-
Kirjoittaja: Satu Riikonen,
Lehtori,
Yhteisöpedagogikoulutus,
15.11.2017
-
Kirjoittaja: Janina Sjöstrand,
Koulutussuunnittelija,
Yhteisöpedagogikoulutus,
15.11.2017
Luokassa oli tukalan kuuma. Ulkona oli yli 30 astetta lämmintä ja aurinko porotti ikkunoista sisään. Noin neljäkymmentä opiskelijaa pohti kuumuudesta huolimatta aktiivisesti sitä, mitä integraation käsite heille merkitsee. Joillekin opiskelijoille integraatio toi mieleen negatiivisia mielikuvia. Nämä opiskelijat määrittelivät integraation toimintana, jossa maahanmuuttaja on passiivinen tekijä. Osa opiskelijoista määritteli integraation taas maahanmuuttajan oman kulttuurin sopeuttamisena valtakulttuuriin, jolloin molemmat kulttuurit muuttuvat, mutta kulttuurinen identiteetti säilyy. Keskustelu kävi vilkkaana ja siinä määriteltiin myös muita käsitteitä kuten adaptation ja inclusion.
Olimme henkilöstö- ja opettajavaihdossa Gironan yliopistossa Espanjassa Erasmus-ohjelman kautta keväällä 2017. Girona on noin 100 000 asukkaan kaupunki Barcelonan pohjoispuolella Kataloniassa. Gironan yliopisto sijaitsee vanhassa kaupungissa, jonka rakennukset ovat peräisin noin 1200 luvulta. Vanha kaupunki on viehättävä turistikohde, jossa voi kävellä kapeita mukulakivikujia ristiin rastiin ja nauttia pienissä kahviloissa cafe con lecheä eli maitokahvia. Kaupunginosaa ympäröivää muuria pitkin kävellessä voi ihailla Pyreneiden vuoristoa. Vedimme paikallisille opiskelijoille vuorovaikutteisia työpajoja, joiden teemana olivat maahanmuuttajien kotoutuminen ja toiminnalliset menetelmät sen tukena. Tämän teeman parissa olemme työskennelleet Humakissa useilla opintojaksoilla sekä erilaisissa hankkeissa ja niistä opittuja asioita olimme Gironassa jakamassa. Työllistymisen merkitys kotoutumisessa on aihe, jota olemme työstäneet erityisesti Baanahankkeessa.
Baana on Humakin hallinnoima, maahanmuuttajien työllistymiseen keskittynyt kolmivuotinen ESR-hanke, jonka päätavoitteena on purkaa työllistymisen esteitä ja luoda maahanmuuttajille konkreettisia väyliä työelämään ja yrittäjyyteen. Työpajoissa käyty keskustelu ja useat tapaamiset sekä vierailut erilaisissa maahanmuuttoa tukevissa organisaatioissa Gironassa ja Barcelonassa antoivat meille uusia näkökulmia ja ideoita. Näistä näkökulmista ja lukuisista muista hyvistä käytänteistä, johon matkamme aikana perehdyimme, olemme poimineet ideoita sekä opetus- että hanketyöhön, erityisesti Baana-hankkeen toimintaan.
Espanjassa on pitkään jatkunut haastava taloudellinen tilanne ja työttömiä on runsaasti sekä kantaväestön että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden keskuudessa. Kuulimme siitä, miten kotoutumisen edistämiseksi on panostettu erityisesti maahanmuuttajien lasten keskuudessa. Lasten integoroituminen edesauttaa koko perheen kotoutumista. Integroitumista edistetään erityisesti kouluissa erilaisilla toimenpiteillä ja maahanmuuttajalapset pyritään sijoittamaan aina kantaespanjalaisten kanssa samoihin luokkiin. Professori Carina Siquesin mukaan kaikki lapset, myös turvapaikanhakijat, käyvät samaa koulua ja aloittavat koulunkäynnin heti maahan saavuttuaan. Vierailumme isännät ja emännät olivat kiinnostuneita kokemuksistamme, joita olemme hankkineet Baanahankkeesta kuluneen lukuvuoden ajan. Erityisesti keskustelukumppanimme halusivat tietää siitä, miten heikosti suomen kieltä puhuvat onnistuivat työnhaussa ja myöhemmin työllistymisessä. Baanan-hankkeen toiminnat kuten yrityksille suunnatut perehdytyspaketit ja maahanmuuttajataustaisten tukemien työnhaussa yksilökeskeisesti herättivät kiinnostusta espanjalaisissa kollegoissamme.
Keskustelu Gironan yliopiston psykologian ja pedagogian opiskelijoiden kanssa oli pohdiskelevaa ja moniulotteista, ajoittain jopa äänekästä. Työpajoihin osallistui noin 80 opiskelijaa, joista suuri osa oli espanjalaisia tai katalonialaisia, mutta joukossa oli myös belgialaisia, suomalaisia, italialaisia, ranskalaisia ja kolumbialaisia. Työpajoissa käytimme osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä, joita opiskelijat voisivat hyödyntää jatkossa työskennellessään monikulttuuristen ryhmien kanssa. Toiminnalliset menetelmät, pieni luokkahuone ja suuri opiskelijamäärä aiheuttivat hetkellisesti haasteita, mutta onneksi espanjalaiset eivät vieraista läheisyyttä, tungosta tai äänekkyyttä ja harjoitukset saatiin sujumaan. Luokassa vallitsi tekemisen meininki. Keskustelu jatkui työpajojen jälkeen, kun opiskelijat halusivat kertoa omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan.
Gironan yliopisto on Humakin kumppanikorkeakoulu. Humakin yhteisöpedagogiopiskelijat voivat opiskella siellä vapaasti espanjankielisiä kursseja ja jos kielitaito ei riitä, niin tarjolla on myös useita englanninkielisiä opintojaksoja sekä syys- että kevätlukukaudella. Lukuvuonna 2016-2017 neljä Humakin opiskelijaa oli opiskelemassa Gironassa. Tänä lukuvuonna Humakista Gironan yliopistoon matkustaa uusia vaihtoopiskelijoita. Kaunis ja vanha kaupunki, englanninkielinen kurssitarjonta ja mukava ilmasto ovat selkeitä vetovoimatekijöitä. Houkuttelimme espanjalaisia opiskelijoita vaihtoon Humakiin ja muutama innostuikin asiasta. Gironan yliopiston kansainvälisten asioiden koordinaattorin Carme Montserratin mielestä Suomen korkea hintataso mietityttää vaihtoon haikailevia opiskelijoita. Montserratin mukaan opiskelijoita arveluttaa myös se, pärjäävätkö he englanninkielisissä opinnoissa Suomessa. Suositut vaihtomaat gironalaisille opiskelijoille ovat Portugali ja Italia, vaihtoja tehdään myös Etelä-Amerikkaan.
Lisätietoa Baana-hankkeesta www.baanalla.fi ja Gironan yliopistosta https://www.udg.edu/ca/estudios
