Kirjastot ovat oleellinen osa kuntien kulttuuritarjontaa ja tutkimustulosten perusteella suomalaiset arvostavat kirjastopalveluita. Kirjastojen määrä on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vähentynyt, mutta aukioloajat ovat omatoimikirjastojen myötä lisääntyneet. Joillain paikkakunnilla nuoria on kuitenkin syytetty omatoimikirjastoissa tapahtuneesta ilkivallasta ja häiriöistä. Osa kunnista on päätynyt asettamaan ikärajoja omatoimikirjaston käytölle, mitä voidaan pitää ikäsyrjintänä.

Kuva 1. Opiskelijat käyttävät kirjastopalveluita aktiivisesti. Kuvassa on Humakin kulttuurituotannon opiskelijoita Jyväskylästä. (Kuva: Sari Peltola)

Kuntien palveluita koskevissa tutkimuksissa kirjastot ovat menestyneet erinomaisesti. Esimerkiksi viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa kuntien sivistysjohtajat pitivät kirjastojen palveluita selvästi tärkeimpänä vapaa-ajan palveluna (Mykkänen 2018) ja yleisten kirjastojen käyttötutkimuksessa kirjastot saivat yleisarvosanana 8,8 (Talouselämä 2018).  Myös vuosina 2015 ja 2017 Kuntaliiton toteuttamissa kuntien palvelutyytyväisyysvertailuissa kirjastopalvelut ovat saaneet kuntalaisilta parhaan arvosanan (Pekola-Sjöblom 2017).

Omatoimikirjastot ovat nostaneet kirjastojen aukiolotuntimäärää

Vuonna 1960 Suomessa oli runsaat 4000 kirjastoa, vuonna 1980 yli 1600, ja vuonna 2014 kirjastoja oli enää 790. Kirjastot vähentyivät esimerkiksi kuntaliitosten myötä, sillä kirjastoja yhdistettiin suuremmiksi yksiköiksi.  (Tilastokeskus 2015.) Viime vuosina kirjastojen lukumäärä on säilynyt lähes ennallaan (Aluehallintovirasto 2019). Suomen yleisten kirjastojen tilastot (2019) kertovat, että Suomessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 736 pää-, sivu- tai laitoskirjastoa, 135 kirjastoautoa ja 413 muuta palvelupistettä.

Vuonna 2018 kirjastot olivat avoinna yhteensä lähes 1,8 miljoonaa tuntia (Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2019). Aukiolotuntien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Syynä kasvuun ovat varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella ilman henkilökuntaa toimivat omatoimikirjastot. Niiden aukiolojen osuus kasvoi peräti 47 %. (Aluehallintovirasto 2019.) Tällä hetkellä omatoimikirjastojen aukiolotuntien määrä on jo lähes 30 % kaikkien kirjastojen yhteenlasketuista aukiolotunneista (Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2019).

Omatoimikirjastojen aukiolotuntien lisääntyminen ei yllätä, sillä varsinaisten palveluaikojen ulkopuolella ilman henkilökuntaa toimivien omatoimikirjastojen ylläpito on kunnille edullista. Käytössä on tällöin asiakkaiden omatoimikäytön mahdollistava järjestelmä ja tiloja valvotaan usein kameroin. (Nelskylä 2019.) Täysin maksutonta omatoimikirjastojen palvelu ei siis kunnille ole, mutta erilaisissa selvityksissä kuntalaiset ja vapaa-ajanasukkaat ovat kiitelleet kuntia laajentuneista aukioloajoista ja kirjastopalvelujen säilymisestä (ks. esim. Toivakka 2019).

Omatoimikirjastojen ikärajat vaihtelevat

Omatoimikirjastojen osalta kummastusta herättävät ikärajat. Esimerkiksi Jyväskylän (2019) kirjastojen verkkosivujen mukaan ”alle 18-vuotiaat pääsevät sisään vain täysi-ikäisen asiakkaan seurassa. Asiakas on vastuussa mukanaan tulevien henkilöiden käyttäytymisestä.” Vihjataanko tässä, etteivät alaikäiset osaa käyttäytyä?

Jyväskylä ei suinkaan ole ainoa kunta, joka on asettanut ikärajoja omatoimikirjastoihin. Naapurikunta Toivakan (2018) kirjaston nettisivujen mukaan suurimmassa osassa kirjastoista omatoimiasioinnin ikäraja on 18 vuotta. Keski-Suomen muista kunnista Viitasaarella ja Pihtiputaalla omatoimikirjastojen ikärajaa ei kuitenkaan ole asetettu lainkaan (Keskikirjastot 2019) ja pääkaupunkiseudulla ikärajattomuuteen on päätynyt mm. Espoo (Helmet 2019). Myöskään Turun seudun 18 kunnan yhteisen Vaski-kirjaston käyttösäännöissä ikärajoja ei ole (Vaski 2017).

