Kuvailu osana kuurosokeille tulkkausta

• Kirjoittaja: Zita Kóbor-Laitinen, lehtori, FM, KM, viittomakielen tulkki (AMK), Humanistinen ammattikorkeakoulu, 14.12.2021

Kuvailu ja kuvailutulkkaus ovat vastikään päässeet joidenkin suomalaisten yliopistojen kääntäjäkoulutuksen oppiaineeksi saavutettavuusdirektiivin myötä. Kuulovammaisten tulkkauksen ammattikentän näkökulmasta kuvailu (ja kuvailutulkkaus) sekä opastus ovat aina olleet kiinteänä osana kuurosokeille tulkkausta.

Viime vuosina suomalaisissa yliopistoissa on herännyt kiinnostus kuvailusta ja kuvailutulkkauksesta näkövammaisille, vaikka se onkin kattanut lähinnä elokuvien ja vastaavien taidesisältöjen kuvailun tutkimista. Myös yliopistojen kääntäjäopiskelijoille suunnatut kuvailukurssit ovat keskittyneet enimmäkseen videoiden, elokuvien, audiovisuaalisten mediasisältöjen tai näyttelyiden kuvailuun.

Tällöin kuvailu tapahtuu perehtymällä etukäteen kuvailtavaan mediasisältöön ja käsikirjoittamalla kuvailuteksti tiettyä tarkoitusta varten, kohderyhmän tarpeita huomioiden. Kuvailuteksti yleensä äänitetään osaksi audiovisuaalista kokonaisuutta ja julkaistaan esimerkiksi YouTube-kanavan kautta. Tiettyä taidenäyttelyä varten valmisteltu, teoksia esittelevä kuvailuteksti taas saatetaan lukea paperilta myöhemmin asiakkaille. Nämä tekstit ovat verrattavissa käännöksiin. Käännettävänä ei ole lähdeteksti, vaan audiovisuaalisessa tai multimodaalisessa, monella aistilla yhtä aikaa tulkittavissa muodossa oleva kokonaisuus, jota tekstissä pyritään pukea sanoiksi. Voidaan siis puhua intermodaalisesta tai intersemioottisesta käännöksestä tai kuvailusta. Intermodaalisuus tarkoittaa modaliteetistä eli aistikanavajärjestelmästä toiseen siirtymistä ja intersemioottisuus taas merkkijärjestelmästä toiseen siirtymistä

Ammattikorkeakouluista valmistuvien kuulovammaisten tulkkien – niin kuurosokeiden kanssa töitä tekevien viittomakielen tulkkien kuin kirjoitustulkkien ja kommunikaatio-ohjaajienkin – arjessa kuvailu näyttäytyy laajempana käsitteenä. Kuurosokeille tulkkauksen yhteydessä suoritettu kuvailu voi olla esimerkiksi vain nopea ilmoitus kadulla vesilätäköstä muun tulkkauksen ja opastuksen lomassa tai kuvaus jääkiekko-ottelussa pelaajien liikkeistä ja pelin etenemisestä. Tällöin voidaan puhua kuvailutulkkauksesta. Kuvailua voisi olla vaikkapa etukäteen hiottu kuvailukäsikirjoitus teatteriesityksen tulkkausta varten, jolloin kuvailu tapahtuisi esityksessä ennen esityksen alkua, sekä mahdollisuuksien mukaan myös näyttelijöiden repliikkien lomassa. Ammattikorkeakouluissa kuvailua ja opastusta on aina opetettu ja opetetaan edelleen nimenomaan osana kuurosokeille asiakkaille tulkkauksen opintoja.

Viitottujen kielten parissa työskentelevien tulkkien ja ennen kaikkea kuurosokeiden asiakkaiden näkökulmasta kuvailulla ei tarkoiteta ainoastaan audiovisuaalisten tai pelkästään visuaalisten media- ja taidesisältöjen sanoiksi pukemista. Kuvailla voi muun muassa maastoa retkellä, yläestettä (kuten pään korkeudella olevaa kaapinkulmaa) sisätiloissa, ruokapöydän antimia juhlassa, osallistujien reaktioita seminaarissa, läsnäolijoiden olemusta, vaatetusta ja sijaintia kokouksessa, näyttämön lavastusta teatterissa tai tapahtumia kadulla ja liikenteessä jne.

Kuulonäkövammaisille kuvailua tehdään niin kapeaan näkökenttään tai taktiilisesti kädestä käteen viittoen kuin myös puheella tai kirjoittamalla. Lisäksi kuvailu saattaa tapahtua haptisesti, esimerkiksi selkään piirtämällä. Menetelmän ja viestintäkanavan valinta riippuu vastaanottajan kuulo- ja näkövamman asteesta, hänen mieltymyksistään ja vireystilastaan, hänen henkilökohtaisista tottumuksistaan ja toiveistaan, keskustelun aihepiiristä ja tilanteesta sekä tulkkausolosuhteista, käytössä olevista teknisistä apuvälineistä yms. seikoista.

Kuvailu ja kuvailutulkkaus eivät ole toistensa synonyymeja, vaan kuvailu on yläkäsite kuvailutulkkaukselle. Kuvailutulkkaus ei siis ole etukäteen valmisteltu esitys, vaan kuurosokealle viittomakielellä tai viitotulla suomen kielellä tapahtuvan tulkkauksen lomassa suoritettua, aikaan ja paikkaan sidottua, vuorovaikutusta ja saavutettavuutta edistävää toimintaa. Kuvailulla voidaan muun muassa vastata kysymyksiin siitä, miltä joku näyttää, mitä joku juuri nyt tekee tai miltä jokin kuulostaa.

