Koulunuorisotyötä tarvitaan myös toisella asteella

• Kirjoittaja: Saara Porthan, yhteisöpedagogiopiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 09.11.2022
• Kirjoittaja: Eelis Kaasalainen, yhteisöpedagogiopiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 09.11.2022
• Kirjoittaja: Nina-Elise Koivumäki, asiantuntija, Yhdessä! – hanke, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 09.11.2022

Usealla yläkoululla on koulunuorisotyöntekijä, joka on päivittäin nuorten saatavilla koulussa. Joissakin yläkouluissa on erikseen nuorisotila, johon opiskelijat voivat mennä oleskelemaan koulunuorisotyöntekijän seuraan koulupäivän aikana esimerkiksi välitunneilla. Koulunuorisotyöntekijä on helposti lähestyttävä aikuinen, jolla on aikaa kuunnella nuoria ja tarvittaessa hän voi ohjata nuoria erilaisiin palveluihin, esimerkiksi kuraattorin luokse. Koulunuorisotyöntekijä toisen asteen oppilaitoksessa on kuitenkin huomattavasti harvinaisempi näky.

 

Toisella asteella keskeytykset ovat nousussa

Oppivelvollisuutta on laajennettu 18 ikävuoteen saakka, joka tarkoittaa sitä, että nuoren täytyy siirtyä peruskoulun jälkeen opiskelemaan toiselle asteelle. Lukuvuonna 2019–2020 6,8 % tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa. Valtaosa keskeyttäneistä opiskeli ammatillista perustutkintoa (Kojo 2022, 10). Nuoren siirtyessä yläkoulusta toiselle asteelle nuorisotyön rooli nuoren arjessa katoaa lähes täysin. Koulunuorisotyöntekijän tärkeä tehtävä on ennaltaehkäisevä työ ja toisella asteella koulunuorisotyön ollessa lähes näkymätöntä, voi nuorisotyön puute aiheuttaa ikäviä seurauksia. Kun nuoren toisen asteen opinnot keskeytyvät, saa paikallinen etsivä nuorisotyö tästä tiedon. Tuolloin olemme kuitenkin jo auttamatta myöhässä. Tilanteeseen pitäisi puuttua paljon aiemmin, silloin kuin nuori olisi vielä koulun arjessa mukana. Voisiko koulunuorisotyö olla ratkaisu toisen asteen opinnoissa mukana pysymiseen ja opinnoissa jaksamiseen?

 

Nuorten kuulumisia Savon ammattiopistolta

Humanistinen ammattikorkeakoulu on mukana Savon koulutuskuntayhtymän koordinoimassa ESR-rahoitteisessa hankkeessa, jossa kehitetään yhteisöllistä ja hyvinvoivaa oppimisympäristöä yhteistyössä monitoimijaisen verkoston kanssa. Yhdessä!- hanke vahvistaa erityisesti huoltajien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Huoltajille on tehty oma sivusto (www.sakky.fi/huoltajille), johon on koottu materiaalia nuoren elämään liittyvistä teemoista sekä vinkkejä vanhemmuuden tueksi. Sen avulla huoltajan on helppo etsiä tukea niin itselleen kuin nuorelleen. Sivuston myötä Savon ammattiopistolla halutaan kutsua huoltajat mukaan tiiviiseen yhteistyöhön nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, ei vain ongelmatilanteiden ilmaantuessa. Huoltajasivusto on saanut runsaasti positiivista palautetta Savon ammattiopiston henkilöstöltä, huoltajilta ja yhteistyökumppaneilta.

Huoltajat ovat nuoren elämässä tärkeimpiä tukijoita. Heidän lisäkseen myös muiden opiskelijoiden lähiympäristössä toimivien aikuisten rooli opiskeluhyvinvoinnin edistämisessä on merkittävä. Hankkeen järjestämillä hyvinvointimessuilla Savon ammattiopiston eri kampuksilla kohtasimme useita ammattiopistossa opiskelevia nuoria ja kävimme keskustelua nuorten tarvitsemasta tuesta. Keskusteluissa nousi esille tarve koulunuorisotyöntekijästä, joka olisi helposti lähestyttävä ja neutraali aikuinen, jonka seurassa opiskelija uskaltaisi olla oma itsensä. Nuorten keskusteluissa nousi esille myös se, kuinka nuorilla on suuri tarve puhua, mutta kouluilla ei aina ole aikuista kellä olisi aikaa kuunnella. Pelkästään se, että aikuinen kohtaa nuoret yksilöinä ja on aidosti kiinnostunut nuoren kuulumisista, olisi nuorille todella tärkeää.

Savon ammattiopistolla, kuten monissa muissakin Suomen ammattiopistoissa, nuorisotyö näkyy lähinnä jalkautuvan työn muodossa kampuksilla. Nuorisopalveluista etsivät nuorisotyöntekijät ja Ohjaamoiden työntekijät sekä seurakuntien nuoriso-ohjaajat ovat tulleet Sakkyn kampuksille tapaamaan opiskelijoita säännöllisesti. Yhdessä!- hanke on myös tuonut kolmannen sektorin tuen helpommin opiskelijoiden saataville. Paikalliset nuorten hyvinvointiin ja vapaa-ajan viettoon keskittyneet järjestöt ja yhdistykset ovat tulleet oppitunneille ja yhteisiin tapahtumiin esittelemään toimintaansa ja tarjoamaan matalankynnyksen tukeaan ja palveluitaan. Nämä eri sektoreilta ja aloilta tulleet ”ammattiaikuiset” ovat yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa turvaverkko, joka toimii sekä ennaltaehkäisevänä hyvinvoinnin edistäjänä, mutta ottaa koppia myös haasteiden kasaantuessa.

