Opiskelija Linda Lindström teki yhteisöpedagogin (AMK) -opintoihin kuuluvat kehittämistoiminnan opinnot toteuttamalla Humakin Jyväskylän kampuksen opiskelijoille ruotsin kielen tukiopetusta työpajojen muodossa. Työpajat tuotettiin osin yhteistyössä kielten lehtorin Hanna-Kaisa Hokkasen ruotsin opintojakson kanssa.

Seuraavassa blogitekstissä sekä Linda että Hanna kuvailevat projektin kulkua ja tuloksia. He kannustavat opettajia kyseisen toiminnan järjestämiseen ja opiskelijoita osallistumaan työpajaan.

Kuinka kaikki alkoi

Linda kiinnostui työpajaideasta opiskelijoiden kyseltyä häneltä apua ruotsin kurssien tehtäviin syksyllä 2017. Linda puhuu toisena äidinkielenään ruotsia.

Hän tunnisti lisätuen tarpeen varhaisessa vaiheessa omassa ryhmässään. Asia nousi uudelle tasolle, kun pyyntöjä alkoi tulla eri vuosikursseilla olevilta opiskelijoilta.

Pyyntöjen seurauksena Linda järjesti kokeilumielessä tukiopetusiltapäivän Jyväskylän TKI-Akselissa keväällä 2018. Kun opintojen puitteissa piti toteuttaa kehittämistehtävä, Linda lähestyi opintojakson ohjaavaa opettajaa. Jatkoajatuksena hän esitti, että tukiopetuskertoja olisi useampia pidemmällä ajanjaksolla.

Tukiopetusmuodoksi valikoitui työpajatyyppinen työskentely. Kampuskohtaisesti opiskelijat ja tutorit auttavat toisiaan kieliopintojen kanssa, mutta Humakissa ei ole ennen Lindan kokeilua tiettävästi järjestetty näin järjestelmällisesti toteutettua tukiopetusta.

Opiskelijoiden kielellisen tuen tarve ei rajoitu ainoastaan Humakiin.

Ruotsin opintojen haasteellisuus AMK-tasolla on valtakunnallinen haaste (Salomaa 2014; Juurakko-Paavola 2014; Tuohimaa & Valli 2013). Vastaavanlaista ideaa työpajamenetelmällä on myös toteutettu aikaisemmin, esim. Oamkissa vuonna 2018 (Saarinen & Metsävainio, 2018).

Lindan järjestämä ruotsin kielen työpaja on tiettävästi ensimmäinen näin laajasti järjestetty tukiopetus Humakissa. (kuvituskuva)

Mitä oikein tehtiin

Projekti toteutui kuudesti Jyväskylän TKI-Akselissa klo 15-18 välillä. Puolet pajoista järjestettiin päivinä, jolloin oli myös ammatillisen ruotsin lähiopetusta.

Kolme pajoista toteutui syksyllä 2018 aloittaneiden kulttuurituotannon opiskelijoiden kanssa, joista yksi osallistumiskerta kuului osaksi ruotsin opintojaksoa. Toiset kolme pajaa järjestettiin syksyllä 2017 ja 2018 aloittaneiden yhteisöpedagogi-opiskelijoiden kanssa. Näihin osallistuminen oli vapaaehtoista.

Ennen toteutuksen alkua Linda kävi kahdella lähiopetuskerralla markkinoimassa tulevia työpajoja ja esittelemässä kurssien etenemistä. Se auttoi työpajojen sisällön suunnittelutyössä. Pajojen teemat seurasivat vaihtelevasti lähiopetuksen aiheita ja tehtäviä.

Pajat jaettiin ensin yhteiseen ohjattuun osioon (n. 30-40 min) ja sen jälkeiseen tehtäväosioon. Yhteisissä osioissa tehtiin erilaisia harjoituksia, mm. kurssisanaston toistoa, tietovisailua ruotsiksi ja ryhmähaastattelu työnhakuun liittyen.

Tehtäväosiossa apua annettiin opintojakson tehtäviin.

