Jatkuvan oppimisen uudet tuulet

• Kirjoittaja: Hilla Mäkelä, suunnittelija, jatkuva oppiminen, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 02.11.2022
• Kirjoittaja: Päivi Marjanen, koulutusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 02.11.2022

Tämä on Osaaminen edellä -blogisarjan kuudes ja viimeinen osa. Blogisarjassa kuvataan Humakin opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Uudistuksen tärkeimmät lähtökohdat ovat tulevaisuuden työelämän tarpeet ja opiskelijalähtöisyys. Blogien kirjoittajat kuuluvat uutta opetussuunnitelmaa valmistelleeseen Humakin pedagogiseen henkilökuntaan. Opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä Humak kehittää prosessejaan osana ”Osaamista kehittävä korkeakoulu” -ohjelmaa.

Blogisarja on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille, kuten opettajille, suunnittelijoille, työelämän edustajille ja opiskelijoille. Blogisarjassa on aikaisemmin julkaistu seuraavat osat: 1) Humakin opetusta kehittämässä, 2) Uudistuvat opiskelijaprofiilit ja 3) Arvioinnin kehittäminen osana opetussuunnitelmauudistusta, 4) Oppimisympäristöjen ja -yhteisöjen konseptointi: Humakin viisi oppimisympäristöä ja 5) Modulaarinen opetussuunnitelma.

 

Valtakunnallisena tavoitteena korkeampi osaamistaso ja joustavat tavat kehittää osaamista

Jatkuvan oppimisen kehittämisen yhtenä lähtökohtana Humakissa ovat valtakunnalliset tavoitteet, joihin jatkuvan oppimisen koulutusten kehittämisellä pyritään vastaamaan. Jatkuvan oppimisen rooli on kasvanut merkittävästi nykyisen OKM:n rahoituskauden aikana. Tavoitteet jatkuvalle oppimiselle ovat kunnianhimoiset, kuten osaamistason ja työllisyysasteen nostaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden paraneminen. Koska tehtävän painoarvo on kasvamassa ja kasvua on tapahtunut nopeasti, on tärkeää linjata tulevaisuutta varten jatkuvan oppimisen käsitteet ja korkeakouluille jaettavan rahoituksen yhteiset reunaehdot ja tavoitteet.

Selkein tarve on yhteisen määritelmän luominen sille, mitä tarkoitetaan jatkuvalla oppimisella ja millaisia tuotteita siihen katsotaan kuuluvaksi. Lokakuussa 2022 kommenteilla olevan jatkuvan oppimisen strategialuonnoksen määritelmän mukaan se kattaisi jatkuvan oppimisen ennen tutkintokoulutusta, sen aikana ja sen jälkeen. Käsitteen määrittelyssä on lähdetty myös siitä, että se sisältää avoimen ammattikorkeakoulun, liiketoimintana tehtävän täydennyskoulutuksen, korkeakoulujen välisen ristiinopiskelun, erikoistumiskoulutukset ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen. Myös korkeakoulujen TKI-toimintaan kohdistuu kasvavia odotuksia jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaamisessa erityisesti työpaikoilla.

Suomalaisia korkeakouluja ohjataan myös yhteisellä kestävän kasvun ohjelmalla (OKM 2021). Sen tavoitteena on tehdä toimenpiteitä, joiden avulla kasvatetaan osaavan työvoiman tarjontaa sekä edesautetaan Suomen kestävää kasvua. Ohjelman yhtenä selkeänä painopisteenä on osaavan työvoiman tarjonnan lisääminen työmarkkinoille. Jatkuva oppiminen ja sen suomat kouluttautumismahdollisuudet ovat olennainen osa uuden osaamisen tuottamisen mallia tulevaisuudessa. Perinteisemmästä tutkintokoulutusmallista halutaan siirtyä joustavampaan tapaan kehittää työvoiman osaamista.

Uudistuva jatkuvan oppimisen tarjonta

Humakin AMK-tutkintojen opetussuunnitelmauudistuksen keskeinen lähtökohta oli tarve kehittää opetussuunnitelmaa palvelemaan joustavammin jatkuvan oppimisen tarpeita. Uudet opetussuunnitelmat on moduloitu osaamisperustaisesti ja yksittäisen opintojakson muotoilun lähtökohtana on tarjottava erityisosaaminen. Uusien opetussuunnitelmien myötä pystymme tarjoamaan aiempaa joustavammin erityis- ja täsmäosaamista työelämässä olevien tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulujen jatkuvan oppimisen kehittäminen on painottunut viime vuosina avoimen ammattikorkeakoulun tuotteiden, kuten polku- ja väyläopintojen ja erilaisten osaamiskokonaisuuksien sekä muiden rahoitusmallin koulutusmuotojen kehittämiseen. Tarjontaan kaivattaisiin kuitenkin myös ketterästi uudistuvia ja nopeasti työelämän tarpeisiin vastaavia lyhyitä koulutuksia, jotka eivät olisi sidottuja tutkintokoulutuksen hitaasti uudistuviin sisältöihin. Tähän tarpeeseen vastauksia haetaan erityisesti pienistä osaamiskokonaisuuksista (micro-credentials) ja mikrokursseista, jotka ovat uusia avauksia työelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa.

Pienet osaamiskokonaisuudet nähdään korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnan uudistajina. EU:n neuvosto antoi kesäkuussa 2022 suosituksen pienistä osaamiskokonaisuuksista. Niillä tarkoitetaan koulutuksia, jotka on kohdennettu erityisten tietojen ja taitojen nopeaan ja joustavaan kehittämiseen, ja jotka tuottavat sähköisen todistuksen osaamisesta. Ne myös päivittyvät ja uudistuvat tarvittaessa nopeasti. OKM on suosituksen mukaisesti tuomassa niitä osaksi kansallista koulutusjärjestelmää ja formaalia koulutusta.

