Lasten ja nuorten säätiö haastoi koko Suomen pysähtymään tunniksi lukemisen äärelle YK:n kansainvälisenä lukutuokiopäivänä sunnuntaina 8.9.2019. 

Helsingin keskuskirjastossa Oodissa järjestettiin Read Hour -kampanjan huipentuma. Tilaisuudessa Kaj Kunnas, Maria Veitola sekä Eino ja Aapeli lukivat yleisölle ääneen valitsemiaan tekstejä.

Lasten ja nuorten säätiö otti yhteyttä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutusyksikköön ja tarjosi opiskelijoillemme mahdollisuuden toteuttaa Read Hour -lukutunnin tulkkauksen viittomakielelle opiskelijatyönä.

Tehtävään tarttui neljä neljännen vuosikurssin tulkkiopiskelijaa.

“Oli ilo olla mukana tukemassa kielellisen saavutettavuuden toteuttamista sekä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittämistä.”

Tunnin kestäneen lukutuokion kielellisen saavutettavuuden mahdollistaminen edellytti tulkkiopiskelijoilta huolellista valmistautumista.

Pääsin itse osalliseksi toimeksiantoon valmentavan lehtorin roolissa. Oli mielenkiintoista ja virkistävää olla ohjaamassa opiskelijoita työn toteutuksessa.

Read Hour 8.9.2019 Oodi. Kuva: Outi Mäkelä

Mitä on kielellinen saavutettavuus

Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian verkkosivuilla todetaan, että saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Celia tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Papunetin sivuilla todetaan, että saavutettava palvelu tai tuote on sellainen, jota kaikkien on mahdollista käyttää yhdenvertaisesti vammoista tai toimintarajoitteista huolimatta.

Tällä kertaa saavutettavana palveluna oli Oodissa järjestetty Read Hour -tapahtuma, jossa kielellinen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus lukemisessa mahdollistettiin viittomakieliselle yleisölle opiskelijatyönä.

Saavutettavuus on erittäin ajankohtainen asia, sillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Vaikka kyseessä on verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyvä säännös, on direktiivillä positiivisia vaikutuksia saavutettavuuden toteutumiseen myös laajemmin.

Kielellistä saavutettavuutta tavoitellaan verkkopalveluiden lisäksi nykyään enenevässä määrin myös muissa konteksteissa. Oodissa järjestetyn Read Hour -tapahtuman tulkkaus suomalaiselle ja osittain myös suomenruotsalaiselle viittomakielelle on hyvä esimerkki tästä.

“Monet eri toimijat ovat havahtuneet yhdenvertaisuutta tukevan kielellisen saavutettavuuden edistämiseen.”

Oikeusministeriön julkaisussa (33/2018) todetaan, että kielellinen saavutettavuus on kielellisiä oikeuksia laajempi käsite. Kyseisessä julkaisussa viitataan myös perustuslakiin, jonka 17 §:ssa säädetään viittomakielisten kielellisistä oikeuksista.

Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutusyksikkömme saakin runsaasti yhteydenottaja, joissa tuodaan esille kiinnostus tehdä yhteistyötä oppilaitoksemme kanssa kielellisen saavutettavuuden edistämiseksi. Nämä tilaisuudet ovat tärkeitä sekä opiskelijoidemme ammatillisen osaamisen kehittymisen että työelämän kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisen näkökulmasta.

Valmistautumisen monet ulottuvuudet

Read Hour -tilaisuuden tulkkauksessa valmistautumisella oli erittäin suuri merkitys.

Tilaisuudessa toteutuneita juontoja ja lyhyitä lukijoiden haastatteluosuuksia lukuun ottamatta tulkkiopiskelijat tulkkasivat tilaisuudessa ääneen luettua kirjoitettua tekstiä eli lukupuhuntaa.

“Lukupuhunnan tulkkaaminen on vaativaa.”

Jotta tulkkauksella edistetään kielellistä saavutettavuutta, on tulkkeen oltava ymmärrettävää, sujuvaa ja oikeakielistä. Tähän lopputulokseen on mahdollista päästä vahvan ammatillisen osaamisen ja huolellisen valmistautumisen avulla.

Oodissa järjestetyn Read Hour -tapahtuman kattaus oli moninainen.

Ensimmäisenä Eino ja Aapeli (suomalainen pop-duo) lukivat kaksi tekstiä. Ensimmäinen teksteistä oli ”Pekka Hyysalon tarina” Aleksis Salusjärven ja Emmi Jäkkön toimittamasta teoksesta Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) ja toinen Malala Yousafzain tarina” Elena Favillin ja Francesca Cavallon teoksesta Iltasatuja kapinallisille tytöille.

Seuraavaksi Maria Veitola (juontaja, toimittaja, kirjailija) luki pätkän Charlotte Binghamin teoksesta ”Ruusu ja rikkaruohot”.

Viimeisenä lukuvuorossa oli urheilutoimittaja Kaj Kunnas. Hän luki tilaisuudessa ääneen neljä runoa: Edith Södergranin ”En Önskan”, Eino Leinon ”Löysäläisen Laulu”, Siv Anderssonin ”En Mor” sekä Kaj Kunnaksen ”Read Hour” runot.

