Ohjeita opiskeluun

Tältä sivulta löydät hyödyllistä tietoa opiskeluun liittyviin käytäntöihin ja tieteelliseen kirjoittamiseen, kuten esseen kirjoittamiseen ja lähteiden merkitsemiseen.

Tenttiin ilmoittautuminen ja yleiset tenttipäivät

Jaksojen lopuissa oleviin opintojaksojen lopputentteihin ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Sen sijaan yleisiin tenttipäiviin, jotka ovat koulutusohjelmakohtaisia, tulee ilmoittautua mainittuun päivämäärään mennessä käyttämällä HumakPron sähköistä tentti-ilmoittautumislomaketta. Yleisinä tenttipäivinä voi suorittaa esimerkiksi kirjatenttejä tai uusia tenttejä. Tutustu tarkemmin HUMAKin tenttikäytäntöihin.

Kulttuurituotannon koulutusohjelman yleiset tenttipäivät lv 2010-2011:

  • 27.8. (ilm. 6.8. mennessä)
  • 24.9. (ilm. 3.9. mennessä)
  • 22.10. (ilm. 1.10. mennessä)
  • 19.11. (ilm. 29.10. mennessä)
  • 10.12. (ilm. 19.11. mennessä)
  • 21.1. (ilm. 31.12. mennessä)
  • 25.2. (ilm. 4.2. mennessä)
  • 25.3. (ilm. 4.3. mennessä)
  • 21.4. (ilm. 1.4. mennessä)
  • 27.5. (ilm. 6.5. mennessä)

Kesätenttipäivä ilmoitetaan myöhemmin.

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman yleiset tenttipäivät lv 2010-2011:

Ilmoitetaan elokuussa.

Viittomakielentulkin koulutusohjelman yleiset tenttipäivät lv 2010-2011:

Ilmoitetaan elokuussa

Arviointi ja suoritukset

Opintojaksoarviointi perustuu opetussuunnitelmassa mainittuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tulee osoittaa hallitsevansa vähintään 40 % asetetuista tavoitteista, jotta opintosuoritus voidaan katsoa suoritetuksi.

Opintojaksot arvioidaan kolmella tasolla ja numeroilla 1–5 seuraavasti:

  • kiitettävä (5)
  • hyvä (3–4)
  • tyydyttävä (1–2)

Opintojaksoarvioinnissa tulevat esille sekä opiskelijan vahvuudet että opiskelijan kehittymisen haasteet suhteessa teeman tavoitteisiin. Numeerisen arvioinnin lisäksi lehtorin on annettava mahdollisimman selkeästi ja lyhyesti sanallisia kommentteja opiskelijan osoittamista vahvuuksista ja kehitettävistä asioista. Mahdollisuuksien mukaan opintojaksojen arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijoiden itsearviointia.

Opiskelijan tulee suorittaa opintojaksolla vaadittavat tehtävät jakson aikana tai viimeistään kahden viikon kuluessa jakson päättymisestä. Opintojaksosta vastaavan lehtorin tulee antaa opintojaksosta arviointi neljän viikon kuluessa tehtävien palauttamisesta. Suoritusmerkintä ja arviointi kirjataan opiskelijan HumakProssa olevaan opintosuoritusrekisteriin.

Mikäli opintosuoritusta pitää täydentää, opiskelijalle tulee kertoa, miltä osin täydentämistä tarvitaan. Opintojaksosta vastaavan lehtorin osoittamat mahdolliset täydennykset on tehtävä kuluvan lukuvuoden loppuun (31.7.) mennessä. Mikäli opiskelija ei ole täydentänyt opintojaksoa määräaikaan mennessä, hänen tulee suorittaa se kokonaan uudestaan.

Yksittäisten tehtävien arvioinnissa opiskelija ja opettaja voivat sopia keskenään käytettävästä arviointitavasta. Arviointi voi olla suullinen, kirjallinen tms.

Mikäli opintojakson arviointi perustuu kirjalliseen työhön kuten esseeseen, raporttiin tai tenttiin, tulee sen olla riittävän tasokas. Kirjallisia töitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:

  • asiatietojen kattavuus ja käsitteiden käyttö sekä oikeellisuus suhteessa aihepiiriin
  • käytäntöön soveltaminen ja omakohtaisuus
  • aiheen kriittinen arviointi ja kokonaisnäkemys
  • kieliasun johdonmukaisuus ja selkeys

Kirjallisia tehtäviä arvioidaan samoin kuin opintojaksojakin kolmella tasolla ja numeroilla 1–5.

