Kulttuurituottajan elämää Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa
Nimeni on Tarja Ahtiainen ja ammattinimikkeeni on kulttuurituottaja. Iältäni olen 27-vuotias ja asun Lappeenrannassa. Tätä kirjoittaessani työskentelen TATU - Tapahtumatuotannon tulevaisuus Etelä-Karjalassa hankkeen projektisihteerinä, jota hallinnoi Humanistinen ammattikorkeakoulu. Toimipisteeni on Lappeenrannan kampuksella.
Valmistuin aikoinaan Parikkalan lukiosta, ja hetken itseni etsimisen jälkeen hain opiskelemaan Humanistiseen ammattikorkeakouluun Joutsenoon, ja tulin valituksi. Aloitin opiskelut tammikuussa 2002 ja valmistuin kulttuurituottajaksi (AMK) 2005.
Opiskelujen kohokohdat olivat työoppimiset ja käytännön projektit, joista erityisesti haluan mainita Imatralla järjestetyn suomalais-ugrilaisen festivaalin Ugrijuhlan. Olen tuottanut festivaalia niin opiskeluaikoina kuin sen jälkeenkin, palkattuna tuottajana. Ugrijuhlaa tuottaessa huomasin kuinka paljon pidän tapahtumien järjestämisestä. Tämän saman rakastumisen olen kokenut jokaisen tapahtuman kanssa, jota olen tuottanut.
Kulttuurituotannon koulutusohjelma on hyvä sen suhteen, että sillä saa todella laajan koulutuksen, jonka avulla voi hakea moniin erilaisiin töihin. Valmistumiseni jälkeen jalkani kuljettivat minut kolmeksi vuodeksi Etelä-Saimaan 4H-yhdistykseen, jossa työskentelin vs. toiminnanjohtajana. Yhdistyksellä oli hallinoitavanaan samaan aikaan Huumaa - nuorisohanke, jonka projektipäällikkönä myös toimin. Lisäksi työskentelin yhden lukuvuoden tuntiopettajana Humakissa. Työtehtäviini kuului ohjata opiskelijoita Joutsenon kampuksen kolmessa projektissa; Lasten kulttuurikorento, Popka ja Ugrijuhla.
4H:n jälkeen ajauduin Lappeenrannan kaupungille tuottamaan valtakunnallisen Nuori Kulttuuri teatterikatselmuksen. TEATRIS oli taloudellisesti suurin tapahtuma, jota olen tähän mennessä saanut tuottaa ja tämän projektin myötä verkostoni karttuivat laajasti.
Olen siis kokeillut siipiäni niin kolmannen sektorin kuin julkisen sektorin työntekijänä. 4H:lla työskennellessä vastuu oli suuri, ja henkisesti työ oli välillä aika rankkaa, sillä tuntui kuin olisi omaa yritystänsä pyörittänyt, mutta samalla koin oppivani todella paljon asioita.
Se, että olen aina saanut uuden työn kun entinen sopimus on loppunut, johtunee siitä, että olen hyvin tunnollinen ja vastuullinen työntekijä. Olen reipas ja oma-aloitteinen ja yritän nopeasti omaksua uusia asioita. Koska ensimmäinen työpaikkani oli hyvin vastuullinen, se antoi hyvän pohjan ja paljon itseluottamusta omasta osaamisesta. Nyt voin jo sanoa, että enää en pelkää hakea sellaistakaan työpaikkaa, joka jo etukäteen vaikuttaa hankalalta. Pystyn rehellisesti sanomaan, että minä osaan ja jos en osaa niin opettelen.



