Luovia näkökulmia biotalouteen tai IT-alalle? Kulttuuri- ja media-alan osaajat toimialojen rajapinnoilla

• Kirjoittaja: Johanna Muhonen, FM, Kulttuurituotannon lehtori, Lookout-hankkeen valmentaja/projektityöntekijä, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 01.6.2022

Opiskelija! Tiedätkö oikeasti, mihin kaikkialle voisit työllistyä? Entäpä jos hetkeksi heittäisit itsestäänselvimmän uraputken roskakoriin ja katsoisit laajemmin oikealle ja vasemmalle, tai jopa taaksepäin? Yrittäjä! Tiedätkö mistä löydät luovien alojen osaajia ja mitä konkreettista he voisivat yrityksellesi tarjota?

Keski-Suomen luovien alojen kouluttajien yhteisessä Lookout-hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään Keski-Suomen kehittämiskärkialojen ja luovien alojen osaajien yhteistyötä. Luovaa osaamista voi hyödyntää alalla kuin alalla!

Luovien alojen ja kehittämiskärkialojen törmäyttämistä

Jyväskylässä toteutettavan Lookout-hankkeen valmennuspajoista käynnistyy syksyllä 2022 toinen kierros. Valmennuspajojen tavoitteena on kirkastaa luovan alan opiskelijoille uusia, oman alan ulkopuolelle suuntautuvia työllistymisen mahdollisuuksia ja antaa konkreettisia työkaluja oman osaamisen parempaan tunnistamiseen, sanoittamiseen ja tuotteistamiseen.

Valmennuspajat ovat suunnattu Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Gradian luovien alojen sekä kehittämiskärkialojen opiskelijoille. Lookoutissa luovien alojen joukkoon kuuluvat mm. Gradian muusikon koulutus sekä median ja taideteollisuuden alat, Humakin kulttuurituotanto ja JAMKin musiikkipedagogikoulutus. Jyväskylän yliopiston luovia aloja hankkeessa edustavat MUTKU eli Kulttuurin, taiteen ja musiikin tutkimuksen laitos sekä KUMU eli Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa. Mukaan kutsutaan lisäksi yrityksiä Keski-Suomen kehittämiskärkialoilta, eli IT-alalta, osaamistaloudesta, matkailualalta, sosiaali- ja hyvinvointialalta sekä biotaloudesta. Ideana on, että monialaiset opiskelijatiimit pääsevät ideoimaan ja ratkomaan yritysten toimeksiantoja luovalla osaamisellaan.

Osaamisesta osaamisidentiteettiin

Lookoutin ytimessä on opiskelijan osaaminen ja erityisesti sen tunnistaminen. Osaamisen tunnistamisen prosessissa opiskelijoita ohjaa usein koulutuksessa saatu osaaminen. Luovilla aloilla konkreettinen osaaminen on helppo tunnistaa; taitto-osaaminen, kuvankäsittely, visuaaliset taidot, projektinhallinta, pedagoginen osaaminen, laulu- ja tanssitaito, kädentaitotekniikat. Koulutuksesta saa myös tärkeitä työelämätaitoja, kuten vuorovaikutustaitoja, oman työn johtamisen taitoja, esiintymistaitoja ja ajanhallintataitoja.

Koulutuksesta saatu osaaminen on ehdottomasti tärkeä ja olennainen tukipilari, mutta jos pistämme saman alan opiskelijoiden koulutuksesta saadun osaamisen työhakemusmuotoon, erottuvuustekijä jää helposti puuttumaan. Kuinka erottua juuri sillä omalla, uniikilla osaamisella? Kun osaamiskarttaansa lisää mm. harrastukset, nuoruusvuosien kesätyökokemukset, elämänkokemuksen, arvot, intohimon kohteet ja oman persoonansa, muodostuu kattavampi, laajempi osaamisidentiteetti ja ymmärrys omasta syvemmästä osaamisesta lähtee laajenemaan. Osaamisidentiteetti on käsitys itsestä osaajana muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa (Ketamo, Ollila, Paaso 2022, 10).

Osaamisidentiteetin sisäistäminen on ylipäänsä hyödyllistä, mutta erityisen tärkeää se on silloin, kun omaa osaamista tarjotaan muualle kuin omalle alalle. Osaamisidentiteetin syvemmän ymmärryksen kautta yksilö pystyy hahmottamaan oman osaamisen kokonaisuuden sekä pystyy soveltamaan omaa osaamistaan eri yhteyksissä (Ketamo, Ollila, Paaso 2022, 10). Lookoutissa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opiskelija pystyy soveltamaan osaamistaan vastaamaan kehittämiskärkialoilta nouseviin tarpeisiin.

Kuinka kohtauttaa tarve ja luovat osaajat?

Muusikko keikkailee häissä ja tapahtumissa, laulunopettaja työllistyy yksityiseen tai kunnalliseen musiikkikouluun, videokuvaaja löytää itsensä televisiotuotannosta ja graafikko mainostoimistosta. Kulttuurituottaja pistää tapahtumat pystyyn ja hoitaa taidetuotannoille rahoituksen, taidekasvattaja vetää kuntien kouluilla taidetyöpajoja. Monesti ura sujahtaa eteenpäin sitä tutuinta polkua pitkin.