Monissa kunnissa ikäraja näyttäisi asettuvan 15–16 vuoden tietämille. Esimerkiksi Toivakassa (2018) ja Kouvolassa (2018a) omatoimikirjastojen ikäraja on 15 vuotta. Myös Vantaalla alle 15-vuotias voi tulla omatoimikirjastoon, kunhan vaan kirjautuu omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Sen sijaan Kauniaisissa alle 16-vuotiaat voivat tulla omatoimikirjastoon vain huoltajansa kanssa. (Helmet 2019.)

Ikärajoissa näyttäisi olevan paljon vaihtelua ja etenkin 18 vuoden ikäraja tuntuu tämän tarkastelun perusteella sangen korkealta. Voiko tietty ikä tai alaikäsyys ylipäätään olla hyväksyttävä peruste omatoimikirjastojen ikärajoille? Kirjastojen tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole lapsille haitallisesta aineesta tai toiminnasta.

Lasten oikeutta kirjastojen ja muun kulttuuritarjonnan käyttöön tulee edistää

Google paljasti, etten ole ihmetykseni kanssa yksin. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen on ottanut alkuvuodesta kantaa kirjastojen asettamiin ikärajoihin. Blogikirjoituksessa Aaltonen (2019) toteaa, että kirjastot ovat viranomaisia, eikä viranomaistoiminnassa voida tinkiä yhdenvertaisuudesta ja lasten oikeuksista. Hänen mielestään ikärajan asettamalla puututtaisiin alaikäisten perusoikeuteen sivistää itseään verovaroin järjestetyssä toiminnassa. Lisäksi Aaltonen huomauttaa YK:n lapsien oikeuksien sopimuksen edellyttävän lapsen oikeutta osallistua kulttuuri- ja taide-elämään.

Omatoimikirjastojen alaikärajojen asettaminen vaikuttaa siis sangen kummalliselta, jopa lainvastaiselta, sillä esimerkiksi perustuslain (731/1999) 6 § mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, eikä ylipäätään ketään saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan myöskään iän perusteella. Voivatko mahdolliset nuorten käyttäytymishäiriöt kuitenkin olla hyväksyttävä peruste omatoimikirjastojen alaikärajoille?

Epäasialliseen käyttäytymiseen saa ja pitää puuttua

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon tulee jatkuvasti tapauksia, jossa nuoriso halutaan sulkea tietystä tilasta ”riehumisen” vuoksi (Aaltonen 2019). Tuorein julkisuuteen tullut kirjastotapaus lienee Kouvola, jossa nuorison ilkivallan ja häiritsevän käyttäytymisen vuoksi järjestettiin keskustelutilaisuuksia ja asiaa käsiteltiin niin nuorisovaltuuston kuin liikunta- ja kulttuurilautakunnankin kokouksissa. Lopulta omatoimikirjastojen viikonloppuaukioloaikoja päädyttiin rajaamaan vain lyhyeksi ajaksi. (Karppi 2019; Kouvola 2019; Kouvola 2018a; Kouvola 2018b.) Toivottavasti tilanne on näillä toimenpiteillä rauhoittunut.

Aivan kädettömiä kunnat eivät häiriötapauksissa ole, sillä kirjastolain (1492/2016) mukaan kunta voi hyväksyä kirjaston käyttösäännöt. Niin Aaltonen (2019) kuin Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkeekin (2019) toteavat, että kirjastolaki ja järjestyslaki antavat kunnille mahdollisuuden asettaa kirjaston käyttäjä määräaikaiseen kirjastokohtaiseen käyttökieltoon, jos tämä toistuvasti aiheuttaa häiriötä kirjaston toiminnalle, vaarantaa turvallisuutta tai vahingoittaa kirjaston omaisuutta. Kirjastolain (1492/2016) 15 § mukaan käyttökiellon maksimikesto on kuitenkin 30 päivää. Aaltosen (2019) mukaan olennaista on se, että käyttökielto voi koskea vain yksittäistä asiakasta. Hänen mielestään nuorille annettu kirjaston käyttökielto tietyn kellonajan jälkeen olisi ryhmärangaistus, joka ei ole hyväksyttävissä. Se olisi perustuslain vastaista ja myös yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) kieltää ikäsyrjinnän.

Nuorten Palvelu -yhdistys (2016) on ehdottanut kirjastojen kehittämistä paikoiksi, joissa nuoret voisivat kirjojen lukemisen ja lainaamisen, läksyjen tekemisen, tietokoneen käytön ja hengailun lisäksi esimerkiksi tavata bloggareita, pelata, tehdä musademoja ja lainata erilaisia välineitä juotoskolvista 3D-tulostimeen. Mielestäni omatoimikirjastojakin kannattaisi kehittää siten, että käytön rajoittamisen ja ikärajojen asettamisen sijaan ne kiinnostaisivat myös niitä nuoria, jotka eivät tällä hetkellä käytä kirjastopalveluita. Nuoret kannattaa ottaa mukaan yhteisten pelisääntöjen laatimiseenkin.