 

Koulunuorisotyöntekijä kuuntelee ja tuo turvaa

Opettajien työssä aikaa nuorten kohtaamiselle on vähän ja opiskeluhuollon ammattilaisten luo hakeudutaan usein vasta ongelmien jo ilmaannuttua. Opiskelijoiden arkeen tarvittaisiin enemmän läsnäolevia aikuisia, joiden luo olisi kynnyksetöntä mennä juttelemaan ihan tavallisista asioista. Arkisissa keskusteluissa voi nousta esille “epäkohtia” nuoren elämästä, joissa hän kaipaisi aikuisen tukea. Ylipäätään kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarve on suurta. Nuoret nauttivat siitä, kun jollakin on aikaa kuunnella. Toisen asteen opiskelijan näkökulmasta mahdollisen koulunuorisotyöntekijän tärkein tehtävä olisi kuunnella nuoria ja olla heitä varten saatavilla.

Opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja etenkin ulkopaikkakuntalaisten tutustuttaminen uuteen opiskeluympäristöön olisi toinen tärkeä tehtävä koulunuorisotyöntekijälle toisen asteen oppilaitoksissa. Moni nuori kokee yksinäisyyttä, kun peruskoulun aikaiset tutut porukat hajaantuvat ja osa joutuu muuttamaan pois kotoa suuriin kasvukeskuksiin opiskelupaikan perässä. Olisi mahtavaa, jos kouluilla olisi nuorisotila, mikä olisi kaikille avoin ja missä aikuinen olisi paikalla nuoria kohtaamassa. Turvallinen paikka, jossa voisi viettää aikaa muiden nuorten kanssa ja tarvittaessa saada palveluohjausta, voisi olla nuorille tärkeää. Tällaisia tiloja on suunnitteilla ja kokeilussa jo joillakin ammattiopistoilla, myös Savon ammattiopistolla.

 

Nyt jos koskaan tulisi panostaa koulunuorisotyöhön kaikilla koulutusasteilla

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on tällä hetkellä yhteiskuntamme keskeisimpiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään mittaamattoman arvokasta ennaltaehkäisevää työtä, jota voisi helposti vielä vahvistaa lisäämällä oppimisympäristön yhteisöllisyyttä ja nuoria kohtaavien aikuisten määrää. Opettajien lisäksi kouluissa tarvitaan myös muita aikuisia, joilla on aikaa tutustua nuoriin ja olla saatavilla. Nuorisotyön vakiinnuttaminen toisella asteella on kirjattu myös valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjemaan (OKM 2020). Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin tuoreessa ”Mitä kuuluu nuorille”- julkaisussa nostetaan sama tarve esiin ja nähdään nuorisotyö toisella asteella merkittävänä syrjäytymistä ehkäisevänä tukitoimena (Kojo 2022, 26).

Nuorisotyöntekijän ydinosaamista on nuoren suhteiden vahvistaminen sekä ympärillä oleviin ihmisiin että yhteisöihin ja yhteiskuntaan (Kiilakoski 2013). Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja oppilaitoksen hyvinvointia tukevan verkoston koordinointi voisikin olla nuorisotyöntekijän työnkuvaa toisen asteen oppilaitoksissa. Lisäksi ne kaikkien tärkeimmät suhteet, eli suhteet toisiin nuoriin voivat vahvistua, kun nuorisotyöntekijä on mukana luomassa kohtaamisen paikkoja nuorten keskuudessa. Nuorisotyöntekijä pystyy myös tukemaan nuorten osallisuutta oppilaitoksissa mahdollistamalla esimerkiksi nuorten vaikuttamisprojekteja ja nuorten itsensä järjestämää toimintaa toisille nuorille. Nuorisotyöntekijä voi tehdä yhteistyötä myös nuorten vanhempien kanssa ja siten vahvistaa kodin ja koulun välistä kasvatuskumppanuutta sekä nuorten suhteita vanhempiinsa.

Nuorisotyötä tehdään jo jonkin verran toisella asteella, mutta askelia tulisi ottaa kohti koulunuorisotyötä, jolla tarkoitetaan nuorisotyön pysyvää ja jokapäiväistä roolia oppilaitoksen arjessa. Nuorisotyöntekijöiden palkkaaminen osaksi toisen asteen oppilaitoksen henkilökuntaa olisi yksinkertainen ja kestävä ratkaisu lisätä opiskelijahyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ja siten tukea opinnoissa jaksamista ja työelämään siirtymistä. Tilausta koulunuorisotyölle todellakin olisi toisella asteella.

 

 

 

Lähteet

 

Kiilakoski, Tomi 2013. Nuorisotyön opetussuunnitelma: nuorisotyö kasvatuksellisena prosessina. Nuorisotutkimus 31:3, s. 20-39

Kojo, K. (toim.) 2022. Mitä kuuluu nuorille? Tieto- ja ratkaisupaketti nuorten hyvinvoinnin tilasta. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020. Valtakunnallinen nuoristyön ja -politiikan ohjelma 2020-2023. Tavoitteena nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:2.