Käsite mikrokurssi on ilmaantunut jatkuvaan oppimiseen liittyvään keskusteluun kansallisesti ja korkeakouluihin. Myös kiinnostus mikrokursseihin liittyy havaintoon, että työelämässä olisi tarve lyhyille työnteon ohessa suoritettaville koulutuksille ja, etteivät oppijat välttämättä tarvitse opintopisteitä. Mikrokursseille ei ole virallista määritelmää ja käsitettä onkin tulkittu eri tavalla. Tarjontaan syntyneet mikrokurssit ovat usein pieniä itsenäisesti verkossa suoritettavia kursseja, joiden laajuus on määritelty ajassa (esim. 30 minuuttia), ja jotka vastaavat hyvin pieneen osaamistarpeeseen. (Verkostoitumistapaaminen mikrokurssien äärellä 2022.)

Mikrokurssin hyötynä on osaamistarpeeseen vastaaminen tilanteessa, jossa opintopistemitoitettu koulutus on liian laajaa tai opetussuunnitelmista ei löydy tarpeeseen vastaavia osia. Haasteena on, etteivät mikrokurssit ole tällä hetkellä osa rahoitusmallia tai laissa määriteltyjä koulutusmuotoja, vaan niin sanottua nonformaalia oppimista. Mikrokursseja onkin korkeakouluissa tuotettu TKI-hankkeissa ja liiketoimintana (Verkostoitumistapaaminen mikrokurssien äärellä 2022).

Odotamme valtakunnallisesta strategiatyöstä selkeitä linjauksia myös näiden uusien jatkuvan oppimisen tuotteiden kehittämisen tueksi, jotta voimme rakentaa selkeän ja tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan.

 

Digitaaliset ratkaisut tukemaan jatkuvan oppimisen markkinan kasvua

Jatkuvan oppimisen edistäminen on keskeisenä tavoitteena myös korkeakoulujen yhteisessä Digivisio 2030 -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tehdä jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen täydentämisestä luonteva osa yhteiskuntaa. Tavoitteena on luoda kansainvälisesti arvostettu oppimisen ekosysteemi, jossa oppija voi digitaalisten palveluiden kautta joustavasti ja jatkuvasti suorittaa tarpeisiinsa sopivia opintoja. Tavoitteiden toteutumista tuetaan erityisesti digitaalisten palveluiden kehittämisellä. (Digivisio 2030a.)

Tällä hetkellä korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta on hajallaan ja oppijalle vaikeasti hahmottuvaa. Digivisiossa kehitetään jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjotinta, jonka tavoitteena on yhdistää korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta saataville yhteen paikkaan (Digivisio 2030b). Tavoitteena on, että tarjottimen avulla myös korkeakoulut saavat tietoa, millaiselle jatkuvan oppimisen tarjonnalle on kysyntää ja pystyvät kehittämään tarjontaansa entistä paremmin tietoon pohjautuen. Yhteisen tarjottimen toivotaan myös mahdollistavan korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnan tunnettuuden ja markkinoiden kasvattamisen.

Humak on vuosina 2022–2023 pilottikorkeakouluna kehittämässä tarjottimen ensimmäistä versiota, jossa kehitetään informaalin ja nonformaalin oppimisen mahdollisuuksia. Humakissa tavoitteenamme on laajentaa jatkuvan oppimisen palveluportfoliota tuotteistamalla informaalia ja nonformaalia tarjontaa oppijoille mielekkääksi jatkuvan oppimisen palveluksi. Pyrimme erityisesti rakentamaan polkuja formaaliin ja maksulliseen jatkuvan oppimisen tarjontaan luomalla informaalista ja nonformaalista tarjonnasta sisäänheittotuotteita. Myös formaalin jatkuvan oppimisen tarjonnan, kuten avoimen ammattikorkeakoulun opintojen tuominen tarjottimelle kulkee kehityksessä mukana. Tavoitteena on, että tarjottimen myötä Humakin jatkuvan oppimisen koulutuksille saadaan laajempaa valtakunnallista näkyvyyttä, kun mitä omalla verkkokaupalla ja markkinointiponnistuksilla on mahdollista saavuttaa.

 

Lopuksi

Jatkuvan oppimisen roolin kasvu muutamassa vuodessa moninkertaiseksi niin Humakissa kuin muissakin ammattikorkeakouluissa, on vaatinut kehittämään uusia rakenteita ammattikorkeakoulujen sisälle. Jatkuvan oppimisen kenttä on muutoksessa ja siihen liittyvä sääntely ja toimintojen määrittely on osittain keskeneräistä. Korkeakoulut tarvitsevat työnsä tueksi selkeän näkymän siihen, millaisia koulutus- ja toimintamuotoja jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaamisessa voidaan käyttää.

 

 

Lähteet

Digivisio 2030 2022a. Oppimisen tulevaisuus. Viitattu 28.10.2022. https://digivisio2030.fi/oppimisen-tulevaisuus/

Digivisio 2030 2022b. Uudet palvelut. Viitattu 28.10.2022. https://digivisio2030.fi/uudet-palvelut/

OKM 2021. Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelma -hanke. Viitattu 28.10.22. https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM049:00/2021

Verkostoitumistapaaminen mikrokurssien äärellä 2022. Esitysmateriaalit. Viitattu 28.10.2022. https://www.laurea.fi/contentassets/481056832f5d45f9b593b9f45d761154/verkostoitumistapaaminen-mikrokurssien-aarella-esitysmateriaalit_8.9.2022.pdf