”AAC ON KIELI” – konferenssikuulumisia puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien saralta

• Kirjoittaja: Marjukka Nisula, KM. lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 06.6.2019
• Kirjoittaja: Maria Nadezhdina, FM, viittomakielen tulkki (AMK), (vs.) lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 06.6.2019
• Kirjoittaja: Reeta Ahosilta, viittomakielen tulkki (YAMK), puhevammaisten tulkki,, Tulkkauspalvelun tuottaja, Tulkkaus ILONA, 06.6.2019

Otsikon väitteen esitti norjalainen psykologian tohtori Stephen von Tetzchner maaliskuun 2019 lopussa Pietarissa järjestetyssä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien alan IV Kansainvälisessä konferenssissa АЛЬТЕРНАТИВНАЯ И ДОПОЛНИТЕЛЬНАЯ КОММУНИКАЦИЯ. Konferenssissa esitettiin sekä tieteellisiä että käytännöllisiä menetelmiä ja uudistuksia AAC-alalta. AAC viittaa englanninkieliseen termiin augmentative and alternative communication. Suomeksi termi on puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Tässä tekstissä käytetään lyhennettä AAC.

Konferenssi toi yhteen suuren määrän asiantuntijoita sekä Venäjältä että muista maista. Mukana oli edustajia Norjasta, Kanadasta, Puolasta ja Israelista. Me kirjoittajat eli Humakin Marjukka Nisula ja Maria Nadezhdina sekä TulkkausILONAn Reeta Ahosilta, olimme Suomesta ainoat osallistujat.

Konferenssin puheenvuorot käsittelivät pääasiassa AAC-menetelmien (puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien) käyttöä eri ammattilaisten keskuudessa. Suomalainen lainsäädäntö vammaisten tulkkauspalvelusta tarjoaa myös mahdollisuuden käyttää koulutettua tulkkia asioidessa lääkärissä tai osallistuessa kulttuuritapahtumiin. Tulkki ymmärtää AAC-menetelmän kielenä, joka mahdollistaa osapuolten kohtaamisen. Kielellinen saavutettavuus on ihmisen perusoikeus.

Konferenssin pääpuhujat

Konferenssin pääpuhujat olivat norjalainen psykologian tohtori Stephen von Tetzchner ja kanadalainen Nadia Browning, joka toimii ISAACn puhjeenjohtaja. ISAAC – International Society for Augmentative and Alternative Communication on kansainvälinen järjestö, joka ajaa puhevammaisten henkilöiden oikeuksia maailmalla.

Oslon yliopiston psykologian laitoksen emeritusprofessori Stephen von Tetzchner on tehnyt kattavaa tutkimusta lasten kielellisen erityisvaikeuksien parissa jo vuosia. Von Tezchnerin mukaan AAC on kieli. On olemassa puhuttuja kieliä, viitottuja kieliä sekä kuvakieltä. Kyse on nimenomaan kielistä eikä ns. nonverbaalisista ilmiöistä. Kielen erityispiirre on se, että siinä on lingvistisiä piirteitä eli kielioppia. Kun ihminen osoittaa kohdetta samalla kun hän puhuu, osoittaminen on osa kieltä. Humakissa tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden uudessa opetussuunnitelmassa on otettu vahvasti mukaan multimodaalinen vuorovaikutus, joka tarkoittaa vuorovaikutuksen monikanavaisuutta. Kyse on kielellisistä ja kehollisista ilmaisuista, kuten katseen ja eleiden käytöstä keskustelutilanteissa. Von Tetzchnerin puheenvuoro tuki opetussuunnitelmamme näkökulmaa ja syvensi ymmärrystä multimodaalisesta vuorovaikutuksesta puhevammaisen lapsen ja aikuisen kohtaamisessa.

Opetatko kieltä vai käyttäytymistä?

Humakista valmistuessaan tulkit voivat opettaa muun muassa AAC-menetelmiä erityistä kielellistä tukea tarvitseville lapsille ja aikuisille sekä heidän lähi-ihmisilleen. Lähi-ihmisiin katsotaan kuuluvaksi henkilöt, jotka ovat arkisin tekemisissä puhevammaisen henkilön kanssa.

Von Tetzchner kyseenalaisti puheenvuorossaan vahvasti sen, milloin lapselle opetetaan käyttäytymistä ja milloin kieltä. Kun lapsi oppii viittomaan pöydällä olevan veneen ”VENE” tai pallon ”PALLO”, hänelle saatetaan antaa kommunikaation ohjaustilanteissa palkkioksi suklaata. On tärkeää tiedostaa, miten lapsi oppii ymmärtämään veneen ja pallon merkityksen aidossa kontekstissa. Suklaalla palkitseminen ei opeta lasta käyttäytymään.
Von Tetzchnerin mukaan AAC-ohjaajien tulee ymmärtää, että kieli on väline, jolla opetetaan lasta käyttäytymään. Meidän, jotka opetamme esimerkiksi tukiviittomia erityistä kielellistä tukea tarvitsevalle lapselle ja hänen lähipiirilleen, tulee painottaa, että kieli on väline, jolla kerrotaan toiselle mitä halutaan tai toivotaan, tai mitä on tapahtunut. Kun lapsi pyytää omenaa omalla tavallaan, omalla kommunikaatiovälineellä, ja annamme sen hänelle, kyse on onnistuneesta kommunikoinnista. Lapsi saa silloin tukea ilmaisulleen. Kielenkehitys on tulos siitä, miten lapsi oppii ottamaan vastaan viestejä visuaalisesti tai auditiivisesti. Samalla lapsi oppii sosiaalisesti, miten kieltä käytetään eri tilanteissa. Lapsen kokemusmaailma on kielen kehityksen perusta.

