet ovat oikean suuntaiset.

Uudessa mallissa askarruttavat myös eri indikaattoreiden painotukset, joista ei vielä ole täsmällistä tietoa. Työpajatyöskentelyssä vaikutti siltä, että mielipiteet näistä painotuksista vaihtelivat kovasti. Esimerkiksi TKI-rahoituksen painottuminen kilpailtuun rahoitukseen asettaa haasteita ainakin HUMAKille, sillä meidän alamme ovat harvoin tuon rahoituksen piirissä. Toisaalta maksupalvelutoimintamme on hyvällä tasolla kokonaisbudjettiimme nähden ja olemmekin ylittäneet oman tavoitteemme useana vuonna. Hyvää mallissa on strategiarahoituksen ammattikorkeakouluille antama mahdollisuus saada rahoitusta omien tavoitteittensa, tehtävänsä ja profiilinsa mukaisen toiminnan vahvistamiseen. Tämä mahdollistaa jatkossakin ammattikorkeakoulujen omaleimaisuuden.

Talouden vakaus on välttämätön edellytys tulokselliselle toiminnalle

Rahoitusmallin vaihtuminen perusrahoitusta painottavasta mallista tuloksellisuutta painottavaan rahoitukseen vaatii suhteellisen pitkää siirtymäaikaa, jotta selviämme ja voimme sopeuttaa toimintamme lähivuosien niukkeneviin varoihin. Jatkossakin tulojen pysyminen tasaisena esimerkiksi sopimuskauden ajan on tärkeätä, jotta voidaan turvata vakavaraisuus ja pitkäjänteinen kehittäminen.

Ammattikorkeakouluilla haastava tulevaisuuden tavoite

Rahoitusmallia pohtiva ohjausryhmä on kiteyttänyt ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden tavoitteen Arenen esittämällä tavalla:

Vuonna 2020 tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja sekä innovaatioiden kehittäjä.

Ministeriön mukaan vuodesta 2012 alkaen käyttöön otettavaksi ehdotettu rahoitusmalli on ensimmäinen askel kohti vuoteen 2020 asetettua tavoitetilaa. Toivottavasti näin tapahtuu. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä sivistystehtävä, joka ei saa vaarantua markkinavetoisella rahoitusmallilla. Täytyy muistaa, että vaikka ammattikorkeakoulujen talous muodostuisikin tulevaisuudessa pääsääntöisesti (tai kokonaan) tuloksellisuuden perusteella, ammattikorkeakouluilla on tärkeä sivistystehtävä, joka ei saa vaarantua epäselvillä mittareilla.  

 

 

 

Jaa sisältö Jaa
Päätökset HUMAKin rakenteen tiivistämisestä tehty – tehtävä toimialojen valtakunnallisena kehittäjänä säilyy
22.02.2012 - 21:46
Joensuu, kulttuurituottaja, monialainen yksikkö, nuorisotyö, rakenteen tiivistäminen, Tornio, valtakunnallinen tehtävä, viittomakielentulkki, yhteisöpedagogi

Yhtiökokouksen päätös

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous teki 16.2. päätöksen HUMAKin rakenteen tiivistämisestä. Näitä päätöksiä opetus- ja kulttuuriministeriö on odottanut ylläpitäjältämme jo usean vuoden ajan. Päätös perustuu osakeyhtiön, HUMAKin ja opetus- ja kulttuuriministeriön väliseen sopimukseen ammattikorkeakoulun rakenteen tiivistämisestä.

Päätöksen taustalla ovat myös koko ammattikorkeakoulukenttään tulevina vuosina kohdistuvat mittavat toimintamäärärahojen leikkaukset. HUMAKin tulee tehdä valtionosuustuloihin kohdistuvia säästöjä noin 1,8 M€ vuonna 2015. Säästöjä saadaan esimerkiksi tilakustannuksista, toiminnan sopeutuksesta, henkilöstökustannuksista ja erilaisista synergiahyödyistä. Rakenteen tiivistäminen varmistaa HUMAKille mahdollisuuden sopeutua taloudellisesti voimavarojen leikkauksiin.

Yhdeksän kampuksen mallista siirrytään neljän monialaisen yksikön toimintamalliin: kussakin uudessa yksikössä tulee olemaan vähintään kahden toimialan koulutusta ja TKI-toimintaa. Koulutustarjontamme ei sinänsä muutu, mutta isompien monialaisten yksiköiden avulla voimme tulevaisuudessa tehostaa alueellista toimintaamme.

