Lehtori Ruut Kaukinen Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Tutustu Kanuunaan ja Ihmisoikeuskasvatuksen opintoihin

Suomen 27 suurimman kunnan nuorisotoimien kehittämisverkoston Kanuunan aloitteesta alkunsa saaneet Ihmisoikeuskoulutuksen kouluttajaopinnot päättyivät seminaariin, jonka suunnitteli ja toteutti ryhmä Humakin yhteisöpedagogiopiskijoita lehtori Ruut Kaukisen valmennuksessa.

Seminaarissa  järjestöjen, kunnallisen nuorisotyön ja tulevaisuuden ammattilaiset keskustelivat ja etsivät vastauksia ihmisoikeusperusteisen nuorisotyön ajankohtaisiin kysymyksiin Helsingissä 12.12.2016.

Ruut Kaukinen kertoo seminaarin taustoista:

—Globaalit ja yhteiskunnalliset muutokset ovat lisänneet ihmisoikeuksia korostavan nuorisotyön tarvetta ja osaamistarpeita sen tavoitteelliseksi toteuttamiseksi. Marraskuussa 2015 Kanuuna-verkosto julisti kannanoton, jossa peräänkuulutettiin nuorisotyöntekijöiden ihmisoikeusosaamista ja ihmisoikeuksien tunnustamista nuorisotyön keskeisenä perustana.

Sektorirajat ylittävää dialogia järjestöjen ja kuntien nuorisotyön välillä

Ihmisoikeuskasvatuksen kouluttajaopintojen toteutuksesta sovittiin yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa.  Mukana suunnittelussa oli Kanuuna-verkoston koordinaattori Suvi Lappalainen.

—Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat Humakille strategisesti merkittäviä vahvuusaloja.  Nuorisotyön ammattilaisten suurimpana korkeakouluttajana tartuimme koulutushaasteeseen innostuneesti ja innovatiivisella työotteella, kertoo kouluttajaopintoja vetänyt Ruut Kaukinen. —Koska kyseessä on ensimmäinen koulutus laatuaan, prosessi oli luonteeltaan vahvasti kokeilemalla kehittämistä.

Yliopettaja ja nuorten moraalikasvatuksen tutkija Eeva Sinisalo-Juha on arvioinut koulutusprosessia ja sen kautta laajemminkin ihmisoikeuskasvatuksen merkittävyyttä nuorisotyön ammatillisessa osaamisessa.

Toukokuussa 2016 käynnistyneeseen koulutukseen (15 op) osallistui nuorisotyöntekijöitä valtakunnallisesti lähes kaikista Kanuuna-verkoston 27 kunnasta. Nuorisotyöntekijöitä valmennettiin toimimaan ihmisoikeuskasvatuksen alueellisina kouluttajina. Osallistujat toteuttivat opintojen aikana erilaisia koulutuksia ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen kanssa. Sektorirajat ylittävä dialogi osoittautui yhdeksi ihmisoikeuskasvatuksen merkittäväksi ulottuvuudeksi. Koulutuskokonaisuuden toteutuksessa käytiin vuoropuhelua myös Ihmisoikeuskeskuksen ja Humakin kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Opiskelijat perehtyivät ihmisoikeuksiin ja tuottivat seminaarin aiheesta

Ihmisoikeuskasvatuksen tuottaneet opiskeliajt
Kuvassa vasemmalta oikealle seminaarin tuottajat Jasmin Levander, Elina Partanen, Ina Kuula, Katja Ranta ja Tuuli Arponen. Projektissa mukana oli myös seminaaripäivänä sairauden takia estynyt Samuel Susilinna.

Syyskaudella ihmisoikeusperustaista nuorisotyötä on tarkasteltu myös yhteisöpedagogiopinnoissa, kertoo Kaukinen. —Ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuskysymyksiin keskittynyt valmennusryhmä on syksyn aikana perehtynyt aihepiiriin suunnittelemalla seminaarin otsikolla ”Ihmisoikeusperustaisen nuorisotyön tulevaisuus”.

Seminaariin osallistui lähes 100 nuoriso- ja järjestötyön ammattilaista sekä Humakin opiskelijoita ja henkilökuntaa.  Asiantuntijavieraina olivat muun muassa asiantuntija Kristiina Kouros Ihmisoikeuskeskuksesta, erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä ihmisoikeusasiantuntija Rosa Puhakainen-Mattila Ihmisoikeusliitosta. Workshop-työskentelyssä jaettiin ja haettiin hyviä käytänteitä.

Ihmisoikeusseminaari 12.12.2016Mikko Cortés-Tellez, Rosa Puhakainen-Mattila, Annika Ojala, Kristina Kouros
Ihmisoikeusseminaari 12.12.2016 panelistit Mikko Cortés-Téllez, Rosa Puhakainen-Mattila, Annika Ojala, Kristina Kouros

Paneelissa kuultua

Meillä Humakissa on ollut ihmisoikeusopintoja enemmän kuin muissa korkeakouluissa, mutta silti liian vähän. (yhteisöpedagogiopiskelija Annika Ojala).

