Nuorisotyön tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta pelikulttuurissa

• Kirjoittaja: Stella Härkönen, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)-opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 10.11.2020

Nuoret pelaavat yhä enemmän. Nuorisotyö pelikulttuurissa monipuolistuu ja kehittyy.  Tämä herättää jatkuvasti uusia kysymyksiä. Miten varmistua tietoturvasta? Miten tyttöjä saadaan mukaan toimintaan? Mikä on toiminnan tavoite ja miten nuorten ääni tulee kuuluviin? Ohjaako työtä kiinnostus pelikulttuuriin ja pelaamiseen vai kiinnostus pelaavaan nuoreen?

Vastaus edellisiin kysymyksiin löytyy kyllä. Keskustelu muiden toimijoiden kanssa sekä aiheeseen liittyvä jo olemassa oleva tieto ovat olennainen osana prosessia. Kehittämistyön tulee perustua aidolle koko työyhteisöä käsittävälle ymmärrykselle.

Pojat näkyvät tyttöjä enemmän kilpapelaamisessa

Kilpapelaaminen eli e-urheilu on pelikulttuurin osa-alue, joka saa paljon huomioita mediassa. Toiminta lisääntyy myös nuorisotyössä herättäen tarpeellista keskustelua (Toivonen 2020). Miten kilpapelaaminen liittyy nuorisotyöhön, ja tuleeko sitä ylipäätään järjestää?

Suomen elektronisen urheilun liitto määrittelee e-urheiluksi pelaamisen, jossa aletaan kilpailla tavoitteellisesti muita vastaan (Seul ry). Pelaajien valinnat sekä henkilökohtaiset laitteisto- ja lisenssivaatimukset ovat arkea urheiluseuratoiminnassa. Joukkueen jäsenten halu ja kyky sitoutua on kaikkien etu, kuten asiansa osaava valmentaja (Laurila 2020).

Digitaalinen pelikulttuuri on miesvaltainen (Friman 2015).  Pelien tekijöistä suurin osa on miehiä. Julkisuudessa olevista pelaajista ylivoimainen enemmistö on miehiä. Alan toimijoista pääosa on miehiä myös nuorisotyön keskuudessa. Nuorisotyöllisen pelitoiminnan osallistujien sukupuolijako noudattaa samaa linjaa, vaikka pelaaminen on suosittu harrastus kaikkien nuorten keskuudessa (Kinnunen, Lilja & Mäyrä 2018).

Nuorisotyön tarkoitus on tarjota nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua heitä kiinnostavaan toimintaan. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on kirjattu muun muassa yhdenvertaisuuslakiin, nuorisolakiin sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Laki velvoittaa työtämme edistämään tasa-arvoa toimintaa järjestettäessä.

 

Kilpailullisuus haastaa yhdenvertaisuuden

Yhteiskunnassamme pojilta odotetaan kiinnostusta kilpailullisuuteen ja tähän tuetaan. Tilanne ei kuitenkaan ole sama tyttöjen kohdalla. On tärkeä tiedostaa, miten jo perinteiset sukupuolinormit heikentävät kilpapelaamisessa tyttöjen mahdollisuuksia. (Sexpo 2020.)

Samaan aikaan kuulemme hälyttäviä viestejä tyttöjen ja nuorten naisten kohtelusta ja sen mittakaavasta sosiaalisessa mediassa. Seksuaalinen häirintä ja vihapuhe voivat olla loukkaavaa kielenkäyttöä, ulkonäön pilkkaamista tai seksuaalisella väkivallalla uhkaamista. (Plan 2020; Turun sanomat 2020.) Kilpapelaamista harrastaville tytöille ja naisille häirintä on jopa yleisempää. Näissä tilanteissa nuoret kokevat jäävänsä usein yksin. (Alin 2018.)

Yhdenvertaisuuden edistämiseksi on ymmärrettävä sitä heikentävät asiat. Kilpapelaamisessa näitä eivät ole ainoastaan sukupuoleen kohdistuva laajamittainen häirintä tai käyttäytymistämme ohjaavat sukupuolinormit.

Yhtenä esimerkkinä on kilpapelaamiseen liittyvä valmentaminen. Nuorisotyössä aihe nähdään usein vieraana. Nuorisotyöllisessä kilpapelaamisessa valmentajan roolia joudutaan väistämättä pohtimaan monelta kantilta. Yksi pohdinnan paikka on yhdenvertaisuus. Naisvalmentajien mahdollisuudet edetä valmennusurallaan urheilussa eivät ole tasa-arvoisia (Yle 2020). Mitä tämä eriarvoisuus tarkoittaa, mistä se johtuu ja millä keinoilla yhdenvertaisuutta edistämme?

Nuorisopalveluiden valinnan paikka

Yhdenvertaisuuteen liittyvät haasteet tulee käsitellä kulttuuriin liittyvien erityispiirteiden valossa.  Nuorisotyöllisessä kilpapelaamisessa tämä vaatii paljon ja on mahdotonta toteuttaa ilman syvällistä pohdintaa ja aiheeseen perehtymistä. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi on ymmärrettävä sitä heikentävät asiat (Kanninen 2018). Jos ei ole kohdannut itse syrjintää ja on toiminut pitkään kulttuurissa, jossa syrjintä on enemmän sääntö kuin poikkeus, voi olla erityisen haastavaa tunnistaa ongelma ja tarttua siihen. Koko työyhteisön kriittinen reflektointi onkin yksi parhaimmista keinoista varmistaa nuorisotyöllinen eetos.