Halutessa oli mahdollista saada henkilökohtaista valmennusta kielikylvyn muodossa. Työpajojen aiheissa panostettiin mm. motivaation löytämiseen itsenäisessä opiskelussa ja madallettiin puhumisen kynnystä.

“Haastattelu oli jees, vaikka olikin haastava. Ohjaustuokio oli ihan mahtava. Antoi ymmärrystä ja uskoa omiin ruotsin kielen taitoihin.”

Menetelmällisesti projekti inspiroitui Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeen kehittämästä Toisto -menetelmästä sekä sen ajatuksista konstruktiokieliopista ja yhteisöllisestä oppimisesta (suomenkielisanootervetuloa.fi 2019; Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2019b).

Menetelmä mahdollistaa sanavaraston laajentamista ja ääntämisen harjoittelua toistamalla.

Tukiopetusta varten benchmarkattiin Hanna-Kaisa Malkavaaran pitämä Toisto-tuokio, jotta menetelmää nähtäisiin käytännössä (Monikulttuurikeskus Gloriassa 25.2.2018). Työpajamuotoinen työskentelytapa valikoitui erityisesti vertaisoppimisen nonformaalin pedagogiikan takia (EPTO 2017).

“Sanojen opiskelu oli hauskaa. Työote oli hyvä, opiskelu on näin kivaa!”

Mitä tavoiteltiin

Projektin päätavoitteena oli madaltaa Humakin opiskelijoiden kynnystä käyttää enemmän ruotsin kieltä. Linda halusi myös selvittää, toisiko vertaisvalmennuksellinen opetustyyli mielekkään yhteyden kieleen ja olisiko sillä vaikutusta opiskelijoiden ymmärrykseen kielenkäyttötavoista sekä sitä kautta vaikutusta itse kielenkäyttöön.

Opiskelijoiden työpajasuorituksia ei arvioitu erikseen kummassakaan ryhmässä. Tämä sen takia, että sen ei katsottu edistävän opitun sisäistämistä, vaan se olisi todennäköisesti saattanut lisätä paineita ja viedä pohjaa tavoitteesta luoda opiskelijoille mielekäs yhteys kieleen.

Heidän ei myöskään tarvinnut valmistautua etukäteen tai tehdä tehtäviä kertojen välissä.

Opiskelijoita kannustettiin osallistumaan kaikille heidän alalleen järjestetyille kerroille, mutta heitä ei velvoitettu siihen. Projektin tarkoituksena oli toimia täydentävänä apuna ja lisävaihtoehtonana lähiopetukselle.

“Ruotsin lausumisen harjoittelu teki hyvää, kun sai heti palautteen siitä, miten lausutaan oikein. Ja ymmärsi omat ongelmakohdat lausumisessa.”

Pedagogisesti opetuksen pääroolissa oli puhuminen, ääntäminen ja yleisesti puheen tuottamisen kynnyksen madaltaminen kielikylpy-ajattelumallin mukaisesti (Bergroth 2015). Kertojen aikana ei siis lainkaan käsitelty esimerkiksi kielioppia.

Humak, hae opiskelemaan
“Harjoituksista sai vinkkejä ruotsin opiskelemiseen. Leikkejä ja no, kaikkea kivaa.”

Ruotsin opiskeluhan on kivaa!

Ohjaavan opiskelijan näkökulmasta projekti oli erittäin antoisa.

Tukiopetuskerrat erosivat toisistaan paitsi osallistujien määrässä, myös osallistujien motivaatiossa. Yleisellä tasolla vapaaehtoiset osallistujat paneutuivat pajojen sisältöön suuremmalla antaumuksella kuin ne, jotka olivat paikalla velvoitteesta.

Toisto -menetelmä itsessään soveltui kaikista parhaiten ammatillisen ruotsin yhteyteen, koska opintojakson sanastossa oli enemmän käsitteitä, joita pystyi havainnollistamaan mm. kuvin.

