Nuorisotyön arvot ja ammattietiikka valtionhallinnon näkökulmasta

• Kirjoittaja: Henni Axelin, Johtaja, nuorisotyön ja –politiikan vastuualue, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 03.3.2021

Suomessa nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa säätelee nuorisolaki. Meille nuorisoalan toimijoille oma laki on arkipäivää eikä sen merkitystä juuri mietitä. Sen sijaan kansainvälisesti ja eurooppalaisesti tarkasteltuna nuorisolait eivät ole kovin yleisiä.

Nuorisolakimme kiinnostaa monia kansainvälisiä kollegoita. Sitä voidaan pitää yhtenä tekijänä siinä, että nuorisotyö on Suomessa vakiintunutta, hyvin rahoitettua ja laadukasta. Laki sisältää sekä tavoitteita, lähtökohtia (perusarvoja), määritelmiä että vastuunjakoa. Nuorisotyön eettiset periaatteet ja arvot on kirjattu myös ammattieettisiin ohjeisiin. Ammattieettisten ohjeiden sisältö on hyvin linjassa nuorisolain arvopohjan kanssa: esimerkkeinä mm. nuorten hyvinvoinnin edistäminen, yhdenvertaisuus, osallisuus, kestävä kehitys ja nuorten toimijuuden vahvistaminen.

Nuorisolain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja –politiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta, kehittämisestä sekä yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Ovatko nämä roolit sitten suuria vai pieniä, taitaa riippua katsojasta ja näkökulmasta. Siitä miten monimutkaista on yhteen sovittaa ja luoda edellytyksiä poikkihallinnollisesti, voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan.

Nuorisotyön ammattietiikan näkökulmasta tarkasteltaessa nuorisolaki ja valtionhallinnon rooli liittyvät mielestäni erityisesti yleiseen johtamiseen ja kehittämistyöhön. Ammattieettiset ohjeet ja arvot ovat luonnollisesti läsnä vähintäänkin läpileikkaavina teemoina kaikessa valtionhallinnon toiminnassa.

Ammattieettiset ohjeet kertovat nuorisolain arvoista

Ammattieettisten ohjeiden erityinen arvo ja rooli liittyy minusta arjen nuorisotyöhön. Nuoria kohdatessa nuorisolain tavoitteet tai arvopohja eivät tietenkään ole ensimmäisinä mielessä. Arvot ja eettiset ohjeet tulee olla sisäistettynä, jotta ne ohjaavat käytännön työtä, arjen valintoja ja myös paikallista kehittämis- ja suunnittelutyötä. Valtionhallinnon tehtävänä on pitää näitä esillä, ohjata toimintaa mm. rahoituksella ja omilla painopisteillään sekä tietenkin jalkauttaa nämä osaksi perusosaamista tutkintojen ja alan lisäkoulutusten kautta. Ammattieettiset ohjeet nostavat nuorisolain arvot ja tavoitteet osaksi arjen työtä. Jos arvoja ei riittävästi pidetä esille, ne saattavat hukkua säästöjen, kiireen ja arjen paineiden keskellä. Ammattieettiset ohjeet ja näiden ohjeiden toteuttaminen on laadukkaan nuorisotyön takuu.

Ammattieettisten ohjeiden kautta nuorisotyö, sen perusosaaminen ja työasenne nuorten kanssa tulee näkyväksi. Määritteleminen, yhteisen arvopohjan luominen ja sen mukaan toimiminen osaltaan nostaa alan tunnettuutta. Tunnistan alalta kahden ”ikuisen” keskustelun risteyskohdan. Ensimmäinen argumentti on, että kukaan ei tunne nuorisotyötä ja sitä pitää tehdä tunnetuksi. Toinen argumentti taas toteaa, että kyllä nuorisotyö tunnetaan ja itseään arvostava ala ei koko ajan ajattele olevansa tuntematon. Ymmärrän kumpaakin näkemystä. Eihän muistakaan nuorten palveluista, kuten peruskoulusta käydä jatkuvaa kyseenalaistamista. Mutta toisaalta, onko tosiaan niin, että nuorisotyö on nuorelle tai kuntapoliitikolle yhtä tuttua kuin peruskoulu? Ei varmasti ole, eikä sen ole tarkoitus ollakaan. Nuorisotyöllä on oma roolinsa nuoren elämässä ja siitä meidän kaikkien on syytä olla ylpeä. Myös ne nuoret, jotka eivät nuorisotyön palveluita käytä, ovat niistä osallisia. Jokainen nuori hyötyy esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin edistämisestä ja siihen liittyvien teemojen esillä pitämisestä tai nuorten kuulemisesta paikallispalveluiden järjestämisessä.

Nuorisotyön vaikutusten sanoittaminen

Nuorisotyö on merkityksellistä. On tärkeää, että sitä tehdään laadukkaasti ja ammattieettisten ohjeiden mukaan. Itse olen systemaattisesti pitänyt esillä sitä, että omasta työstä pitää osata kertoa. Nuorisotyötä johtavien, suunnittelevien ja myös ihan ohjaustyössä toimivien on monestakin syystä osattava kertoa, mitä nuorisotyö on ja miten se nuoren elämään vaikuttaa. Tämä ei tarkoita merkityksellisyyden kyseenalaistamista vaan oman työn tärkeyden ymmärtämistä. Jos osaa kertoa, miksi ja miten nuorisotyö edistää nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja kestävää kehitystä, ollaan jo pitkällä siinä, että myös niin nuorisolain arvopohja kuin ammattieettinen ohjeistuskin toteutuvat nuorisotyössä.