Jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistaa ja haastaa 

• Kirjoittaja: Hanna Kiuru, VTT, lehtori, YAMK-kehittämisryhmä, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 24.3.2022
• Kirjoittaja: Pia Lundbom, YTT, yliopettaja, YAMK-kehittämisryhmä, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 24.3.2022

Koronapandemian ennakoimaton ilmestyminen keväällä 2020 ja sen aiheuttama yhteiskunnan sulkeutuminen ovat koskettaneet eri sektoreita eri tavoin. Sekä kielteiset että myönteiset seuraukset ulottuvat eri aikajänteille. Esimerkiksi kulttuurialan toimijat kokivat rajoitustoimenpiteiden vuoksi mittavia taloudellisia ja henkisiä menetyksiä (Valtioneuvosto 2021). Toisille aloille pandemian aiheuttama toimintaympäristön muutos on puolestaan merkinnyt innovaatiotoiminnan lisääntymistä ja taloudellista menestystä. Niin ikään pandemia-ajan seurauksena monet toimijat ovat lähteneet mukaan digiloikkaan. (Eduskunta 2020.)

Korkeakoulutuksen järjestäjille toimintaympäristön muutos on merkinnyt muun muassa opetusprosessien pikaista siirtämistä verkkoon ja uusien digitaalisten työkalujen hyödyntämistä. Me kirjoittajat edustamme Humakin pedagogista henkilöstöä. Olemme kehittäneet ja toteuttaneet yhteisöpedagogi YAMK -koulutuksessa verkkopedagogisia ratkaisuja isoille opiskelijaryhmille. Kirjoitus pohjautuu kokemuksiimme YAMK-tutkinnon parissa työskentelystä. Haastattelimme myös yhteisöpedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunutta Humakin alumnia Sanna Erdoğania ja kuvaamme tekstissä hänen kokemuksiaan.

Osaamisen kehittämisen jatkuva kehä

Yksilön kannalta oman osaamisen kehittäminen on noussut yhä merkityksellisemmäksi, kun työelämä on muuttunut pandemian myötä pysyvästi. Toimintaympäristön vaatimuksiin vastaaminen edellyttää oman osaamisen kehittämistä. Toisaalta pandemia on aiheuttanut työttömyyttä ja lomautusten myötä katkoksia työntekoon, mikä on suunnannut yksilöitä hakeutumaan erilaisiin koulutuksiin.

Muuttuneet työolosuhteet ovat saattaneet johtaa myös haluun hakeutua opiskelemaan itselle täysin uuden alan tutkinto. Korkeakoulutuksen järjestäjien on täytynyt kehittää verkkopedagogiikan ohella uutta opetustarjontaa, jotta paikoin kasvaneet opiskelijamäärät uusine osaamistarpeineen tulisivat huomioiduksi. Tässäkin pandemia on luonut haasteiden lisäksi mahdollisuuksia.

Tutkinto-opiskelun sijasta opiskelijoilla voi olla tarve kerryttää uutta osaamista rajatummalta osaamisalueelta. Humakissa osaamisen kehittämisen tarpeisiin onkin pyritty vastaamaan tutkintokoulutuksen lisäksi mahdollisuuksilla opiskella rajatumpia osaamiskokonaisuuksia avoimen ammattikorkeakoulun opintoina.

Muuttuvat osaamistarpeet kannustavat kehittämään itseään

Humakissa yhteisöpedagogi YAMK-tutkintoa on toteutettu yli kymmenen vuotta. Elokuussa 2021 uudella YAMK:in opetussuunnitelmalla (HuMaster) aloitti noin 75 uutta yhteisöpedagogi YAMK -opiskelijaa. Muutama ryhmän opiskelija valittiin toukokuun 2021 erillisvalinnassa, enemmistö kevään 2021 yhteishaussa.

Opintojen orientaatiojakso ja kaikki syksyn 2021 opetus toteutettiin verkossa. Jatkuvan oppimisen näkökulma on ollut läsnä koko ajan uuden opetussuunnitelman kehittämistyössä. Tutkinnon yhteiset opinnot (kuusi viiden opintopisteen kokonaisuutta) ovat alusta alkaen olleet tarjolla myös avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa sekä ammattikorkeakoulujen yhteisessä digitaalisessa opintotarjontaportaalissa CampusOnlinessa. Opintojaksoista saatu opiskelijapalaute on ollut varsin myönteistä, ja verkkomuotoinen opiskelu on saanut pääosin kiitosta muun muassa parantuneesta saavutettavuudesta.

YAMK-opintojen funktiona usein on laventaa omaa osaamistaustaa. Moniin tehtäviin ylempi korkeakoulututkinto on myös tarpeellinen tai suorastaan edellytys. Opiskelijoiden heterogeeniset taustat, työelämän erilaiset kehittämistarpeet ja erilaiset yhteiskunnalliset muutokset asettavat omat reunaehtonsa opintosisältöjen rakentamiselle.

Kohtaamisia ja kokemuksia

Sanna Erdoğanin opiskelupolku on esimerkki oman osaamisen tavoitteellisesta ja ansiokkaasta kehittämisestä. Hän valmistui Humakista vuonna 2020 yhteisöpedagogi YAMK -tutkinnosta. Ennen hakeutumistaan YAMK-opintoihin Erdoğanilla oli pohjakoulutuksenaan yhteisöpedagogi amk -tutkinto. Lisäksi hänellä on opettajankoulutus. Erdoğan kuului YAMK-vuosikurssiin, jonka opetus siirrettiin verkkoon kesken lukuvuoden pandemiatilanteen vuoksi.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) tavoitteena ja tarkoituksena on kaiken kaikkiaan mahdollistaa oman osaamisen syventäminen. Osaamisen kehittäminen on tarpeen kaikissa työuran vaiheissa. Sanna Erdoğan suhtautuu osaamisensa kehittämiseen tulevaisuusorientoituneesti ja kuvaa YAMK-tutkintoa itselleen välietapiksi.

Erdoğanilla oli mielessä väitöskirjan tekeminen YAMK-opintojen alusta alkaen. YAMK-opintoja Erdoğan piti hedelmällisenä erityisesti siksi, että ihmisten varsin erilaiset taustat rikastuttivat pääasiassa verkossa toteutuneita kohtaamisia. Tällä hetkellä hän opiskelee jatko opintoja Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa sukupuolen tutkimuksen laitoksella. Väitöstutkimuksen aihe kiinnittyy kamppailulajien valmennukseen. Sanna Erdoğan kertoo tutkivansa “risteävien erojen näkökulmasta, mitkä taustatekijät vaikuttavat valmentajana toimimiseen. Lisäksi tutkin, mitkä vallan elementit määrittelevät sitä, millä perustein valmentajia valitaan tai valmentajiksi ryhdytään”.

Erdoğanin amk-opinnäytetyön aiheena oli, miksi kamppailulajeissa kilpaurheilun valmentajina on vain vähän naisia. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen Valmentajat. Opinnäytetyötä tehtiin osana Valmentaa kuin nainen kamppailulajeissa -hanketta, joka toimi vuosina 2020–2021 Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.

YAMK-tutkinnossa opinnäytetyön tarkoitus on mahdollistaa tutkimuksellisen kehittämistyön tekemisen aitojen työelämähaasteiden parissa. Opinnäytetyön antia Sanna Erdoğan kuvaa merkittäväksi asiantuntijuutensa kehittymisen kannalta.

Lähteet

Eduskunta 2020. Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020. Viitattu 8.11.2021. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf

Valtioneuvosto 2021. Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020–2021. Raportti kyselyn vastauksista. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26. Viitattu 8.11.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-654-9