Vertaisoppimisen pedagogiikka soveltui parhaiten pienryhmätoteutuksille; tapaamisten laatu parani, kun osallistujamäärä väheni. Palautteiden mukaan osallistujat arvostivat eniten kertojen positiivista ja rentoa ilmapiiriä, sekä kannustavaa asennetta.

Osallistujissa, jotka kävivät kaikilla koulutukselleen suunnatuissa kerroissa, oli havaittavissa muutos kielenkäytön suhteen. Tämä näkyi esim. kielikylpyjen aikana, kun osallistujat eivät lopulta turvautuneet sanastoihin, vaikka niitä oli saatavissa kaikilla opetuskerroilla. Tällaisen kehityksen näkeminen oli voitto monessa mielessä.

Opettajan näkökulmasta tällainen kahta eri opintojaksoa yhdistävä työpajamuotoinen kehittämistehtävä on antoisa monesta näkökulmasta. Se antaa opiskelijalle mahdollisuuden itsensä kehittämiseen sekä opintojakson kehitystehtävän toteuttamiseen, että samalla auttaa muita opiskelijoita heidän opinnoissaan.

Monille opiskelijoille ruotsin kielen taitotasovaatimusten läpipääsy tuottaa hankaluuksia ja tällainen vertaisen tarjoama tukimuoto on paitsi mielekästä opiskelijalle, niin myös hyvin konkreettinen apu ruotsin kielen opiskelussa.

Olisi hienoa, jos jatkossakin pystyisimme hyödyntämään lahjakkaita monikielisiä opiskelijoitamme vastaavalla tavalla.

“Tätä niin lisää! Markkinointia lisää siitä, että tämä on kiva tapa madaltaa kynnystä. Kiitos!”

Tekstilainaukset ovat otteita opiskelijapalautteista.

Lähteet:

Bergroth, Mari. 2015. Kotimaisten kielten kielikylpy. Vaasan yliopiston julkaisuja, selvityksiä ja raportteja 202. Viitattu 2.11.2019. https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-617-3.pdf

EPTO- European Peer Training Organisation. 2017. Vertaisoppimisen käsikirja. Suom. Koordinaatti – Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus. Viitattu 2.11.2019. https://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/EPTO-vertaisoppiminen-kouluttajan-tyokalupakki.pdf

Juurakko – Paavola, Taina (toim.). 2014. Ammattikorkeakoulun ruotsin opetus muutoksessa – kohti motivoivaa ohjaamista. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA- säätiön julkaisuja. Tampere: Juvenes Print. Viitattu 2.11.2019. https://okka-saatio.com/wp-content/uploads/AMKruotsi.pdf

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 2019a. Oppimiskäsitykset. Humanistinen/Kokemuksellinen oppiminen. Viitattu 2.11.2019. https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasitykset/humanistinen-kokemuksellinen-oppiminen/

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 2019b. Oppimiskäsitykset. Konstruktivismi ja oppiminen. Viitattu 2.11.2019. https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasitykset/konstruktivistinen-oppiminen/

Salomaa, Pirjo. 2014. Ammattikorkeakoulujen ruotsin opetuksen haasteista. Julkaistu Kieliverkoston verkkolehdessä. Viitattu 2.11.2019. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2014/ammattikorkeakoulujen-ruotsin-opetuksen-haasteista

Suomen kieli sanoo tervetuloa. 2019. Metodi. Viitattu 2.11.2019. http://suomenkielisanootervetuloa.fi/metodi/

Saarinen, Susanna ja Metsävainio, Marita. 2018. Pajaopetus ja valmentavat opintojaksot kielten opetuksen tukena. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut ISSN 1798 – 2022, ePooki 47/2018. Viitattu 2.11.2019. https://bit.ly/339H0nX

Tuohimaa, Tero, ja Valli, Päivi. 2013. Uusien yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taitotaso ylioppilasarvosanoilla mitattuna.  Julkaistu Kieliverkoston verkkolehdessä. Viitattu 2.11.2019 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42167/uusien-yliopisto-opiskelijoiden-ruotsin-kielen-taitotaso-ylioppilasarvosanoilla-mitattuna.pdf?sequence=1&isAllowed=y