 Ihmisoikeuskasvatuksen tarve on selvästi kasvanut, ja syrjimättömyydestä järjestetään paljon koulutusta. Tarvitaan enemmän elämyksellisyyttä – se toimii parhaiten. Nuorisotyöllä on tarjottavanaan tähän menetelmät. (Mikko Cortés Téllez)

Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys. Ne eivät pääty yhteen teemapäivään. (Kristina Kouros)

Projektirahoituksella ei voida tehdä kestävää työtä! (Rosa Puhakainen-Mattila)

Tarvitaan hienojen ja hyväksi koettujen, onnistumisen kokemusten esiin nostamista ja aikuisilta esimerkin näyttämistä. Elitismi ja ylimielisyys eivät ole hedelmällisiä lähtökohtia. Jokaisen pitäisi kokea olevansa arvokas.

Myös kunnissa päätetään paljon ihmisoikeusasioita – Kunnallisvaalit ovat tulossa.

 Vihapuhe tulee tuomita, kuitenkin asettumatta kenenkään yläpuolelle tai sortumatta ylimielisyyteen. Täytyy muistaa, että yhteiskunnallinen eriarvoistuminen on yksi tekijä vihapuheen taustalla. Uskonkin että yhteisöpedagogit voivat olla tärkeässä roolissa sekä taustatekijöiden ymmärtämisessä että dialogisuuden lisäämisessä yhteiskunnassamme. (Elina Partanen)

Ihmisoikeusperusteisen nuorisotyön tulevaisuus -seminaarissa
Marja-Liisa Saganda ja Sari Mettovaara seminaarin väliajalla

Marja-Liisa Saganda Kuopion kaupungin nuorisopalveluista ja monikulttuurisuustyön koordinaattori Sari Mettovaara Oulusta osallistuivat Humakin ja Kanuunan yhteisiin Ihmisoikeuskouluttajaopintoihin, jotka päättyivät maanantain 12.12. seminaariin. Heidän mielestään on tärkeätä käydä dialogia. —Kokemuksemme mukaan ryhmissä joissa on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajanuoria ilmapiiri on parempi.

Eriarvoisuus synnyttää vihapuhetta
Vihapuheen takana on pelko ja yhteiskunnallinen eriarvoistuminen. Yritän suhtautua vihapuheeseen niin että en mene ahtaaseen puolustus/tunnetilaan, vaan keskustelen konkreettisista seikoista. (Janne, 4. vuoden yp-opiskelija)

Opiskelijat: Voimauttava kokemus!

Ruut Kaukisen valmentama kuuden opiskelijan ryhmä perehtyi ihmisoikeuskasvatukseen tutustumalla aiheeseen ja toteuttamalla seminaarin. Tekemällä oppiminen osoittautui hyväksi tavaksi ottaa haltuun ihmisoikeusperusteisen nuorisotyön laajaa kokonaisuutta. Myös ryhmädynamiikasta ja yhteisöllisyydestä opittiin paljon.

—On voimauttavaa kun sinuun luotetaan, sinua tuetaan, saat itse tehdä omat virheesi ja oppia niistä, toteaa Tuuli Arponen. —Parhaiten oppii konkretian kautta ja itse tekemällä, joten tämä projekti on opettanut taas paljon! Kun pääsee itse suunnittelemaan, järjestelemään ja toteuttamaan niin nopeasti muistaa sen, että matka on yhtä tärkeä ja merkittävä kuin määränpää.

—Kun antaa aikaa yhteisen sävelen löytämiselle niin pian huomaakin, että yhdessä me olemme enemmän, me olemme vahvimmillamme. Kaikkea ei tarvitse osata tai tietää, apua saa kysyä ja toisilta saa tukea,

Elina Partasen mukaan seminaarin järjestäminen toi paljon tietoa ihmisoikeuskasvatuksesta ja alan toimijoista ja organisaatioista Suomessa.  Pohdimme paljon sitä, miten saisimme sidottua ihmisoikeuskasvatusteeman dialogisuuteen ja arkisiin kohtaamisiin. Myös tapahtuman tuottaminen, markkinointi ja tehtävien suunnittelu oli hyvin opettavaista. Oli hienoa, että saimme toteuttaa tämän tapahtuman ja meihin opiskelijoina luotettiin, sanoo Partanen.

—Huomasin miten tärkeää ihmisoikeustyön edistäminen oikeasti on! toteaa Jasmin Levander. Paneelikeskustelua suunnitellessa täytyi perehtyä siihen, miten ihmisoikeudet ja ihmisoikeuskasvatus toteutuvat Suomessa, ja samalla ottaa haltuun itselleni ennestään hieman vieraampia aihepiirejä ja sisäistää aiheeseen liittyviä termejä.

Katja Ranta kertoo oppineensa seuraavaa projektia varten omasta ja ryhmän toiminnasta paljon. —Huomasin, miten tärkeää on, että kaikki ovat sitoutuneet kunnolla hommaan.

 

Lisätiedot: Ruut Kaukinen, lehtori,
tel. +358 207621358, +358 400 349 358
sukunimi@humak.fi

Kuvassa etusivulla: Ihmisoikeuskasvatuksen kouluttajaopintojen opiskelijoita
ylhäällä: Ruut Kaukinen seminaarissa