Riitta Lahtisen, Russ Palmerin ja Merja Lahtisen (2009) mukaan kuvailun tarkoituksena on jakaa visuaalista ja auditiivista tietoa ympäristöstä sekä ihmisen toiminnoista ja käyttäytymisestä. Kuvailla voidaan yksittäisiä esineitä, kuten esimerkiksi patsasta tai taulua, mutta myös luontoa, sisä- ja ulkotiloja, liikennevälineitä, taidetta, musiikkia ja muita tapahtumia sekä rytmiä, värejä, materiaalia, erilaisia muotoja ja ääniä. Kuvailun tavoitteena on, että sen vastaanottaja pystyy kokonaisvaikutelman avulla paremmin hallitsemaan ympäristössä tapahtuvia asioita. Vastaanottajan kontaktin saaminen ympäristön kohteisiin helpottuu. Kuvailu tarjoaa siis mahdollisuuden sen vastaanottajalle saada tietoa hänen oman toimintansa ja valintojensa tueksi. Se täydentää aistien välittämää kokemusta ja laajentaa osallistuvuutta. Lisäksi se tarjoaa aistimuksia ja elämyksiä vastaanottajalleen.

Humanistinen ammattikorkeakoulu on tehnyt pitkään yhteistyötä FT Riitta Lahtisen ja Kuurosokeat ry:n kanssa. Tämän johdosta Humakissa vuosi vuodelta syntyy työelämän tarpeista kumpuavia uusia tutkimuksellisia kehittämistöitä, joiden aiheena on kuvailu. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden valtakunnallisessa tietokannasta Theseuksesta löytyy vuosilta 2009-2021 toistasataa Humakin opinnäytetyötä hakusanalla kuvailu ja kolmisenkymmentä hakusanalla kuvailutulkkaus.

Viimeisempiä töitä on Ilona Seppäsen (2020) opinnäytetyö, jonka aiheena on kuvailu ja tilan hahmottaminen kuurosokeille tulkkauksessa taktiilisesti. Taktiilitulkkaus tarkoittaa kädestä käteen viittomista, jolloin vastaanottajan tiedonsaanti on täysin haptisten ja kinesteesisten elementtien varassa. Tämä tarkoittaa, että kuurosokea henkilö saa tulkkauksessa tietoa kosketukseen ja avaruudellisen tilan siirtymien tunnistamiseen perustuvien aistimusten kautta ja on siten yksinomaan (tai ainakin ensisijaisesti) taktiilisesti tulleen informaation varassa. Kuurosokea aistii taktiilitulkkauksessa toisen viittojan käsien liikkeet ja tunnistaa merkityssisältöjä käsimuotojen, orientaation, liikkeen ja kosketuksen avulla. Kuvailu on luonteva ja välttämätön osa kuurosokeille tulkkausta.

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n (2020) mukaan: “Kuvailutulkkaus on visuaalisuuden sanallistamista. Kuvailutulkki muuttaa visuaalisen ärsykkeen puhutuksi tai kirjoitetuksi kieleksi. Perusohje on: “Kerro mitä näet.” Kuvailutulkki ei tulkitse, vaan antaa tilaa vastaanottajan omalle tulkinnalle. Kuvailutulkkaus pyrkii välittämään esimerkiksi elokuvan, teatteriesityksen tai taidenäyttelyn teokset sanallisesti niin, että sokea tai heikkonäköinen henkilö voi päästä osalliseksi kokemuksesta yhdenvertaisesti näkevien kanssa.”

Kuvailutulkki Anu Aaltonen on tehnyt Kulttuuria kaikille -palvelulle oppaan kuvailusta jo vuonna 2007. Oppaassa kuvailu on määritelty laajana käsitteenä, joka tarkoittaa käytännössä minkä tahansa visuaalisen ärsykkeen (esineen, henkilön, maiseman tai tapahtuman) muuttamista sanoiksi. Kuvailutulkkaus ei siis rajoitu kulttuuri- ja taideilmiöiden kuvailuun, vaan kattaa koko näkyvän maailman.

Lähteet:

Aaltonen, Anu 2007. Kosketeltava kulttuuria -tietopaketti. http://www.kulttuuriakaikille.fi/tietopaketit_ja_oppaat_kaikki_tietopaketit_ja_oppaat
Viitattu 13.12.2021.

Lahtinen, Riitta, Palmer, Russ. & Lahtinen, Merja. 2009 Aisti kuvailu. Art-Print

Laurinolli, Heikki 2019. Kuvailutulkki johdattaa näkymättömän jäljille. Tampereen yliopiston verkkouutiset.https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/kuvailutulkki-johdattaa-nakymattoman-jaljille Viitattu 13.12.2021.

Näkövammaisten kulttuuripalvelu 2021. Kuvailutulkkaus. https://www.kulttuuripalvelu.fi/fi/kuvailutulkkaus
Viitattu 13.12.2021.

Seppänen, Ilona 2020. Taktiilisti viitotusta kuvailusta tilan hahmottamiseen. Humanistinen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057286
Viitattu 13.12.2021.

Vikman, Matti & Grönroos, Reija 2019. “Näkövammaisenkin pitää saada tietää, mitä teatterissa tapahtuu”. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11108960
Viitattu 13.12.2021.