Järjestämmekö nuorisotyöllistä kilpapelaamista vai emme? Onko vastaus ylipäätään joko tai? Tämä tulee jokaisen toimijan itse viime kädessä arvioida ja päättää. Laadukkaassa kehittämisprosessissa on tilaa koko työyhteisölle. Esihenkilöltä saatetaan tarvita tukea, että keskustelu ei ole ulos sulkevaa. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus pohtia, kyseenalaistaa ja oppia. Ammatillisuutta ei mitata osaamisen vaan oppimisen kautta.

Turvallinen pelaaminen kuuluu kaikille. Aihetta käsittelevä Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri -verkkotapahtuma 26.11.2020 klo 12-16. Tapahtumaa voi seurata osoitteessa helsinkikanava.f ta twitch.tv/tiivistamo

Tapahtumassa julkaistaan Non-toxic -hankkeen uusi selvitys “Non toxic – pelikasvatusta kotona ja nuorisotyössä”, jonka tuloksia esittelee selvityksen laatinut tutkija Miia Siutila. Lisäksi tapahtumassa mukana vuoden 2019 pelikasvattajaksi valittu Mikko Meriläinen, mobiilipelien tuottaja Felicia Prehn sekä CS-selostaja ja pelaamisen puolestapuhuja Laura “lapa” Kyntäjä.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/810518496185898/

 

Lähteet:

Alin, Ella 2018. Non-toxic. Selvitys kilpailullisia tietokone- ja konsolipelejä pelaavien nuorten kokemuksista vihapuheesta ja häirinnästä. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.11.2020. https://www.hel.fi/static/nk/Julkaisut/non-toxic.pdf

Friman, Usva 19.11.2015. Widescreen. Pelikulttuurin sukupuolittuneet rajat: miksi jotkut ovat enemmän pelaajia kuin toiset? Viitattu 5.11.2020. http://widerscreen.fi/numerot/2015-3/pelikulttuurin-sukupuolittuneet-rajat-jotkut-enemman-pelaajia-toiset/

Kanninen, Jukka 14.9.2020. Sukupuolet opitaan jo lapsena. #kaikkienduuni- kehittämishanke. Viitattu 5.11.2020. https://www.kaikkienduuni.fi/news/2018/9/14/sukupuoliroolit-opitaan-jo-lapsena

Kinnunen, Jani & Lilja, Pekka & Mäyrä Frans 2018. Pelaajabarometri 2018: Monimuotoistuva mobiilipelaaminen. Viitattu 5.11.2020. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/104293

Laurila, Elina 14.10.2020. Mitä valmentajalta vaaditaan e-urheilussa? Artikkeli. Eurheilu.com. Viitattu 5.11.2020. https://eurheilu.com/artikkelit/mita-valmentajalta-vaaditaan-e-urheilussa/

MTV uutiset 6.12.2018. Vihapuhe ja häirintä rehottavat pelikulttuurissa – haukkujen kohteeksi joutuvat muun muassa pelitaidot ja naispelaajat. Viitattu 5.11.2020. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vihapuhe-ja-hairinta-rehottavat-pelikulttuurissa-haukkujen-kohteeksi-joutuvat-muun-muassa-pelitaidot-ja-naispelaajat/6758792#gs.jf36kg

Plan International 2020. Free to be online. Tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksia verkkohäirinnästä 22 maassa. Raportin tiivistelmä. Viitattu 5.11.2020. https://plan.fi/wp-content/uploads/2021/05/freetobeonline_raportin-tiivistelma-2020-fi.pdf

Plan International Suomi 2018. Lelujen ostaminen lahjaksi tytöille/pojille. Viitattu 5.11.2020. https://plan.fi/artikkelit/plan-international-suomen-uusi-tutkimus-lapsille-ostettavista-lahjoista-tytoille-satukirjoja-pojille-faktapohjaista-luettavaa/

Sexpo 10.5.2020. Sukupuolen moninaisuus. Kootusti tietoa. Viitattu 5.11.2020. https://sexpo.fi/kootusti-tietoa/sukupuolen-moninaisuus/

Seul ry (Suomen elektronisen urheilun liitto). Mitä on e-urheilu? Viitattu 5.11.2020. https://seul.fi/mita-on-e-urheilu/

Toivonen Toni. Esports kunnallisessa nuorisotyössä. Osaamiskeskus Kanuuna. Kolumni 2/2020. Viitattu 5.11.2020. https://kanuuna.creamailer.fi/article/5e565e732e825/5e4e27171e974

Turun Sanomat 4.10.2020. Tutkimus: yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista tytöistä kertoi kokeneensa häirintää verkossa. Viitattu 5.11.2020. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5088369/Tutkimus+yli+40+prosenttia+kyselyyn+vastanneista+suomalaisista+tytoista+kertoi+kokeneensa+hairintaa+verkossa

Yle 29.8.2020. Tilasto suomalaisista naisvalmentajista on tylyä luettavaa – huiput kertovat, millaisia esteitä naiset kohtaavat: “Miehet jäävät helpommin lajin pariin”. Viitattu 5.11.2020. https://yle.fi/urheilu/3-11505429