Nuorisotyön ammattieettiset ohjeet päivitettiin, pohdintaa työn eettisistä näkökulmista tulee jatkaa!

• Kirjoittaja: Minna Rauas, YTM, Nuorisotyön koordinaattori, Pälkäneen kunta, 08.9.2020

meillä ei oo mitään tasa-arvoista… paitsi risteykset. (Odvenks?2006)

Tuo melko tuntemattomaksi jääneen kokoonpanon räppiriimi on kulkenut mukanani nuorisotyön ammattieettisen ohjeistuksen rakentumisesta sen päivittämiseen asti. Vuosien varrella toteamus tasa-arvon harvinaisuudesta on käynyt toteen monia kertoja. Riimin viestissä kiteytyy yksi etiikan keskeinen haaste; miten voin toteuttaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, kun maailma on jo lähtökohtaisesti kallellaan.

Tehdyn päivityksen yhteydessä nuorisotyön ammattieettiset ohjeet kokivat hienosäätöä. Pienet muutokset tulivat terävöittämään nuorisotyön tavoitteita ja päivittämään ohjeiden terminologiaa. Vierasperäisyydestä huolimatta ohjeistukseen päätyivät termit digitalisaatio, formaali ja nonformaali oppiminen. Ne lienevät sisällöltään ainakin etäisesti tuttuja. Toki googlaaminen auttaa tarvittaessa asiaan ja samalla voi oivaltaa omaan kokemuspohjaan linkittyviä näkökulmia.

Digitalisaatio on myös esimerkki termistä, jota käytämme sujuvasti, mutta jonka selittäminen kuulostaa herkästi amatöörimäiseltä. Kaiken kaikkiaan ammattieettisten ohjeiden päivitys kertoo nuorisotyön ajankohtaisuudesta, ja kyvystä kehittyä yhteiskunnallisena toimijana, kohderyhmänsä mukana, ammatillisuudesta tinkimättä.

Merkityksellinen haaste

Päivitetyssä ohjeessa nuorisotyön tavoitteeksi lisättiin, että jokainen nuori kokisi elämänsä merkitykselliseksi. Ajatus on vaikeammin ohitettava kuin aikaisemmin mainitut vierasperäiset termit. Mitä tapahtuu, kun kokee elämänsä merkitykselliseksi?

Tai niin kuin ohjeistus haastaa: mitä nuorisotyössä tehdään, kun tavoitellaan sitä, että nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi. Vaikka kuinka jakaisimme tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta, saavuttaisivatko nuoret elämän merkityksellisyyttä.

Merkityksellisyyden löytyminen lienee toisille helpompaa ja toisille elämänmittainen projekti. Nuorisotyön kannalta ei ole ollenkaan merkityksetöntä, että juuri nuoruusiässä näitä kysymyksiä pohditaan tavallista enemmän.

Merkityksellisen elämän kokeminen on mielenkiintoinen asia: sen puuttuminen voi koskettaa niin rikasta julkisuuden henkilöä kuin tavallista duunaria, työtöntä nuorta kuin ylityöllistettyä uraohjusta.

Merkityksellisyys ei ole sidottu rahaan, kiireeseen tai menestykseen, vaikka epätoivoisesti yritämme sitä niihin linkittää. Merkityksellisyyttä ei kannata myöskään sitoa kiinni kaukaisiin tai liian suuriin tavoitteisiin.

Martelan opastamana

Keväällä tein lapsivaikutusten arviointia liittyen kouluverkkouudistukseen. Siinä oppilaat toivat esille, että heille koulunkäynnissä erittäin merkityksellisiä asioita olivat opettajat ja kaverit. Myös hyvän elämän tutkija Frank Martela on nostanut sosiaaliset suhteet ja toiset ihmiset keskiöön.

Elämän merkitys on tehdä itsestään merkityksellinen muille ihmisille (Martela 2017). Merkityksellisyyttä voi tuntea kaverina, siskona, veljenä, ystävä, oppilaana, osallisena. Sitä tuottaa yhdessä koetut tekemiset ja olemiset. Merkityksellisyyttä voi olla vaikea yksin hahmottaa ja toteuttaa. Tosin edesmennyt Pentti Linkola vahvistaa poikkeuksena säännön.

Martela nostaa esille myös toisen näkökulman. Ihmisen tulee tehdä itselleen merkityksellisiä asioita. Tämä tarkoittaa, että ihmisellä tulee olla yhteys myös itseensä. (Martela 2017.)