Lookout-hankkeen ideana on laajentaa tätä perinteisen urapolun näkökulmaa niin opiskelijoiden kuin yritysten näkökulmasta. Opiskelijoiden osalta kyse on monesti rohkeudesta ja luottamuksesta omaa osaamistaan kohtaan, toisaalta osaamisen tunnistamisesta. Mikä minun luovassa osaamisessani on sellaista, josta on hyötyä vaikkapa sosiaali- ja terveysalalla? Miten minulla olisi pokkaa tarjota osaamistani oman alani ulkopuolelle? Miten sanoitan osaamiseni niin, että eri alan ammattilainen ymmärtää mistä puhun? Lisäksi kyse on mahdollisuuksien tunnistamisesta. Esimerkiksi biotalouden yritykset eivät rekryilmoituksissaan hae luovien alojen osaajia, vaan oma osaaminen tulee rohkeasti sovittaa ilmoituksen kriteereihin ja käyttää luovia näkökulmia valttikorttinaan työpaikan saamisessa. Pohjimmiltaan kyse on taidosta pitchata ja myydä omaa osaamistaan.

Luovan osaamisen myymisen haasteena on usein myös kehittämiskärkialojen yritysten ymmärrys luovia aloja kohtaan. Tarkemmin sanottuna, ajoittainen ymmärryksen puute; IT-alan yrittäjä ei todennäköisesti tiedä, mitä hyötyä luovasta osaamisesta olisi yritykselle. Lookoutin tavoitteena on saada kehittämiskärkialojen yritykset oivaltamaan, mitä he voivat luovilta aloilta saada. Ymmärrys vaatii luonnollisesti konkreettisia esimerkkejä ja uratarinoita, onnistuneita kokeiluja ja ylipäätään luovien alojen osaajien saavutettavuuden parantamista. Mistä luovia tekijöitä löytyy? Millaisia konkreettisia tehtäviä luovien alojen osaajat voisivat yrityksissä tehdä?

Luovaa osaamisvientiä kehittämiskärkialoille

Mitä annettavaa muusikolla, valokuvaajalla, kulttuurituottajalla, musiikkipedagogilla, tekstiiliartesaanilla, videokuvaajalla, graafikolla tai kulttuurialan asiantuntijalla on kehittämiskärkialoille?

Media-alan osaaja on vielä verrattain helppo yhdistää alaan kuin alaan – graafisen suunnittelun palveluita tarvitaan kaikkialla, ja visuaalisuuden vaatimusten noustessa viime vuosina, myös valokuvaajille ja videokuvaajille on kysyntää. Myös kulttuurituottaja pystyy sovittamaan osaamistaan varsin luovasti eri aloille. Kulttuurituottajalla on vahvat talous- ja projektinhallinnan taidot sekä luovaa innovointiosaamista. Verkostot kehittyvät jo opiskeluaikana monialaiseksi ja kulttuurialan osaamista voi varsin ketterästi sovittaa esimerkiksi palveluiden kehittämiseen, erilaisten projektien koordinointiin ja johtamiseen sekä markkinointiin. Muusikon vahvat esiintymistaidot ja musiikkipedagogin ohjausosaaminen voivat tuoda uuden vaihteen esimerkiksi yrityksen sisäiseen viestintään tai henkilöstön ryhmäytymiseen ja kommunikaatio-osaamiseen.

Lookoutissa tiimityö ja verkostoituminen ovat kaiken ytimessä. Osaajista muodostetaan valmennuspajoissa monialaisia tiimejä, jolloin esimerkiksi media-alan osaaja, taideteollisuuden tekijä, muusikko ja kulttuurituottaja täydentävät toinen toistensa osaamista. Kärkialojen opiskelijat täydentävät tiimejä omalla näkemyksellään. Toimeksiannot, joita tiimit voivat lähteä ratkomaan yrityksille, ovat hyvin monipuolisia. Miltä kuulostaisi esimerkiksi yrityksen asiakaskokemuksen kehittäminen luovien ja taidelähtöisten toimintojen kautta? Tai henkilöstön jokapäiväisen hyvinvoinnin edistämisen taidelähtöinen suunnitelma? Entä taide- ja mediasisältöinen markkinointitempaus?

Lookout-hankkeen yksi idea onkin, että toimiminen monialaisissa tiimeissä avaa myös opiskelijoille uusia mahdollisuuksia tehdä työtä. Parhaimmassa tapauksessa Lookoutin kautta muodostuu pidempiaikaisiakin verkostoja, yhteisöjä, työpareja tai jopa osuuskuntia.

Seuraavat Lookout-valmennuspajat alkavat Jyväskylässä syyskuussa 2022. Ilmoittaudu mukaan lookout.humak.fi. Lookout – osaamisen uudet suunnat on Humakin, JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Gradian yhteishanke. Lookout on Keski-Suomen Ely-keskuksen rahoittama ESR-hanke.

Lähteet:

Ketamo Harri, Ollila Johanna & Paaso Laura 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Sitran muistio. Viitattu 26.5.2022. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/sitra-miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista.pdf