Yhtiökokouksen päättämän yksikkörakenteenmukaanJyväskylässä toteutetaankulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogikoulutusta sekä TKI-toimintaa, Kuopiossa toteutetaan viittomakielentulkki- ja yhteisöpedagogikoulutusta sekä TKI-toimintaa, Pääkaupunkiseudulla toteutetaan kulttuurituottaja-, viittomakielentulkki- ja yhteisöpedagogikoulutusta sekä TKI-toimintaa. Myös hallinto sijoittuu pääkaupunkiseudun yksikön tiloihin. Turun yksikössä toteutetaan kulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogikoulutusta. Toimipaikoista on kerrottu tarkemmin tiedotteissamme esimerkiksi www-sivuillamme.

Voiko HUMAK voi toteuttaa valtakunnallista tehtäväänsä uudessa rakenteessa?

Toimintamme jatkuu edelleen Keski-Suomessa, vaikka Äänekosken kampuksen toiminta päättyy. Tämä ratkaisu ei ole aiheuttanut opiskelijoissa, henkilöstössä ja toimialalla suurempia protesteja.

Sen sijaan päätökset kampusten lakkauttamisesta Joensuussa ja Torniossa ovat ymmärrettävästi herättäneet suurta hämmennystä ja pettymystä opiskelijoittemme ja henkilöstömme keskuudessa. Myös HUMAKin kanssa tiivistä yhteistyötä tehneet nuorisotyön toimijat Pohjois- ja Itä-Suomesta ovat olleet huolissaan siitä, miten turvataan yhteisöpedagogi-tutkinnon omaavan työvoiman saanti noille alueille vastaisuudessa Joensuun ja Tornion kampusten toiminnan päättyessä. On myös pohdittu, jatkaako HUMAK työelämää kehittävää hanketoimintaa noilla alueilla?

Opiskelijat ovat erityisesti kysyneet, eivätkö päättäjät tunne maantiedettä? Mikä valtakunnallinen ammattikorkeakoulu tämä on, jos HUMAKin pohjoisin yksikkö on tulevaisuudessa Kuopiossa.?

HUMAK tuntee vastuunsa toimialojensa valtakunnallisena kouluttajana ja kehittäjänä

Kyllä HUMAK haluaa edelleen hoitaa valtakunnallista tehtäväänsä ja ottaa vastuun siitä, että järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja viittomakieli- ja tulkkausalan osaajia koulutetaan koko maan tarpeisiin. Myös yhteisöpedagogien koulutuksessa otetaan edelleen huomioon myös Pohjoisen ja Itäisen Suomen tarpeet ja pyritään vastaamaan niistä.

Meillä HUMAKissa on hyviä kokemuksia aikuiskoulutuksen toteuttamisesta työelämän tarpeisiin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi yhteisöpedagogien aikuiskoulutusta on lähivuosina toteutettu Turussa ja Kuopiossa ja kulttuurituottajien aikuiskoulutussovellus on parhaillaan menossa Tampereella. Lisäksi yhteisöpedagogin aikuiskoulutusta toteutetaan tällä hetkellä nimellä ”Perämeren kaarella”. Tässä koulutuksessa opetusta annetaan sekä Torniossa että Oulussa.

TKI-toimintaamme voidaan jatkossakin kohdistaa joustavasti työelämän tarpeiden mukaisesti myös alueille, joilla ei ole HUMAKin kampusta. Tästä HUMAKilla on myös kokemusta: Joutsenon, sittemmin Lappeenrannan kampuksen toiminnan lakkautuspäätös tehtiin vuonna 2007, ja viimeiset valmistujaisjuhlat olivat kesäkuussa 2011. Samalla vietettiin muodonmuutosjuhlaa ja pidettiin TKI-HUMAK Voiman toiminnan avajaisseminaari Imatralla. HUMAK siis jatkaa edelleen toimintaansa kulttuurituotannon kehittäjänä Etelä-Karjalassa vastaten työelämän meille esittämään tarpeeseen. Vastaavanlaisia ratkaisuja olemme valmiita toteuttamaan myös järjestö- ja nuorisotyön toimialoilla.