Emme voi toteuttaa vain ulkopuolelta tulleita toiveita. Tekemisillämme tulee olla yhteys meidän omaan tahtoomme ja arvoihimme. Keskeinen keino estää nuorta juoksemasta läpi pinnallisten muoti-ilmiöiden ja elämänideaalien perässä on vahvistaa hänen arvomaailmaansa ja henkilökohtaista näkemystään elämänsä suunnasta. (Martela & Järvilehto 2012, 36.)

Hesarin heinäkuun kuukausiliitteessä oli pääministerimme Sanna Marinin tarina. Lukion jälkeen hän pohdiskeli kolme vuotta seuraavaa askeltaan. Lopulta hän haki ja pääsi opiskelemaan hallintotieteitä. Ystävät kuvasivat tilannetta niin, että Marin oli löytänyt sen, mitä aikoi elämässään opiskella ja minkä parissa työskennellä.

Myös muusikko Elastinen on kertonut, kuinka tanssin ja musiikin löytymisen kautta, myös elämän suunta ratkesi. Uskon, että näin käy koko ajan Seppo sairaanhoitajille ja Teppo putkimiehille. Palaset alkavat loksahdella paikoilleen ja merkityksiä löytyy niin työelämästä kuin yksityiselämästä.

Hidastamisen vaikeus

Pitää muistaa, että valtaosalla nuorista on elämässään hyvät päämäärät ja he ovat sitoutuneet tekemään pitkäjänteisesti töitä niiden saavuttamiseksi. Huolestuttavaa on nuoret, jotka välttelevät sitoutumista vaativaan ja merkityksellisyyttä tuottavaan toimintaan. He keskittyvät lähinnä omiin nautintoihinsa. Hedonistiset nautinnot johtavat helposti pitkällä tähtäimellä tyhjyyden tunteeseen.  (Martela & Järvilehto 2012, 46.)

Nopeatempoiseen maailmaan on houkutteleva hypätä mukaan: tapahtumasta toiseen, paikasta toiseen, työstä toiseen, suhteesta toiseen. Haluamme olla siellä, missä tapahtuu, jakaa ensimmäisenä tietoa tai oletettua tietoa, olla näkyvillä ja tulla nähdyksi haluamallamme tavalla.

Pysähtyminen ja asioiden tarkasteleminen eivät välttämättä tunnu mukavilta. Ehkä lähemmäksi osuu kysymys, kuinka kauan katsot TikTok-videota, mikäli se ei tunnu kiinnostavalta. Lapseni valittaa huonoa työkalua Minecraftissa, kun pölkyn hakkaaminen vie peräti viisi sekuntia.

Työssäni nuorten parissa en ikinä pysty taistelemaan päihdemaailman kokemusten kanssa. Arki ei ole vauhdikasta. Nostan kädet pystyyn. Merkityksellisyyden osoittaminen ei ole helppoa, ehkä jossain tapauksissa mahdollista.

Merkityksellisyys ei ole sellaista, jonka nuori kykenisi aina löytämään itse elämäänsä. Toisin kuin hetkelliset ilot, joista nauttiminen on enimmäkseen automaattista, merkityksellisyyden löytäminen vaatii pitkälle kehittynyttä kykyä tunnistaa ja sitoutua tiettyihin arvoihin ja sitkeyttä toteuttaa näitä arvoja.

Löytääkseen merkityksen elämälleen ja kasvaakseen merkityksellistä elämää eläväksi aikuiseksi nuori tarvitsee tukea yhteiskunnalta ja ympäröivältä yhteisöltä. (Martela & Järvilehto 2012, 47.) Tähän toimintaan myös nuorisotyö on viimeistään nyt valjastettu päivitetyn ammattieettisen ohjeen muodossa.

Meillä ei ole täydellistä tasa-arvoa muualla kuin risteyksissä, mutta nuorisotyöllä on tärkeä tehtävä punttien tasoittamisessa, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollista kokea elämänsä merkitykselliseksi.

Lähteet:

Martela, F. (2017) Elämän tarkoitus – Haluatko luennon vai kelpaisiko yhden lauseen vastaus? Blogi-kirjoitus. https://frankmartela.fi/tag/elaman-tarkoitus/ (Viitattu 9.7.2020).

Martela, F. & Järvilehto, L. (2012) Ammattiosaajan hyvä elämä. Pori: Brand ID Oy.