Asioimistulkki
Kiinnostuin viittomakielestä joitakin vuosia sitten ja päätin lähteä opiskelemaan ammattiin, jossa saisin olla viittomakielen ja viittomakielisten kanssa tekemisissä päivittäin. Keväällä 2002 huomasin ilokseni, että Helsingissä on tulkkeja kouluttava oppilaitos, HUMAK. Hain kouluun, kävin pääsykokeissa ja aloitin opinnot syksyllä 2002.
HUMAK oli minulle oppilaitoksena aivan vieras enkä ollut aiemmin opiskellut ammattikorkeakoulussa, aikaisempi tutkintoni oli opistotasoinen. Viittomakielen tulkin ammatistakaan en kouluun hakiessani kovin paljon tiennyt, ajattelin tulkin työn olevan mielenkiintoista, vaihtelevaa ja haastavaa. Nyt oltuani työelämässä voin vakuuttaa, että tulkin työ on kaikkea tuota ja vielä paljon muuta.
Aloitin työt kesäkuussa 2006 jo ennen valmistumistani Sign Line Oy:ssä Helsingissä. Yritys tuottaa viittomakielen asioimistulkkauspalveluja Uudenmaan alueella. Työpäiväni ovat kaikki erilaisia, yleensä minulla on kaksi-kolme tulkkauskeikkaa päivässä. Asioimistulkkina tapaan päivittäin erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, näen läheltä ihmisten iloa ja surua, arkista elämää ja juhlatilanteita. Työssäni tarvitsen viittomakielen- ja tulkkaustaitojen lisäksi hyviä sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja.
Tein suuntautumisopintoihini liittyvän työoppimisen Sign Line Oy:ssä keväällä ennen valmistumistani. Työoppimiset ja projektit ovatkin omalla kohdallani olleet erittäin tärkeässä roolissa. Opintojen aikana solmin tärkeitä työelämäsuhteita juuri projektien ja työoppimisten kautta. Tätä asiaa haluaisinkin korostaa HUMAKissa opiskeleville ja HUMAKiin hakeville opiskelijoille; oma aktiivisuus opiskeluaikana palkitaan aivan varmasti ennemmin tai myöhemmin. Koulutus antaa mielestäni hyvän pohjan tulkin ammattiin. Työoppimisten kautta pääsee näkemään erilaisia työyhteisöjä ja seuraamaan opiskelutulkkien ja asioi-mistulkkien sekä muiden viittomakielialalla työskentelevien työtä. Työoppimisten aikana oma ammatti-identiteettini vahvistui.
Oma opiskeluni eteni HUMAKin opinto-suunnitelman mukaisesti. Ohjausta ja hopsausta oli mielestäni tarjolla riittävästi. Erityisesti viimeisenä vuotena suuntautumisopintojen sekä vapaasti valittavien opintojen kohdalla minulla oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavalla haluan kyseiset opinnot suorittaa
(helmikuu 2007)
