Julkisella sektorilla kulttuurityötä tekevät ihmiset kokoontuivat hiljattain KUTU-päiville Jyväskylään. Yksi ensimmäisen seminaaripäivän aiheista oli kulttuurituottajien työhyvinvointi. Aiheesta alusti Arts Management Helsinki Oy:n toimintaa johtava Outi Järvinen. Hän nosti esiin useita haasteita, mutta myös monenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lisäksi puheenvuoron yhteydessä selvitettiin myös osallistujien työhyvinvointitilannetta.

Kulttuurituottajien työhyvinvoinnin haasteet

Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa (Työterveyslaitos 2019). Työhyvinvointia voidaan edistää erilaisilla tempauksilla, mutta työhyvinvointi syntyy pääosin työn arjessa.

KUTU-päivien työhyvinvointiseminaarissa toteutettiin Screen.io-järjestelmän avulla live-kysely osallistujien työhyvinvoinnista. Kyselyn perusteella osallistujat voivat työssään sangen hyvin. Tarkemmat tiedot näkyvät oheisessa Twitter-kuvakaappauksessa.

Kuva näytöstä, jossa näkyy kysely "Asteikolla 1-1-0, kuinka hyvin voit omassa työssäsi juuri tällä hetkellä?". Kysely koskee osallistujien työhyvinvointia.
KUTU-päiville osallistui yli 180 henkilöä pääosin kunnista ja kaupungeista, mutta myös järjestöistä, teattereista ja oppilaitoksista. Kyselyn perusteella osallistujat voivat työssään kohtalaisen hyvin.

 

Tilanne ei ole aina yhtä hyvä. Järvisen (2019) mukaan jokainen kulttuurituottaja on todennäköisesti joskus kokenut töiden päälle kaatumista. Työtehtävät saattavat tulla nopeasti ja edellyttävät välitöntä reagoimista. Työtä ei aina pysty suunnittelemaan ja työkuormitus voi jakaantua epätasaisesti. Myös delegointi voi olla mahdotonta ja voi olla vaikea sanoa ei, jos kieltäytymiseen ei saa tukea. Nämä ovat organisaatiotason ongelmia.

Ongelmia voi olla myös yksilötasolla. Oma, totuttu työskentelytapa ei aina ole tehokkain, mielekkäin tai turvallisin (Rivinoja 2019). Järvinen (2019) kuitenkin totesi, että työt voivat yksinkertaisesti kiinnostaa liikaa, joten sen vuoksi on vaikea sanoa ei. Joku voi hänen mukaansa myös tuntea itsensä tehokkaaksi vain, kun kalenteri on täynnä. Toisaalta myös velvollisuuden tunne tai näkemys omasta korvaamattomuudesta voi olla voimakas. Auttamisenhalu sen sijaan voi olla kaksipiippuista – se voi tulla puhtaasta halusta auttaa tai siksi, että henkilö kokee olevansa epäkohtelias ja itsekäs, jos ei auta muita.

Järvinen nosti esille myös useita ammattikentän tasoisia ongelmia. Monet nuoret kokevat, että heidän pitää näyttää kyntensä alalle tullessaan. Moni tekee töitä liikaa, jotta töitä olisi jatkossakin. Seniori-ikäiset voivat vastaavasti kokea, että heillä on velvollisuus revetä joka paikkaan. Tosiammattilaiset kun osaavat, pystyvät ja venyvät kaikkeen – olivat he sitten alalle juuri tulleita tai konkareita. Toisaalta moni voi puurtaa yksin, kun ei uskalla tuoda esiin avuntarvetta tai vaihtoehtoisesti kokee auttamisen pakkoa, sillä pelkää muuten jäävänsä itse jatkossa ilman muiden apua. (Järvinen 2019.)

 

Työhyvinvointiongelmien ratkaisu kuuluu kaikille tasoille

Työhyvinvoinnin haasteita on monilla tasolla, mutta niin on ratkaisujakin. Myös ammattikenttätasolla on etsittävä ratkaisuja. Järvinen (2019) ehdotti hyödynnettäväksi erilaisia mentoroinnin, vertaistuen ja sparrauksen keinojen hyödyntämistä. Lisäksi hän korosti avoimuutta ja yhteistyötä.

Työhyvinvointiongelmat koskettavat usein eniten yksilöitä. Järvinen (2019) korosti ratkaisuehdotuksissaan omien rajojen tuntemista, tervettä itseluottamusta ja itsetuntoa. Myös työn ja vapaa-ajan tasapainon säilyttäminen on tärkeää. Ajanhallintaa sekä kuormituksen ja levon säätelyä voi myös opetella. Esimerkiksi Työterveyslaitos tarjoaa verkkovalmennusta, jossa opitaan hyödyntämään erilaisia keinoja ja työkaluja työn oma-aloitteiseksi muokkaamiseksi (Rivinoja 2019).

Kaikkia työhyvinvoinnin ongelmia ei voida ratkaista yksilötasolla. Organisaatiotasolla voidaan esimerkiksi määritellä tavoitteet ja järjestellä työtä uudelleen (Järvinen 2019). On myös syytä muistaa, että työhyvinvointia edistetään työnantajan ja työntekijän yhteistyönä. Työterveyshuolto toimii tärkeänä kumppanina, mutta keskeisiä toimijoita ovat myös työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet.

Työhyvinvoinnin seminaarissa otettu kuva, jossa puhumassa vaaleahiuksinen nainen.
Outi Järvisen mukaan työhyvinvointi ja työssä viihtyminen syntyy työstä.

Humakin kulttuurituottajaopinnoissa työhyvinvointia käsitellään johtamisen ja työyhteisötaitojen opintojaksolla. Teemaa sivuttaneen muuallakin. Myös KUTU-päivät osoittivat, että työhyvinvointi on kulttuurituottajille niin merkityksellinen asia, että sen osatekijöiden tunnistaminen on tärkeää siinä missä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksetkin. Seuraavassa opetussuunnitelmassa työhyvinvointi onkin syytä nostaa laajemmin esille.

 

Lähteet

Järvinen, O. 2019. Kulttuurituottajien työssäjaksaminen ja työhyvinvointi. KUTU-päivien presentaatio 16.9.2019. Viitattu 26.9.2019. https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/jarvinen.pdf.

Työterveyslaitos. 2019. Työhyvinvointi. Viitattu 26.9.2019. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Rivinoja, T. 2019. Miksi hakkaat halkoja tylsistyneellä kirveellä? Tuunaa työtäsi! Työterveyslaitoksen blogi. 4.9.2019. Viitattu 26.9.2019. https://www.ttl.fi/blogi/miksi-hakkaat-halkoja-tylsyneella-kirveella-tuunaa-tyotasi/.