Onneksi HUMAKille on muodostunut vuosien myötä tiiviit suhteet toimialojensa valtakunnallisiin ja alueellisiin verkostoihin. Erityisen tärkeätä on jatkossakin hoitaa ja syventää edelleen HUMAKin yhteistyötä hyvien työelämäkumppaneiden ja yhteistyöverkostojen kanssa myös paikkakunnilla, joilla kampuksemme toiminta päättyy. Samoin on tietenkin toimialojemme muiden kouluttajien kanssa. Tarvitsemme tähän työhön osaavaa henkilökuntaamme.

Esitän vetoomuksen myös työelämälle: HUMAK tarvitsee jatkossakin teitä, hyvät järjestö- ja nuorisotyön toimijat. Haluamme edelleen kehittää toimialojamme kanssanne myös Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Verkostomaisesti toimivan HUMAKin uudet yksiköt monialaisia

Vähemmälle huomiolle on jäänyt positiivinen asia: HUMAKin yhteisöpedagogikoulutusta tullaan toteuttamaan vastaisuudessa Kuopiossa ja suomenkielellä Turussa. Tämä tuo hienon mahdollisuuden uudenlaiseen toimialojen kehittämiseen ja verkostojen luomiseen järjestö- ja nuorisoaloilla. Toisaalta meillä on jo toteutettu molemmilla paikkakunnilla yhteisöpedagogien aikuiskoulutusta, joten verkostoja on varmasti jo muodostunutkin.

Positiivista on myös, että uudistuksen jälkeen kaikki HUMAKin yksiköt ovat nykyisiä kampuksia suurempia ja monialaisia. Olemme jatkossa entistä vahvempi alueellinen toimija. Uskon, että rakennemuutos tuo tullessaan myös mahdollisuuden tehostaa HUMAKin toimintaa valtakunnallisena verkostomaisesti toimivana ammattikorkeakouluna. Keskeisenä lähtökohtana uudistukselle on myös HUMAKin yhteiskunnallisen profiilin kirkastaminen.

Rakenteellisen uudistuksen toteuttamisen tueksi olemme hakeneet rahoitusta OKM:lta ns. kumppanuusfoorumi-hankkeelle. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa HUMAKin tehtävän toteuttamista kehittämällä ammattikorkeakoulun työelämäyhteyksiä sekä aluevaikuttavuutta ja kirkastamalla HUMAKin profiilia.

Muillakin toimialoilla on haasteensa

Myös kulttuurituotannossa ja viittomakieli- ja tulkkausalalla on omat haasteensa. Esimerkiksi kulttuurituotannon koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista olemme esittäneet vastineemme OKM:öön. Keskityin tällä kertaa kuitenkin suurimmaksi osaksi järjestö- ja nuorisotyön toimialoihin, koska lakkautuspäätökset koskivat yhteisöpedagogikoulutusta toteuttavia kampuksia.

Jaa sisältö Jaa
Helsingissä oikea talvi presidentin vaalipäivänä
05.02.2012 - 17:01
hiihto, Keskuspuisto, pakkanen, vaalit

Hiihtämään on päässyt

Pidän kovasti hiihtämisestä ja olen aina onnellinen, jos talvella pääsee hiihtolenkille viikonlippuisin. Meillä helsinkiläisillä siihen on useimpina viime talvina ollut hyvät mahdollisuudet. Niin intohimoinen hiihtäjä en ole, että työpäivien jälkeen tulisi lähdettyä hiihtolenkille, ennen kuin on mahdollista päästä meren jäälle kotimme lähelle hiihtelemään. Päiväsaikaan viikonloppuisin sen sijaan hiihto maistuu. Tammikuun viikonloppuina olemmekin taas saaneet nauttia kunnon talvesta ja hiihtokeleistä.

Harvassa maassa, ehkä Norjaa lukuun ottamatta, pääsee hiihtämään pääkaupungissa hyvillä laduilla suhteellisen pitkiäkin lenkkejä, kuten täällä Helsingissä. Yksinhän ei esimerkiksi Keskuspuistossa tai Paloheinän – Haltialan maastoissa yleensä hiihdellä, mutta latu-urat ovat leveitä ja kilometrejä on sen verran paljon, että jonoissa hiihdetään vain poikkeustapauksissa. Toisaalta on hienoa nähdä, että me pääkaupunkilaisetkin olemme edelleen hiihtokansaa: pieniä vaahtosammuttimen kokoisia lapsia, mummoja ja kaikenikäistä muuta sakkia riittää. Oma lukunsa ovat sitten himohiihtäjät, jotka suihkivat kovalla vauhdilla esimerkiksi Paloheinän kilpavitosta kilometrejä tiukasti laskien.