  • kiitettävä (5)
  • hyvä (3–4)
  • tyydyttävä (1–2)

Kiitettävä taso edellyttää, että opiskelija osaa arvioida sekä omaa lähestymistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoisia näkökulmia. Ihannetapauksessa opiskelija kykenee soveltavaan ja uutta luovaan ajatteluun. Hyvällä tasolla opiskelija osaa suhteuttaa käsittelemänsä asiat laajempaan kokonaisuuteen. Tyydyttävällä tasolla opiskelija kiinnittää huomionsa olennaisiin asioihin.

Opintosuoritusote

Opintosuoritusotteen saa lähettämällä pyynnön osoitteeseen avoinamk [at] humak [dot] fi. Todistus postitetaan mahdollisimman pian pyynnön saapumisesta.

Oppimisympäristöt

Opiskelijalla on valittavanaan erilaisia oppimisympäristöjä opintojaksotarjonnan mukaan. Hän voi opiskella kontaktiopetuksessa, työskennellä itsenäisesti, hankkia itselleen oppimisprojektin tai opiskella tietoverkoissa. Alan kirjallisuus kuuluu olennaisena osana opiskeluun kaikissa oppimisympäristöissä.

Opetustarjonnassa oleva kymmenen tai viiden opintopisteen opintojakso voidaan toteuttaa joko yhdessä oppimisympäristössä tai eri oppimisympäristöjen yhdistelmällä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työpanosta.

Seuraavaksi kuvataan lyhyesti eri oppimisympäristöt. Suluissa oleva koodi viittaa oppimisympäristön lyhenteeseen, jota käytetään HumakPro-oppilaitosjärjestelmässä.

Kontaktiopetus (K)

Kontaktiopetuksessa opettaja ja opiskelijat ovat yhteisissä oppimistilanteissa. Opetus toteutetaan esittävänä luento-opetuksena tai muita lähiopetuksen menetelmiä hyödyntävänä toiminnallisena opetuksena. Toiminnalliseen opetukseen kuuluvat esimerkiksi pienryhmäopetus (aktivoivat luennot, ohjatut ryhmätyöt, seminaarit, demonstraatiot jne.).

Kontaktiopetukseen liittyvä lähiopetuksen tuntimäärä vaihtelee teemoittain (60–130 tuntia). Kontaktiopetuksena tarjottu teema sisältää aina myös itsenäistä työskentelyä, jolloin lähiopetus ja itsenäinen työskentely lomittuvat. Teema voidaan toteuttaa myös kontaktiopetuksen ja muiden oppimisympäristöjen yhdistelminä, esim. K+I, K+V tai K+P.

Itsenäinen työskentely (I)

Täysin itsenäisesti toteutettava opintojakso ei sisällä lainkaan kontaktiopetusta. Itsenäinen työskentely mahdollistaa opiskelijalle itsenäisen tiedon hankkimisen, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen hänelle sopivana ajankohtana. Itsenäisellä työskentelyllä hankittu osaaminen osoitetaan usein tentillä, etätehtävällä, suunnittelu- tai arviointiraportilla jne.

Opiskelijalla on oikeus saada opintoihinsa ohjausta opintojaksosta vastaavalta lehtorilta, vaikka työskentely onkin itsenäistä. Itsenäisessä työskentelyssä voidaan käyttää hyväksi muita oppimista tukevia ympäristöjä (M), joita ovat muun muassa media, erityyppiset tutustumiskäynnit ja organisaatiot.

Muita oppimista tukevia oppimisympäristöjä (M)

  • Media oppimisympäristönä
    Medialla on suuri merkitys sekä tiedon välittäjänä että mielipiteiden muokkaajana ja asenteiden luojana. Sitä seuraamalla on ajankohtaisimpien ilmiöiden äärellä. Mediaa voidaan hyödyntää tarkasteltaessa erilaisia ilmiöitä ja etsittäessä uutta tietoa. Opiskelijat voivat löytää mediasta mm. informaation uusimmista tutkimustuloksista ja päästä tätä kautta varsinaisen tutkimustiedon lähteille.

    Opiskelijat voivat kartoittaa jotakin ilmiötä median luoman kuvan ja tiedon avulla. Oppimiseen voidaan luontevasti liittää kriittinen ja analyyttinen ote tarkastelemalla erilaisten medioiden luomaa kuvaa jostakin asiasta tai ilmiöstä. Media toimii opiskelijalle tiedonlähteenä, mutta sitä voi käyttää apuna myös erilaisten tuotosten tekemisessä, mikäli välineen käyttö on perusteltua.

  • Tutustumiskäynnit, opintomatkat ja ekskursiot
    Tutustumiskäynnit, opintomatkat, alan traditioon kuuluvat seminaarit ja ekskursiot voivat kuulua kiinteänä osana monia oppimisympäristöjä, mutta niitä voidaan käyttää myös itsenäisinä oppimisympäristöinä, jos näin opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa sovitaan.

