Laatupolitiikka

Henkilöstöltä ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella on kiinnitetty erityistä huomiota toimintamallien selkeyteen ja käytännönläheisyyteen. Kehitystyön aikana on analysoitu aiempaa laatukäsikirjaa ja pohdittu analyysin ja henkilöstöltä ja opiskelijoilta saatujen palautteiden perusteella laatupolitiikan suuntaa ja valmisteltu laatupolitiikan perusteita.

Perustehtävä, visio ja arvot luovat lähtökohdat toimivalle laatupolitiikalle. Strategiset tavoitteet kullekin sopimiskaudelle sekä laadun määreet luovat laadun poliittiset linjaukset sopimuskauden ajaksi.

Laatutoiminnan perustana pidetään visiosta ponnistavaa ja ulospäin suuntautuvaa Humanistista ammattikorkeakoulua. Laatutoiminnassa halutaan tuoda esille kokemuksellisuutta ja yhteistä ymmärrystä HUMAKin kokonaisuudesta.
Laatukulttuuriin liittyvänä odotuksena pidetään osaamisyhteisön, eli HUMAKin henkilöstön ja opiskelijoiden vastaamista yhteisestä tehtävästä ja sen toteuttamisesta. Henkilöstön ja opiskelijoiden keskinäinen luottamus ja halukkuus vastuunottoon muodostavat keskeisen perustan, jota tarvitaan toimivan laatukulttuurin muodostamiseksi.

Laatupolitiikan periaatteet ja niille esitetyt laatutavoitteet jakaantuvat neljään kokonaisuuteen:

• Toiminnan hyödyllisyys, selkeys ja läpinäkyvyys
• Osaamisen kasvaminen ja kasvattaminen
• Kilpailukyky ja sen kasvattaminen
• Yhteistyö eri toimijoiden kesken: ulkoiset verkostot ja sisäinen verkosto

Laatutoiminnan tavoitteet

HUMAKin laatutoiminnan keskeisimpänä tavoitteena on HUMAKin toiminnan jatkuva parantaminen koko verkostoammattikorkeakoulumme toiminnot kattavalla laadunvarmistusjärjestelmällä, joka tukee HUMAKin vision ja tehtävän toteuttamista sekä edistää ammattikorkeakoulun laatua ja vaikuttavuutta.

Prosessimaisella toimintatavalla voidaan mahdollistaa verkostoammattikorkeakoulun, sen yksiköiden ja kampusten toiminnanohjaus. Siksi laatutoiminnan suuntaamista ja järjestelmällistä kehitystyötä tehdään HUMAKissa erityisesti prosessityöskentelyn ja -kuvauksien avulla. Tavoitteena on niiden avulla jäsentää ja selkiyttää laadunhallinnan kokonaisuutta ja siihen liittyviä tarpeita. Lisäksi tavoitteena on kytkeä seurannat, arvioinnit ja niihin liittyvät mittarit suoraan prosesseihin, toimintakokonaisuuksiin ja HUMAKin toiminnanohjaukseen. Esimerkiksi johtamisjärjestelmän kehittäminen, henkilöstöhallinnon menettelyt ja talouden suunnittelu ja valvonta on myös kytketty keskeiseksi osaksi laatutoiminnan kehittämistä.

Laatutoiminnan kehittämisen painopistealueita ovat:

• Strategian toteutumisen arviointi Balance Score Card (BSC) -tuloskortin avulla
• Prosessikuvaukset ja niiden sovellukset
• Prosessien johtaminen
• Prosessien seuranta, arviointi ja mittaaminen
• Arviointitoiminnan ja arviointimenettelyiden kehittäminen
• Laadunhallinnan ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen.

• HUMAKin toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmän (TOLA) kuvaus

Auditointi 2011

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on auditoinut Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) laadunvarmistusjärjestelmän, ja korkeakoulu on läpäissyt auditoinnin hyväksytysti.

Positiivisina asioina auditointiryhmä toteaa mm.

• HUMAKin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa korkeakoulun keskeiset toiminnot.
• Laatutyöllä on selkeä ja toimiva yhteys HUMAKin strategiaan ja perusarvoihin.
• HUMAKin luonne yhteiskunnallisena ammattikorkeakouluna on hyvin sisäistetty korkeakoulun arjessa.
• HUMAKissa vallitseva avoin työilmapiiri ja vuorovaikutusta tukeva organisaatiokulttuuri kannustavat keskustelemaan toiminnan laadusta ja osallistumaan sen kehittämiseen.
• Koko ammattikorkeakoulu johtoa, henkilöstöä ja opiskelijoita myöten onkin sitoutunut HUMAKin toiminnan kehittämiseen.
• HUMAKin yhteistyösuhteissa korostuvat epävirallisuus ja avoin dialogi, jotka toimivat erityisen hyvin vakiintuneissa kumppanuuksissa.

Auditointiryhmä esittää Humanistiselle ammattikorkeakoululle mm. seuraavia kehittämissuosituksia:

• Laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen näkökulmasta olisi syytä tarkastella ammattikorkeakoulun intranettiä HumakProta ja HUMAKin laadunvarmistusjärjestelmää TOLAa yhtenä järjestelmäkokonaisuutena,jonka yhteyttä toiminnanohjaukseen ja johtamiseen olisi hyvä terävöittää. Nykyisellään TOLA yksin on luonteeltaan dokumentoiva.
• HUMAKin rakenne eri puolilla maata sijaitsevien, pienten yksiköiden muodostamana verkostona on haasteellinen. Haasteena on esimerkiksi laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon saatavuus ja tiedon kahdensuuntainen kulku kaikilla yhdeksällä paikkakunnalla sijaitsevilla kampuksilla.
• Laadunvarmistusta ja siihen liittyvää arviointia parantaisi sidosryhmien nykyistä tarkempi määrittely sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön painoalueiden kirjaaminen.
• HUMAKin TKI-toiminnan laadunvarmistuksen kokonaisuus on suunnitelmana olemassa, mutta toteutuksessa on paikoin vielä kehittämistä systemaattisten käytänteiden ja menetelmien osalta.

• HUMAKin auditointiraportti

Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut syksystä 2005 lähtien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Kaikki suomalaiset korkeakoulut on tarkoitus auditoida vuoden 2011 loppuun mennessä. Auditoinnissa arvioidaan, miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee korkeakoulun johtamista sekä koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun kehittämistä.

Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi on osa kansallista korkeakoulujen laadunvarmistusta ja liittyy Euroopan korkeakoulutusalueen luomiseen. Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita.

Lisätietoja:
Hallintojohtaja Irma Lönnroth, puh. 020 7621 346, irma [dot] lonnroth [at] humak [dot] fi
Laatuvastaava, yliopettaja Hannu Sirkkilä, puh. 020 7621 223, hannu [dot] sirkkila [at] humak [dot] fi