Hiihto on kokonaisvaltaista liikuntaa, jossa lihakset ja hengityselimet saavat sopivasti rasitusta ja mieli virkistyy ja rentoutuu. Myöhemmin keväthangilla voi levähtää auringossa vaikka eväitä nauttien. Hiihtäessä eivät työasiat yleensä tule mieleen.

Talvella latuja, kesällä kävelyä, pyöräilyä, ja lenkkeilyä

Hiihtoladut alkavat aivan Helsingin keskustasta Auroran sairaalan takaa, josta pääsee Keskuspuistoon Maunulan majan ja Pirkkolan kautta hiihtämällä Paloheinään ja Haltialaan. Latuverkkoa on myös esimerkiksi Arabian rannassa, Herttoniemessä ja Viikissä. Nämä samat maisemat ovat lumettomina aikoina täynnä ulkoilevia ihmisiä kävelemässä, lenkkeilemässä ja pyöräilemässä. Laajat viheralueet ovat kaupungin henkireikä ja keuhkot, joita me helsinkiläiset osaamme arvostaa.

Toivonkin Helsingin päättäjiltä viisaita ratkaisuja: näitä viheralueita tulee vaalia. Esimerkiksi kunnallisvaaleissa en halua äänestää ehdokasta, joka on valmis pienentämään Keskuspuistoa saadakseen alueelle lisää liikekeskuksia, teitä tai taloja. Tätä on jo tehty ihan tarpeeksi.

Pakkanen, siitä suomalaiset tykkää…?

Helmikuussa on päästy kokemaan kunnon talvea liiankin kanssa: kova tuuli, sankat lumisateet ja pakkanen ovat rangaisseet meitä jo riittämiin. Papu ja pojat -kokoonpanon esittämä kappale osuu jotenkin suomalaisuuden ytimeen riimitellessään ”Pakkanen siitä suomalaiset tykkää” ja ”helle se ei sovi suomalaiselle.” Jonkinlainen tolkku pakkaselle voisi kuitenkin olla. Kompromissiksi sopisi ehkä kohtuullinen pakkanen, ei päiväkausia jatkuen (kuten Papu ja pojat laulavat) ja sopivan lämmin aurinkoinen kesä, ei tukahduttava helle.

Vaikka aurinko paistoi, valitsin tämän vaalipäivän aamuna hiihdon sijaan zumba-maratonin, kuten jumppasalillinen muitakin naisia. Reilut 20 pakkasastetta oli stadilaisille liikaa . Äänestämään ehdin hyvin zumbailun jälkeen, samoin odottelemaan jännittävää vaalitulosta.

Jaa sisältö Jaa
Muutosviestintää
12.01.2012 - 22:34
ammattikoorkeakoulu-uudistus, kampuskierros, muutosviestintä, rakenteellinen kehittäminen

Ammattikorkeakoulu-uudistus käynnistymässä

Aluillaan oleva vuosi 2012 tulee olemaan ammattikorkeakouluissa tärkeiden päätösten ja muutosten, tai muutosten valmistelun vuosi. Kaikki ammattikorkeakoulut valmistautuvat ammattikorkeakoulu-uudistuksen. Näin myös HUMAK. Viime vuodenviimeisessä blogissani kerroin, että päätöksiä on meillä odotettavissa vuoden alkupuolella. Tuolloin ylläpitäjäosakeyhtiömme hallitus tekee yhtiökokoukselle esityksen HUMAKin tulevaisuuden rakenteesta.

Näillä näkymin päätökset HUMAKin rakenteen tiivistämisestä ja muutoksen toteutussuunnitelmasta tehdään helmikuussa. Esitystä uusimuotoisesta itsenäisenä oikeushenkilönä toimivasta Humanistisesta ammattikorkeakoulusta täsmennetään kuluvan vuoden aikana. Kaikista ammattikorkeakouluista tulee itsenäisiä oikeushenkilöitä vuoden 2014 alusta ja samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitus siirretään valtiolle. Osakeyhtiön ja HUMAKin tehtävänä onkin jo tänä vuonna suunnitella, miten toimintaamme sopeutetaan mittaviin menoleikkauksiin ammattikorkeakoulujen rahoituksen supistuessa vuosina 2013 – 2015.

