Sanni Grahn-Laasonen Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Lue koko loppuraportti

Humakin rehtori Tapio Huttula pitää tervetulleina opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän ehdotuksia, joissa otetaan kantaa  turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin. Ehdotukset Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide‐esitykset julkaistiin keskiviikkona 15.2.17

Laajapohjainen asiantuntijaryhmä, johon Huttula kuului ammattikorkeakoulujen edustajana, esittää siinä yli 40 uutta toimenpidettä joilla pyritään parantamaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kantaväestöä heikompia oppimistuloksia.

Huttula nostaa keskeisinä esiin yhteisöllisyyden, kulttuurisen moninaisuuden tukemiseen ja työelämäintegraatioon liittyvät ehdotukset.

Yhteisöllisyyden kehittäminen

Yhteisöllisyyden tukemiseen perehtyneet korkeakoulut ja oppilaitokset tuottavat erilaisia toimintamalleja, joilla kotoutujien kytkeytymistä lähiympäristönsä yhteisöihin tuetaan. Lisäksi tarjotaan kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää koulutusta ja ohjausta kolmannen sektorin toimijoille

Ehdotuksiin on kirjattu, että opetus‐ ja kulttuuriministeriö vaikuttaa valtioneuvostotasolla siihen, että tuleviin EU:n rakennerahastojen hankehakuihin otetaan kansalaisjärjestökentän sekä tutkimus‐ ja kehittämistoiminnan yhdistävä, yhteinen erityisteema ”kulttuurisen moninaisuuden huomioiva yhteisöllisyyden kehittäminen”.

Tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassa sekä kansalaisyhteiskunnan ja järjestökentän valmiuksia vastata kulttuurisen moninaisuuden huomioivaan yhteisöllisyyden kehittämiseen.

Humakilla on hyviä kokemuksia ja tuloksia hankkeista, joissa se on osallistunut yhteistyössä työelämä- ja korkeakoulukumppaniensa kanssa osallisuuden, yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittämiseen, kertoo Huttula. –Yhteiset työelämälähtöiset projektit tutustuttavat luokkahuoneita nopeammin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kotouttavia ja työllistäviä hankkeita

Yksi esimerkki onnistuneesta hankkeesta on varsinaissuomalainen Baana-hanke. Jo 35 maahanmuuttajaa on työllistynyt Humakin, Turun kaupungin ja Citywork Turku Oy:n maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävän Baana -hankkeen ansiosta. Baana-pisteen taustalla on syyskuussa 2016 käynnistynyt kolmivuotinen ESR-hanke ”Baana – verkostomainen rekrytointimalli maahanmuuttajien työllistämiseen”, jonka päätoteuttajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak).

Sata omenapuuta – moninuorinen Suomi –hanke tukee puolestaan kolmansien maiden pakolaistaustaisten 12-25-vuotiaiden nuorten kotoutumista Turkuun, Raisioon ja Uuteenkaupunkiin. Humak osallistuu Turun ammattikorkeakoulun koordinoimaan hankkeeseen.

Mahdollisuus joustavaan sisääntuloon

Koulutusjärjestelmältämme edellytetään hyvää yhteistyötä, jotta esimerkiksi aikuisten opiskelijoiden joustava sisääntulo  tulee mahdolliseksi. Edistetään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakoulutukseen pääsyä esimerkiksi joustavia opiskelupolkuja ja valmentavia opintoja kehittämällä.

Korkeakoulut tiivistävät yhteistyötä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa korkeakouluopintoihin tähtäävien joustavien opiskelupolkujen rakentamiseksi. Humakilla on tässä pitkät perinteet yhteistyöstä kansanopistojen kanssa.

Kielen oppiminen osaksi kaikkea koulutusta

Kielitaito auttaa maahanmuuttajia pääsemään paremmin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Ministeri Grahn-Laasonen esittää, että kielen oppiminen on jatkossa tuotava osaksi kaikkea koulutusta, ennen kaikkea ammatillista koulutusta ja työssäoppimista: kieltä on voitava opiskella samaan aikaan kun opitaan muita taitoja. Näin polut koulutukseen ja työelämään eivät venähdä liian pitkiksi.

Kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan keinot

Työryhmä teki konkreettisia ehdotuksia myös kulttuuristen ristiriitojen ennaltaehkäisemiseksi.  Opetus- ja kulttuuriministeriön Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmassa otetaan käyttöön koulutuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan keinot rasismin ja vihapuheen ehkäisemiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi.

 

Ohjausryhmän loppuraportti luovutettiin keskiviikkona 15.2.2017 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle Metropolia Ammattikorkeakoulussa, joka toimii yhtenä maahanmuuton vastuukorkeakouluna.