Avoimen ammattikorkeakoulun väyläopintoja on kehitetty Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) vuodesta 2007 lähtien. Vuoden 2014 OKM:n rahoitusmallin uudistuksen myötä avoimen ammattikorkeakoulun asemaa parannettiin huomattavasti huomioimalla avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet. Taustalla vaikuttivat myös muut koulutuspoliittiset syyt, kuten tavoitteet joustavoittaa ja lyhentää opintopolkuja sekä sitä myöten nopeuttaa korkeakouluopiskelijoiden työelämään sijoittumista. Korkeakoulujen tulevan rahoitusmallin mukaan avoin ammattikorkeakoulu ei näyttele enää sivuosan roolia vuodesta 2021 lähtien, vaan sen osuus ja merkittävyys ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kasvaa entisestään.

Humakin avoimen ammattikorkeakoulun väyläopinnoilla tarkoitetaan 60 opintopisteen laajuista kokonaisuutta, jonka voi suorittaa avoimessa ammattikorkeakoulussa ennen tutkinto-opiskelijaksi hakeutumista. Humakissa väyläopinnot voi suorittaa nykyisin kaikissa AMK-koulutuksissa, mutta tässä keskitymme pohtimaan nimenomaan kulttuurituotannon koulutuksen väyläopintojen merkityksellisyyttä niin opiskelijoiden omakohtaisten kokemusten kautta kuin Humakin osalta. Väyläopinnoista on tullut merkittävä opiskelijoiden rekrytointikanava ja ne ovat lisänneet tutkintojen saavutettavuutta opiskelijoiden kohdalla, joille portit eivät ole auenneet yhteishaun kautta.

Opintojen merkityksellisyys

Väylän kautta hakevien määrä on lisääntynyt Humakissa vuosittain ja siitä on tullut yksi keskeinen hakukohde Humakissa. Pelkästään vuosina 2015–2018 Humakiin valittiin erillishaun avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta 67 tutkinto-opiskelijaa, joista kulttuurituotannon koulutuksen opiskelijoiden osuus oli 27 prosenttia (ks. Kuvio 1). Syksyllä 2018 Humakin väyläopinnot aloitti 138 opiskelijaa, joista kulttuurituotannon koulutuksen opiskelijoita on 26.

Avoin amk Titta ja Johanna

Kuvio 1. Väylää pitkin valittujen opiskelijoiden määrä Humakissa vuosina 2015–2018.

Saatujen kokemusten pohjalta väyläopinnot toimivat polkuna korkeakouluun opiskelijoille, joiden valintakokeiden kautta tutkinto-opintoihin pääsy ei ole onnistunut, ja jotka kuitenkin ovat erittäin motivoituneita alan AMK-tutkinnon suorittamiseen.

Olin hakenut jo useampana vuotena tutkinto-opiskelijaksi, mutta en ollut yrityksistäni huolimatta päässyt opiskelemaan. Pääsykokeissa minulle kerrottiin mahdollisuudesta päästä kouluun väylän kautta ja otin tämän varasuunnitelmaksi ja lopulta pääsin sitä kautta kouluun. (Opiskelijan palaute.)

Vinkkini korkeakouluopinnoista haaveileville on, että mikäli et onnistu valintakokeessa ensimmäisellä kerralla, kannattaa harkita väyläopintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa (Opiskelijan palaute).

Sama ilmiö tuli ilmi Väyliä eteenpäin! -hankkeen toteuttamassa kyselyssä koko AMK-kentän avoimen ammattikorkeakoulun väyläopiskelijoille. Martikaisen ja Mäkelän (2017) mukaan kolme yleisintä syytä väyläopintoihin hakeutumiseen olivat, ettei opiskelija tullut valituksi yhteishaun kautta, opiskelijan halu saada opiskelupaikka/tutkinto ja aiemman koulumenestymisen osoittautuminen esteeksi koulutukseen pääsylle (ks. kuvio 2). Opiskelijoiden motivaatio ja sitoutuminen opintoihin näkyy myös siinä, että heidän opintonsa etenevät keskimääräistä nopeammin. (Martikainen & Mäkelä 2017, 32–39.)

Johannan ja Titan blogi

Kuvio 2. Kolme yleisintä syytä väyläopintoihin hakeutumiseen (Martikainen & Mäkelä 2017, 32).

Optimaalisessa tilanteessa väyläopinnot syventävät opiskelijoiden tuntemusta kulttuurituotannon alasta ja vahvistavat urasuunnitelmia.  Ne voivat toimia myös toisin päin: opiskelija voi tunnistaa, ettei alavalinta olekaan oikea.

Väyläopinnot vahvistivat alavalintaani. Opintojen aikana pääsin kurkistamaan mitä opetus pitää sisällään. Sain tarvittavaa teoria tietoa vahvistamaan aiempaa osaamistani. (Opiskelijan palaute.)

Ennen opintoja luulin suunnitelmieni olevan aivan selvät. Olin ajatellut koulun jälkeen hakeutuvani töihin johonkin keikkapaikkaan keikkabuukkajaksi tai tuottajaksi festareille. Koulun myötä minulle on kuitenkin avautunut paljon muitakin työpaikkoja missä voisin työskennellä. Enkä tällä hetkellä edes osaa sanoa minne haluaisin päätyä. Ehkä eniten kiinnostaisi työskentely kunnan palveluksessa. (Opiskelijan palaute.)

Oikealla väylällä edelleen

Avoimen ammattikorkeakoulun väylän merkitys niin opiskelijalla kuin Humakille on kiistaton: se on joustava tapa tuoda alan uusia ja vanhoja osaajia toimialalle. Kulttuurituotannon koulutuksen väyläopinnot räätälöidään opiskelijakohtaisesti aikaisempi osaaminen huomioiden ja ne hyväksiluetaan osaksi tutkintoa, jolloin opiskeluaika lyhenee. Haasteita kuitenkin myös löytyy ja nimenomaan ammattikorkeakoulun puolelta: miten saadaan väylän kautta tulleet opiskelijat luontevasti mukaan tutkinto-opiskelijoiden ryhmään ja korkeakouluyhteisöön.

Lue lisää Humakin väyläopinnoista www-sivuilta.

Lähteet:

Martikainen, Liisa & Mäkelä, Outi 2017. Väyläopinnot opintojen edistäjänä. Teoksessa Hanna-Kaisa Turja (toim.) Väyliä eteenpäin! Uusia suuntia ja väyliä toiselta asteelta korkea-asteelle. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja 44, 32–39.