Voiko viestintää hallita?

Muutostilanteessa on tärkeätä viestiä henkilöstölle ja opiskelijoille ajoissa ja avoimesti tulevista muutoksista ja niiden vaikutuksesta kunkin työhön tai opiskeluun. Tärkeätä on myös, että ulkoisessa viestinnässä saisimme sanomamme liikkeelle mielellään ennakoivasti tiedotusvälineille ja muulle medialle sekä keskeisille sidosryhmillemme.

Olen erityisen iloinen siitä, että HUMAKin viestintäsuunnittelijat ovat olleet aktiivisesti muistuttamassa meitä johdon edustajia viestinnän merkityksestä muutostilanteessa. Olemmekin koonneet pienen ryhmän, jonka puitteissa suunnittelemme HUMAKin muutosviestinnän askelia ja pyrimme jotenkin ottamaan haltuun tätä haasteellista kenttää. Tavoitteenamme on, että muutosviestintämme olisi proaktiivista, jolloin pystyisimme ehkä välttämään pahimmat karikot ja ristiriitaisuudet.  

Sisäisen muutosviestinnän tavoitteita ja menetelmiä

Haluan painottaa nyt blogissani sisäistä viestintää, jolla voi olla hyvinkin keskeinen merkitys henkilöstön ja opiskelijoiden työ- ja opiskeluilmapiirin kannalta.

Uskon, että suurin osa HUMAKin henkilöstöstä ja opiskelijoistakin ymmärtää ja hyväksyy muutosten tarpeen.  Tulossa olevista muutoksista viestiminen on kuitenkin tärkeätä, samoin kuin faktoista, muutoksen tavoitteista ja toteuttamisesta kertominen. Muutosviestintämme tavoitteena on myös henkilökunnan ja opiskelijoiden kuuleminen, sillä heidän on tärkeätä ymmärtää uudistusten taustat ja hyödyt. Avoin keskustelu muutoksen eri vaiheissa todennäköisesti tukee henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia ja jaksamista.  Erityisesti luottamushenkilöiden tulee tuntea yhdistymisten ja hallinnollisten uudistusten syyt ja perustelut.

Olemme pyrkineet tehostamaan HumakPron kautta tapahtuvaa sisäistä muutosviestintäämme henkilöstölle ja opiskelijoille ja myös selkiyttämään viestintävastuita. Tekeillä on jonkinlainen ”muutosviestinnän työkalupakki” henkilöstölle, koska kampustemme lähialueilla ja sidosryhmissä kyselijöitä ja kiinnostuneita varmaan riittää. Opintotoimisto on antanut jo syyskaudella ohjeita tutor-opiskelijoille, jotka osallistuvat opiskelijarekrytointiin liittyvään markkinointiin.

HUMAKin ydinviestit

Selkeät perusviestit auttavat sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän rakentamista. Näitä olemmekin jo hahmotelleet. Olemme tiivistäneet kolmeen ydinviestiin, joihin kuhunkin olemme pohtineet muutamia täsmennyksiä ja konkretisointeja.

HUMAKin muutoksen ydinviestit:

·         Rakenne muuttuu, HUMAK vahvistuu

·         Monialaiset kampukset tuottavat laadukasta opetusta ja tutkimusta

·         Avoin toimintakulttuuri edistää yhdessä tekemistä

Päätösten jälkeen viestinnän merkitys kasvaa

On hyvä laatia ennakkoon suunnitelmia muutosviestinnän toteuttamisesta rakenteellisen kehittämisen eri vaiheissa. Kriittisin ajankohta on kuitenkin heti päätöksenteon jälkeen, kun tiedetään lakkautuvien kampusten määrä ja paikkakunnat. Tuolloin jokainen henkilökuntamme jäsen joutuu pohtimaan tulevaisuuttaan HUMAKissa. Olemmekin toimitusjohtajan kanssa varanneet kaksi päivää videovälitteiseen kampuskierrokseen, jolloin käymme keskustelua koko henkilöstön kanssa ja kunkin kampuksen väen kanssa erikseen. Haluamme olla henkilöstömme käytettävissä ja jakamassa meitä kaikkia koskevaa muutosta pohtimalla yhdessä tulevaisuutta, vastaamalla kysymyksiin, kuuntelemalla huolia.    