    Opintokäyntiin tms. voidaan liittää kirjallisuutta, joka antaa teoreettisen pohjan ko. asian tavoitteiden mukaiselle oppimiselle. Teoriatiedon avulla reflektoidaan nähtyä ja kuultua sekä raportoidaan prosessi kirjallisesti. Näin suoritettujen opintojen laajuus ja opintokokonaisuuteen liittyvä kirjallisuus sovitaan erikseen asianomaisen opettajan kanssa.

  • Organisaatiot, instituutiot ja muut asiantuntijatahot
    Organisaatioiden ja instituutioiden asiantuntijat voivat toimia sopimusten mukaan tietopankkina opiskelijoille sekä yksilö- että ryhmätasolla. Opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää alan organisaatioiden ja yhteisöjen asiantuntemusta opintojen eri vaiheissa erilaisiin oppimistarpeisiin.

    Kampukset käyttävät työelämän asiantuntijoita luennoitsijoina ja vierailijoina. Opiskelijat voivat vierailla sovittaessa työpaikoilla heidän luonaan. Yhteyksiä voidaan ottaa ja ylläpitää myös tietoverkkojen ja videoneuvotteluyhteyksien avulla. Asiantuntijayhteyksillä voidaan luoda myös uusia työelämäyhteyksiä sekä oppimisprojekteja ja kehittämishankkeita.

Verkko-oppiminen (V)

HUMAKissa opiskelija voi käyttää tietoverkkojen viestintä- ja informaatiopalveluja oppimisympäristönä muiden opiskelutapojen rinnalla. Yleensä tietoverkkojen käyttöä hyödyntävä opetus yhdistyy muihin oppimisympäristöihin. Varsinaisessa verkko-oppimisessa eli virtuaaliopetuksessa oppimateriaali on verkossa ja opiskelijat ja opettajat ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä. Verkko-opintojaksolla opiskelija suorittaa oppimistehtäviä HUMAKin verkkoympäristössä. Opintojakson aikana hän kommunikoi ennen kaikkea kirjoittamalla. Verkko-opintojaksoihin liittyy usein kontaktiopetuksena annettava orientaatio.

Projektit (P)

Oppimisprojekteilla tarkoitetaan opiskelijoiden osaamisen kartuttamiseen ja sovittuun tuotokseen tähtääviä, ajallisesti rajattuja hankkeita. Projektit voivat olla tutkimus- tai selvitystehtäviä, mutta yhtä hyvin palvelun tai tapahtuman toteuttamista. Projektien kautta opiskelijalla on mahdollisuus esim. oppia ryhmä- ja tiimityöskentelytaitoja, solmia tulevaisuuden kannalta tärkeitä työelämäsuhteita, saada tuoretta tietoa työelämästä ja sen vaatimuksista, harjoitella sekä moniammatillista toimintaa että tavoitteen asettelua, toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia.

Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa yksin tai ryhmässä. Projekteihin liittyy käytännön toteutuksen lisäksi opintojaksokirjallisuutta. Oppimisprojektien raportoinnista ja arvioinnista sovitaan ohjaavien opettajien kanssa. Arvioitava tuotos voi olla esimerkiksi kirjallinen raportti, tapahtuma, näyttely, esitys tai videokooste. Opiskelijat voivat joko osallistua kampuksien organisoimiin työelämäläheisiin hankkeisiin tai ehdottaa omia, esimerkiksi omaan työhönsä liittyviä, hankkeita oppimisprojekteiksi ja opinnollistaa nämä. Kehittämis- ja projektiopintojen lähtökohtana on työelämän aito tarve ja tilaus.

Ohjeita tieteelliseen kirjoittamiseen ja esseen laatimiseen

Seuraavassa ohjeistuksessa annetaan muutamia käytännön ohjeita tieteelliseen kirjoittamiseen ja esseen laatimiseen.

HumakPro

HumakPro on HUMAKin kehittämä web-pohjainen oppilaitosjärjestelmä, joka tarjoaa opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyötahoille ympäristön mm. kurssivalintoja, arviointien antamista, viestintää sekä suunnittelu- ja kehittämistyötä varten. Myös HUMAKin verkko-opinnot toteutetaan HumakProssa.

Järjestelmän käyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille annetaan tarvittaessa tunnukset HumakProhon.

Kirjastopalvelut

Avoimen opiskelijat voivat käyttää kampusten yhteydessä sijaitsevien kansanopistojen kirjastopalveluita. Helsingin kampuksen kirjastopalvelut tarjotaan Kuurojen liiton kirjastossa ja Tornion kampuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tornion oppimiskeskuksessa . Suurin kokoelma – lähes 30 000 nidettä - on Kauniaisten kampuksella. Muilla kampuksilla niteitä on keskimäärin 10 000. Tutustu tarkemmin kirjastopalveluihin.