Maailma on täynnä kuvia

Von Tetzchner toi esiin vahvasti sen, että symbolista ei tule koskaan puhua kuvana. Maailma on täynnä kuvia, mutta graafinen kuva eli symboli on jotain muuta. Graafiset symbolit ovat lapsille sanoja, esimerkiksi verbejä ja substantiiveja. Abstraktit asiat tuovat kielen oppimiseen ongelmia. Miten kuvataan syömistä, jos ei haluta väärinymmärrystä ihmisestä joka syö? Esimerkkinä tästä von Tetzchner otti lauseen ’koira syö illallisesi’. On olemassa graafinen symboli koira, joka kuuluu koiran kategoriaan ja symboli syödä. Symbolissa syödä on mukana ihminen, joka syö. Kolmas symboli ruoka viittaa illalliseen. Kun haluat kertoa lapselle, että koira syö illallisesi, sinulla on kolme kuvaa, ja laitetaanpa ne mihin järjestykseen tahansa, kuvien merkitys on ’mies syö koiran’. Oleellista on kuvien visuaalinen järjestys, ei puhutun kielen sanajärjestys. Lapsen pitää oppia kuvan merkitys kielen kehittymisen näkökulmasta. Abstraktisten ilmaisujen, kuten ’syödä’, kuvaaminen voi olla haasteellista.

 

Mies syö koiran illalliseksi vai syökö koira miehen illallisen? Kuvat: Papunet. Kuva lautasesta: Annakaisa Ojanen, kuva koirasta: Elina Vanninen ja kuva ihmisestä: Sergio Palao

Kuvat olevat kulttuurisidonnaisia eivätkä kaikki kuvat eivät tarkoita kaikille samaa. Ikonisuus on hyvä asia, jos sillä pystyy ratkaisemaan ongelmia. Sanasto (vocabulary) on tärkein osa AAC-kommunikointia. Sanat, kuvat, viittomat muokkaavat kieltä eli ovat osa sitä. Graafiset symbolit ovat objektisanoja, kuten myös puhutun kielen sanat. Siinä missä sanat viittaavat objekteihin myös graafiset symbolit viittaavat objekteihin. Kaikilla kielillä on erilainen rakenne ja jos lapset haluavat käyttää kieltä, heidän tulee oppia kielen rakenne. Tärkeintä on, että sanasto mahdollistaa vuorovaikutuksen toisten kanssa, emmekä vain kopioi puhuttua kieltä, jolla on oma itsenäinen kielioppi. Sanoja, kuvia ja symboleja pitää käyttää eri tilanteissa. Tavoitteena on, että lapsesta, jolla on kielenkehityksessä ongelmia, tulee kiinnostava kommunikaatiokumppani!

Kiire ei saa olla!

Pidimme yhdessä Reeta Ahosillan ja Marjukka Nisulan kanssa esityksen, jossa kerroimme suomalaisesta tulkkauspalvelusta, tulkkikoulutuksesta sekä siitä, miten tulkkauspalvelu mahdollistaa itsenäisen elämän, vaikka puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa on ongelmia. Esitys herätti paljon kiinnostusta kuulijoissa ja onkin jo poikinut artikkelipyyntöjä Venäjälle. Suomeen palattuamme saimme myös kyselyjä Norjasta, jossa paikallinen ISAAC aikoo edistää puhevammaisten henkilöiden oikeuksia Suomen tulkkauspalvelua soveltamalla.

Saimme konferenssista merkittäviä kokemuksia ja uusia näkemyksiä puhevammais- ja AAC-alaan. Ymmärsimme, että Suomessa olemme monissa asioissa edelläkävijöitä puhevamma-alalla.
Puhevammaisten asiakkaiden kanssa ei saa olla kiire, ei tulkkauksessa eikä kommunikoinnissa. ISAAC:n puheenjohtaja Nadia Browningin sanoin: “Your principle in alternative communication is: again … again … and again!”

Stephen von Tetzchner tulee Suomeen lokakuun alussa

Stephen von Tetzchner on tulossa 1.10.2019 Kuopioon Meaning of the graphic symbol –seminaariin, joka järjestetään puhevammaisten viikolla. Seminaarin jäljestää Humak yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.