Täsmennämme ennakkoon myös suunnitelman opiskelijoille viestimisestä päätösten jälkeen. Lisäksi lähetämme tiedotusvälineille ja medialle tiedotteet jo päätöksentekopäivänä.

Nähtäväksi jää, kuinka onnistumme muutosviestinnässämme. Yllätyksiä varmaan tulee matkalla, mutta nyt kuitenkin tiedostamme ehkä aiempia vuosia paremmin viestinnän merkityksen ja olemme yrittäneet valmistautua tuleviin tilanteisiin. Elämme haastavia aikoja. 

Jaa sisältö Jaa
Lukukauden päättyessä
15.12.2011 - 11:15
rakenteen tiivistäminen, valmistujaiset, yhteiskunnallinen ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogi

Valmistujaisten aikaan

Tiivistahtinen syyskausi alkaa olla lopuillaan ja olen päässyt taas toteuttamaan rehtorin työn mukavinta tehtävää: olen saanut allekirjoittaa aika paljon tutkintotodistuksia. Valmistuminen tuo aina hyvin konkreettisesti esiin ammattikorkeakoulun perustehtävän, eli uusien osaajien kouluttamisen työelämän tarpeisiin. Syyskaudella HUMAKissa valmistuu perinteiseen tapaan eniten yhteisöpedagogeja, joiden 3,5-vuotisen opiskelurupeaman päättyminen asettuu yleensä joulukuulle. Kulttuurituottajia ja viittomakielentulkkeja valmistuu sen sijaan eniten kesäkuussa.

Ylemmän tutkinnon suorittaneita valmistuu aina jonkin verran sekä joulunaikaan että kevätlukukauden lopulla. Tänä syksynä on jälleen tiedossa historian havinaa: ensimmäiset master-tutkinnon suorittaneet kansainvälisille työmarkkinoille valmistuvat Degree Programme in Sign Language Interpreting, eli EUMASLI-koulutusohjelman opiskelijat valmistuvat 16.12. Samalla valmistuu muutamia viittomakielentulkki (YAMK) -opiskelijoita viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelmasta.  Lauantaina 17.12. pääsen todistamaan toista historiallista valmistujaistilaisuutta, kun yhteisöpedagogi-aikuisopiskelijoita valmistuu Turussa. Olemme toteuttaneet koulutusta yhteistyössä Novian kanssa heidän tiloissaan.

Nämä aikuiskoulutustoteutukset ovat esimerkkejä HUMAKin strategian elämisestä ammattikorkeakoulun arjessa: erityisesti vahvistetaan kumppanuudella kehittämisen ja kansainvälistymisen tavoitteita. Lisäksi Novian ja HUMAKin toteutuksella Turussa vahvistetaan aikuiskoulutuksemme valtakunnallista tehtävää: HUMAK vastaa aikuiskoulutuksellaan joustavasti työelämän tarpeeseen ja koulutuskysyntään koko maassa.

Valmistumisen hetkellä työelämä on edessä mahdollisuuksia täynnä

Monilla valmistuvilla saattaa olla selkeät suunnitelmat tulevaisuutta varten ja työpaikkakin jo tiedossa. Melko usealla tilanne haastavampi: tulevaisuus kulttuurituottajana, viittomakielen tulkkina ja yhteisöpedagogina ehkä mietityttää vielä.

HUMAKin Joensuun kampukselta vuonna 2008 valmistunut Anne Lipponen kertoo marraskuussa yhteisöpedagogi-blogissamme rohkaisevia kokemuksia nuorisotiedottajan arjesta. Olen poiminut blogista muutamia näkökulmia, jotka kuvaavat mielestäni hyvin HUMAKista ja yleisemminkin ammattikorkeakoulusta valmistuneen opiskelijan kehittymistä työelämän syvälliseksi asiantuntijaksi.

Lipponen kertoo, että valmistuttuaan yhteisöpedagogiksi olo tuntui tyhjältä, kun opintojen eteen tehty uurastus olikin ohi. Myös hyppy työelämään tuntui pitkältä. Hän pohti, millaisia työtehtäviä voisi hakea yhteisöpedagogin todistuksella ja, missä työssä voisi parhaiten hyödyntää opittuja taitoja. Valmistumisen jälkeen hänen ammatillinen identiteettinsä oli hieman hakusessa, mutta jokainen työkokemus on kasvattanut ja tuonut mukanaan uutta hänen ammatillisuuteensa.
 

