Kaikki oppivat läpi elämän

• Kirjoittaja: Johanna Henriksson, KM, Koulutussuunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 09.9.2019
• Kirjoittaja: Titta Pohjanmäki, KL, Koulutuspäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 09.9.2019

Sitra on laatinut yhdessä 30 keskeisen sidosryhmäorganisaation kanssa yhteisen elinikäisen oppimisen tahtotilan (Kohti osaamisen aikaa, 2019). Tahtotila ”Kaikki oppivat läpi elämän” visioi elinikäisen oppimisen kehittämissuuntaa tulevaisuudessa.

Aihe on noussut vahvasti esille myös nykyisessä hallitusohjelmassa, jossa yhtenä tavoitteena on toteuttaa parlamentaarinen jatkuvan oppimisen muutos. Tällä pyritään vastaamaan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, mitä haasteita tämä asettaa työikäisten osaamisen kehittämiselle.

“Ja miten Humak vastaa tähän avoimen ammattikorkeakoulun osaamiskokonaisuuksien avulla.”

Osaamiskokonaisuudet ratkaisuna työelämän muuttuville osaamisvaatimuksille

Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava (2019) nostaa esille, että tulevaisuudessa suurin osa osaamisesta tuotetaan entistä enemmän non-formaalisena oppimisena. Sitra kutsuu tätä koulutusjärjestelmän, työelämän ja epävirallisten verkostojen uudenlaiseksi yhteistyöksi.

Teknologian nopea kehitys ja työn globalisaatio edellyttävät työntekijöiden perustaitojen jatkuvaa täydentämistä työtilanteesta ja -tehtävistä riippumatta. (Kohti osaamisen aikaa 2019.) Tämä haastaa myös osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet; millä tavoin ja kenen toimesta niitä pystytään joustavoittamaan entisestään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo vastaamassa tähän luomalla kansalliset tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet (Vuorinen 2019).

Korkeakoulujen ensisijaisena keinona päivittää työikäisten osaamista ei ole uuden tutkinnon opiskeleminen, vaan osaamisen uudistaminen tulee järjestää pääosin työn ohessa tai osana työtä (Kohti osaamisen aikaa 2019, 15).

Korkeakoulujen osaamisperustaisten opetussuunnitelmien tutkintojen osat ovat yksi ratkaisu tähän haasteeseen.

“Osaamiskokonaisuuksilla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen osia tai korkeakoulujen yhteistyössä tuotteistamia osaamistarjottimia.”

Nämä mahdollistavat osaamisen päivittämisen tutkintoa lyhyemmässä ajassa useammankin kerran työuran aikana. Tässä prosessissa työelämästä nouseva tarve ja työelämätoimijoiden suunnittelussa mukana olo ovat ensisijaisen tärkeässä roolissa.

Työelämälähtöiset ja digitaaliset ratkaisut

Humak on vastannut osaamisen muutostarpeeseen luomalla vahvuusaloilleen erilaisia avoimen ammattikorkeakoulun osaamiskokonaisuuksia erityisesti lyhyemmän ajan täydennyskoulutukseksi. Näillä kokonaisuuksilla pystytään reagoimaan yhteiskunnassa käynnissä oleviin rakennemuutoksiin ketterällä ja nopealla tavalla.

On suotavaa, että korkeakoulut tekevät tässä kohden yhteistyötä keskinäisen kilpailun sijasta, jotta osaamistarpeiden ennakointi, yhteinen suunnittelu ja profiloituminen itse kunkin korkeakoulun vahvuusalueella mahdollistuu (ks. myös AVOT-hankkeen www-sivut).

“Avointa korkeakouluopetusta tulee järjestää entistä asiakaslähtöisemmin tuotteistamalla opintoja monipuolisesti ja kohdennetusti.”

AVOT-hankkeen suosituksissa on hyvin kiteytetty tarvittava ajattelumuutos; avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa on pyrittävä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen, opintokokonaisuuksista osaamiskokonaisuuksiin ja yhden korkeakoulun tarjonnasta yhteistyöverkoston tarjontaan.

Jotta työn ja opiskelun yhdistäminen onnistuu, osaamiskokonaisuudet on hyvä suunnitella osaksi työn ja työpaikan kehittämistä – unohtamatta digitaalisia ratkaisuja toteutuksessa. Viimeksi mainittu lisää myös koulutuksen valtakunnallista saavutettavuutta, yksilön mahdollisuuksia osallistua korkeakouluopetukseen ja myös hänen digikyvykkyyttään.

Kuka johtaa osaamista?

Ei kuitenkaan riitä, että työikäinen väestö hankkii uutta osaamista.

“Olennaisin kysymys on, miten opittua hyödynnetään?”

Millä tavoin uuden osaamisen avulla luodaan innovaatioita? Miten työuran aikaista oppimista kehitetään ja johdetaan työpaikoilla? Se, että elinikäinen oppiminen mahdollistetaan, ei ole vielä riittävä toimenpide, vaan sitä tulee myös tukea ja ohjata.

Tarvitaan kattavat (digitaaliset) ohjauspalvelut työelämässä toimiville, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Haasteena on tavoittaa ne kohderyhmät, jotka eivät itseohjautuvasti hakeudu täydennyskoulutukseen, vaikka työelämä sitä edellyttäisikin.

“Oppivatko siis kaikki läpi elämän?”

LÄHTEET:

AVOT-hankkeen www-sivut: http://avothanke.fi/. Lainattu 28.8.2019
Halava, Ilkka 2019. Puheenvuoro Humakin Bestis-päivillä 20.8.2019.
Kohti osaamisen aikaa. https://media.sitra.fi/2019/02/06165242/kohti-osaamisen-aikaa.pdf. Sitran selvityksiä 146. Lainattu 2.9.2019
Vuorinen, Birgitta 2019. Puheenvuoro Väylä-seminaarissa 28.8.2019. Laurea ammattikorkeakoulu.