Opiskelijoilla oli siis vaativa tehtävä tulkata yhden tilaisuuden aikana keskenään hyvin erityyppisiä tekstejä.

Bingham: ”… oli kaikkien unelmieni ruumiillistuma.”. Kuva: Outi Mäkelä

Read Hour -tilaisuus kesti noin tunnin.

Ennen päätymistä kuvan tilanteeseen (yllä), jossa tulkataan parhaillaan suomalaiselle viittomakielelle pätkää Binghamin teoksesta ”Ruusu ja rikkaruohot”, on tulkkaukseen valmistautumisen ja kielellisen saavutettavuuden toteutumiseksi tehty paljon työtä.

Tulkkaustoimeksiannon vastaanotettuaan tulkkitiimi, neljä neljännen vuoden tulkkiopiskelijaa, piti tiiviisti yhteyttä Lasten ja nuorten säätiön, toistensa sekä valmentavan lehtorin kanssa.

Yksi opiskelijoista toimi yhteyshenkilönä ja selvitti mm. tilaisuuden ohjelman, paikan sekä sen, mitkä tekstit tilaisuudessa luetaan.

Kun tehtävän puitteet oli saatu selville, sovittiin työnjaosta. Tämän jälkeen alkoi tilaisuuteen valmistautuminen ottamalla haltuun tilaisuudessa luettavia tekstejä.

Spiraalilukutekniikalla teksti otetaan haltuun

Yksi hyvä tapa valmistautua erilaisten tekstien tulkkaamiseen on spiraalilukutekniikka.

Kyseessä on lukutekniikka, jossa teksti luetaan läpi useaan kertaan ja jokaisella lukukerralla kasvatetaan huomioitavien elementtien määrää.

Ensimmäisellä lukukerralla tekstiin tutustutaan lukemalla se kokonaan läpi. Toisella lukukerralla kiinnitetään huomiota metaforiin. Kolmannella lukukerralla huomio on oudoissa sanoissa ja neljännen lukukerran tarkoitus on tavoittaa tekstin tunnelma sekä sävyt.

Kerta kerralta syvennetään luetun tekstin ymmärrystä. (Nicodemus ja Swabey, 2011)

“Tulkkausta varten on tavoitteena ottaa tekstit haltuun, ymmärtää niiden merkitykset ja tavoitteet.”

Tekstien tulkkaamiseen valmistauduttaessa tehdään sanastotyötä, tunnistetaan kulttuurisia tekijöitä, käännetään tekstejä ja tekstipätkiä, kokeillaan erilaisia tulkkausstrategioita – harjoitellaan, harjoitellaan ja harjoitellaan, yksin ja yhdessä.

”Opettavainen ja hieno kokemus”

Kuva 3. Kunnas: ”… lyfta upp den läsande katten på bordet” Kuva: Outi Mäkelä

“Ajankäytön hallintaa. Omien ajatusten ja osaamisen tutkiskelua. Kompromisseja, korvaavuuksia ja herkuttelua.”

Tätä kaikkea ja paljon enemmän oli Read hour -tilaisuuden tulkkaukseen valmistautuminen.

Kun kysyin tulkkiopiskelijoilta, millainen kokemus Oodissa tapahtuneen Read Hour -tilaisuuden tulkkaus oli, miten he kuvailisivat tilaisuuden tulkkausta ja siihen valmistautumista muutamalla sanalla, sain neljä toisiaan täydentävää vastausta.

Yksi tulkkiopiskelijoista totesi, että “tapahtumaan valmistautuminen oli äärimmäisen mielenkiintoista“. Toinen opiskelija mainitsi hyväksi tulkkaukseen valmistautumisen “lisämausteeksi sen, että tuotettiin tulkkausta oikean yleisön edessä“. Kolmannen mielestä oli ollut “mukavaa, kun tekstejä luettiin sekä suomeksi että ruotsiksi”.

Näistä kommenteista on nähtävissä, että ammatillisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta opiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan ainakin valmistautumista, tulkkausta, tulkin tehtävän mukaista ammatillista esiintymistä sekä työkielten hallintaa – kaikki tulkin ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia keskeisiä osaamisalueita.

Neljännen opiskelijan kokemus tilaisuudesta kiteyttää hyvin Lasten ja nuorten säätiön ja Humakin yhteistyön tavoitteen:

”Oli mahtavaa olla mukana tuomassa saavutettavuutta ja tulkkaamisen näkyvyyttä.”

Read Hour -tilaisuudessa edistettiin kielellistä saavutettavuutta tulkkaamalla puheenvuorot joko suomalaiselle tai suomenruotsalaiselle viittomakielelle, mikä mahdollisti viittomakielisten yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen osallistumisen.

Oodin tilaisuus toteutti näin ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27. artiklan henkeä: jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään ja nauttia taiteesta.

 

Lähteet:

Nicodemus, B. & Swabey, L. 2011. Interpreting scripted speeches: An examination of expert interpreters luento Efslin konferenssi 16.-18.9.2011. Vietri sul Mare, Italia: European Forum of Sign Language Interpreters