Opinnoista saatu tieto on jatkuvasti käytännön testissä

Työkokemuksen karttuessa voi Lipposen mukaan peilata opiskeluaikojen kokemuksia hieman eri tavalla. Hän kertoo esimerkiksi opiskeluaikana suoritettujen projektiopintojen olleen ehdottomasti hyödyllisiä projektityöläiselle, sillä ne auttoivat pysymään kärryillä siitä missä mennään, ja millaista työtä ja seurantaa projekteissa vaaditaan. Toimintatavat voi paljolti luoda itse.

Opiskeluaikana tärkeäksi mainittuun moniammatilliseen työhön hän sanoo törmäävänsä työssään lähes päivittäin työskennellessään monien eri ammattilaisten kanssa. Työporukkakin on moniammatillinen tiimi, jossa osaamista jaetaan työntekijöiden kesken. Näin kehitytään itse ja samalla kehitetään yhdessä myös jotakin uutta ja ainutlaatuista, jolla palvellaan työelämää.

Anne Lipposen mielestä tärkeintä oikeastaan on luottaa ja uskoa omiin kykyihinsä. Lisäksi tulee olla ylpeä omasta koulutuksestaan ja ammatistaan. Hän pitää suurena rikkautena myös koulutuksessa saamiaan hyviä valmiuksia hyvinkin erilaisiin työtehtäviin. Tätä käsitystä vahvistavat HUMAKista ja muistakin ammattikorkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden suhteellisen hyvät työllistymisluvut (HUMAK 93,8 % viimeinen Tilastokeskuksen toteutuma 2009). Lisäksi koulutuksen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavat luvut osoittavat, että ammattikorkeakouluissa koulutetaan tehokkaimmin ja taloudellisimmin osaajia suomalaiseen yhteiskuntaan.

HUMAK ja Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n valmistautuvat rakenteen tiivistämiseen

HUMAK ylläpitäjineen tekee alkuvuodesta päätökset ja toimeenpanosuunnitelman ammattikorkeakoulumme rakenteen tiivistämisestä. Samalla tarkistetaan HUMAKin strategiaa, jotta voimme vahvistaa asemaamme yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna. Lisäksi OKM odottaa kaikilta ammattikorkeakouluilta ja niiden ylläpitäjiltä perusteltua näkemystä kunkin ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan vähentämiseksi ja toimipisteverkon kokoamiseksi 17.2.2012 mennessä.  Osakeyhtiön hallituksen ja HUMAKin tärkeänä tehtävänä on myös valmistella toiminnan sopeuttamista mittaviin menoleikkauksiin ammattikorkeakoulujen rahoituksen supistuessa vuosina 2013 – 2015.

Vahva HUMAK turvaa erityisalojen osaamistarpeet ja kehittämisen

Tavoitteena on luoda uusi, elinvoimainen ja entistä laadukkaampaan ja parempaan toimintaan kykenevä HUMAK, jossa rakenne tukee hyvää toimintaa. Olemme siis valmiita uudistamaan HUMAKin rakenteita, jotta voimme taata toimialoillemme järjestö- ja nuorisotyöhön, kulttuurituotantoon sekä viittomakieli- ja tulkkausalalle tulevaisuudessakin laadukkaat ja tehokkaasti toteutetut koulutus- ja TKI-palvelut. Lisäksi haluamme varmistaa itsenäisyyden, verkostomaisen toimintatavan ja valtakunnallisuuden säilymisen.

Tulevat vuodet ovat haastavia, mutta olen varma, että Suomi tarvitsee jatkossakin HUMAKin kaltaista yhteiskunnallista ammattikorkeakoulua, jossa ”yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aktiivisen kansalaisuuden missio elää vahvasti ammattikorkeakoulun arjessa (KKA:n julkaisuja 13:2011).”

Tässä työssä tarvitsemme tietenkin osaavaa henkilöstöämme ja aktiivisia opiskelijoitamme sekä toimialojemme yhteistyöverkostoja ja -kumppaneita. Haluankin lämpimästi kiittää teitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä jälleen tänä vuonna. Toivotan teille kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja menestyksekästä uutta vuotta!

Jaa sisältö Jaa
Julkaise syötteitä