Eläinoikeusaktivistit aiheena Pia Lundbomilla Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Oikeutta elämille Facebookissa

Humakin lehtorin Pia Lundbomin väitöskirja on kertomus siitä, miten suomalainen eläinoikeusliike nousi marginaalista yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Lundbom on seurannut 20 vuoden ajan eläinoikeusaktivismin kehittymistä.

—Aktivistien toimintatyylit ovat muuttuneet, mutta tavoitteista ei ole tingitty, toteaa Lundbom. —Vaikuttamisen painopiste on siirtynyt mielenosoituksista ja tarhaiskuista mediassa vaikuttamiseen.

Tarhaiskuista se alkoi

—Olen ollut aina kiinnostunut nuorisoilmiöistä. Niinpä, kun Tampereen yliopiston professori Martti Siisiäinen ehdotti minulle tutkimusaiheeksi eläinaktivismia vuonna 1997, tartuin siihen, kertoo Pia Lundbom. —Ilmiö oli silloin uusi Suomessa, ja kettutyttöaihe aiheutti polemiikkia.

Kiinnostava aihe vei mukanaan ja pois Rovaniemeltä. Pia alkoi etsiä yhteyksiä eläinoikeusaktivisteihin. Helsingissä hän tutustui Oikeutta eläimille -yhdistyksen toimintaan käymällä mielenosoituksissa ja muissa tilaisuuksissa. Pia valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta sosiologia pääaineenaan.

Väitöskirjan aineistona ovat aktivistien haastattelut, havainnointi ja kampanja-analyysit. Varhaisimmat tutkimuksessa hyödynnetyt aineistot ovat 1990-luvun lopusta ja tuoreimmat vuodelta 2015. Artikkeliväitöskirja Eläinten puolustajat – suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus muodostuu viidestä aiemmin julkaistusta artikkelista ja yhteenvetoluvusta.

Muutos vakavasti otettaviksi poliittisiksi toimijoiksi

Lundbomin analyysi eläinoikeusliikkeen kehityksestä on, että liike on viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut poliittisesti vakavasti otettavaksi vaikuttajaksi, joka osaa muotoilla tyylikkäästi poliittiset tavoitteensa.

Eläinoikeustoimijat ovat osanneet luoda uudenlaisia tapoja toimia. Mediatyö on suunnitelmallistunut ja on erittäin taidokasta.

Sosiaalisessa mediassa käytettävä kieli on tyylikästä ja taidokasta. Kuvia käytetään paljon. Jutut sanoitetaan tavalla, joka puhuttelee ihmisiä, jotka eivät ole aktivisteja. Eläinoikeusaktivistit ovat omaksuneet nopeat, ilmaiset ja edulliset some-kanavat. Niillä täydennetään aiemmin käytettyjä vaikuttamisen keinoja.

Sosiaalisen median kautta on pystytty tavoittamaan yhä useampia. Eläinten oikeudet kiinnostavat. Tästä osoituksena on mm. Oikeutta eläimille –järjestön Facebook-sivujen 167 000 seuraajaa, joka on erittäin suuri määrä.

Aktivistien kritiikin ja poliittisen toiminnan kohteet ovat kuitenkin pysyneet samankaltaisina parinkymmenen vuoden tarkastelujakson ajan. Eläinoikeusaktivistien tavoitteet ovat moninaisia: yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen, äänitorvena toimiminen, kuluttajaroolien haastaminen sekä maailman muuttaminen kaikille oikeudenmukaisemmaksi.

Liikkeen tavoitteena on laventaa kollektiivista ajattelua ja haastaa «meitä» kantamaan vastuumme myös heistä, joilla itsellään ei ole ääntä ja mahdollisuutta poliittiseen toimijuuteen.

Tutkimus on osa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä

Pia Lundbom on työskennellyt Humakissa 2000-luvun alusta lähtien tutkimusmenetelmien opettajana ja opinnäytetöitä ohjaavana lehtorina sekä AMK- että ylemmässä AMK -tutkinnossa sekä osallistunut projekteihin kansalaistoiminnan ja nuorisotyöalalla sekä monialaisissa hankkeissa.

Ennen nykyisiä tehtäviä Lundbom on työskennellyt muun muassa Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Muuttuva suomalainen kansalaisaktivismi -hankkeessa.

—Väitöskirjani aihe kiinnittyy temaattisesti siihen, mitä Humakissa opiskellaan, sanoo Pia. —Minua kiinnostaa se, mikä saa ihmiset osallistumaan ja vaikuttamaan. Millaisia keinoja käytetään? Miten viestitään ja rakennetaan mediasuhteita? Humakista valmistuvat yhteisöpedagogit, kulttuurituottajat ja tulkit tekevät ammatissaan vaikuttamistyötä.

—Olen käyttänyt opetusmateriaalina väitöskirjani artikkeleita. Erityisesti hanketyössä ja opinnäytetöitä ohjatessani käsitellään paljon politiikkaa ja demokratian toteutumista, sitä miten otetaan kantaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja miten ilmaistaan itseä epäkohtien suhteen.

Heikoimpien puolella

Lasten oikeudet, ja se miten huolehditaan muiden hyvinvoinnista on Pialle elämässä tärkeätä. Häntä kiinnostaa, miten ihmiset jaksavat toimia ja nostaa epäkohtia esiin. Pia osallistuu järjestötoimintaan myös vapaa-aikanaan. Kansalaisaktivismi on tärkeä vaikuttamisen väline.

Pia korostaa, että arjen eettiset valinnat ovat tärkeitä. Lapset saavat olla mukana rakentamassa maailmankuvaansa. —Yksi esimerkki arjen valinnoista on, kun  neljän hengen kasvissyöjäperheemme vieraili Särkänniemessä, niin emme menneet katsomaan delfiinejä, kertoo Lundbom.

 

YTM Pia Lundbomin sosiologian väitöskirjan ”Eläinten puolustajat. Suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus” tarkastustilaisuus  oli 10.12.2016, Jyväskylän yliopistossa, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, sosiologia. Vastaväittäjänä VTT dosentti Tuomas Ylä-Anttila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markku Lonkila (Jyväskylän yliopisto).

Kuvat: Emilia Reponen