Kuva 2: Jyväskylän TKI-Akselissa sijaitseva Humakin kirjasto toimii osittain omatoimikirjastona. Lainaaminen on helppoa, eikä käytöshäiriöitä ole ollut. (Kuva: Sari Peltola)

Lähteet

Aaltonen, Jussi 2019. Kirjastojen alaikärajat: ryhmää ei voi rangaista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. Yhdenvertaisuusblogi. 31.1.2019. Viitattu 9.4.2019. https://www.syrjinta.fi/-/kirjastojen-alaikarajat-ryhmaa-ei-voi-rangaista.

Aluehallintovirasto 2019. Kirjastojen tilastot 2018 on julkaistu. Tiedote 1.4.2019. Viitattu 10.4.2019. https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kirjastotilastotiedote_2018_valtakunnallinen_fi.pdf.

Helmet 2019. Omatoimikirjastot. Viitattu 9.4.2019. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot.

Jyväskylä. 2019. Jyväskylän omatoimikirjastot. Viitattu 9.4.2019. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot/omatoimikirjastot

Karppi, Tiina 2019. Kouvola kaavailee kieltävänsä kirjastojen käytön nuorilta iltaisin – nuorilta tiukka ei. Yle uutiset 16.1.2019. Viitattu 9.4.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10600069.

Keskikirjastot 2019. Omatoimikirjastot. Viitattu 10.4.2019. https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/omatoimikirjastot.

Kirjastolaki (1492/2016). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P14.

Kouvola 2018a. Kouvolan aikuisväestön lautakunta 21.2.2018. §17. Viitattu 9.4.2019. http://ep.kouvola.fi/kokous/20184437-7-1.PDF.

Kouvola 2018b. Kouvolan nuorisovaltuusto 13.12.2018. http://ep.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20184654-11.

Kouvola 2019. Kouvolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 27.2.2019. http://ep.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20194717-22.

Mykkänen, Antti 2018. Sivistysjohtajat toimialansa kehityksestä. Raportti. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 10.4.2019. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/02/sivistysjohtajat-toimialansa-kehityksesta-kyselytutkimus-2018.pdf.

Nelskylä, Lena. 2019. Jo sadat suomalaiset kirjastot ovat auki ilman henkilökuntaa: ”Tällainen toimita ei ole edes kovin kallista”. Yle uutiset 9.4.2019. Viitattu 11.4.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10727616.

Nuorten Palvelu ry. 2016. Nuoret kirjastossa. Työntekijän opas. 2. painos. Viitattu 18.4.2019. https://issuu.com/nuortenpalvelury/docs/kirjasto-opas_esite_b5_2.painos_201.

Perustuslaki (731/1999). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731.

Pekola-Sjöblom, Marianne. 2017. Parhaat mahdolliset palvelut kaikille kuntalaisille? Kuntalaisten mielipiteet kunnallisista palveluista ARTTU2- tutkimuskunnissa vuosina 2015 ja 2017. Kuntaliitto. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisusarja nro 13/2017. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/171212_tiedoteliite_arttu2_nro13_ebook.pdf.

Selkee, Johanna 2019. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ottanut kantaa kirjaston ikärajoihin. Kuntaliitto. Ajankohtaista. 12.3.2019. Viitattu 9.4.2019. https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2019/yhdenvertaisuusvaltuutettu-ottanut-kantaa-kirjaston-ikarajoihin.

Suomen yleisten kirjastojen tilastot. 2019. Viitattu 9.4.2019. https://tilastot.kirjastot.fi/.

Taloustutkimus 2018. Yleisten kirjastojen käyttötutkimus 2018. Viitattu 10.4.2019. http://survey.taloustutkimus.fi/dashboard/kirjastot_avoin_suomi/.

Tilastokeskus 2015. Kirjastojen määrä puolittunut 35 vuodessa. Uutinen 10.6.2015. Viitattu 10.4.2019. https://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/2015/uutinen_018_2015-06-10.html.

Toivakka. 2018. Yleisten kirjastojen käyttäjäkysely 2018 / Avoimet kommentit. Viitattu 10.4.2019. https://www.toivakka.fi/asukkaalle/kirjasto/ajankohtaista-kirjasto.

Vaski 2017. Vaski-kirjastojen käyttösäännöt 1.1.2017. Viitattu 9.4.2019. https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Kayttosaannot_uusi.pdf.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325.