Osaamiskeskus Kentaurissa haetaan yhtenäisyyttä nuorisoalan järjestökentän tiedontuotantoon

Vuosi 2022 merkitsee nuorisoalan järjestökentälle suunnatun digitaalisen tiedonkeruujärjestelmän siirtymistä kartoitusvaiheesta kohti varsinaista kehittämisvaihetta. OKM antoi osaamiskeskus Kentaurin yhdeksi tehtäväksi kehittää, systematisoida ja digitalisoida nuorisoalan järjestökentän tiedontuotantoa. Kentaurissa tätä tehtävää edistää Humak.

Vuoden 2021 aikana osaamiskeskus Kentaurissa käytiin vilkkaita ja mielenkiintoisia keskusteluita muun nuorisoalan kentän tiedontuotannon väen kanssa heidän näkemyksistään ja ratkaisuistaan digitaalisen tiedonkeruun saralla. Nuorisoalan järjestökentälle järjestimme turinatuokion, jossa keskustelimme järjestöjen näkemyksistä liittyen tiedonkeruuseen yleisesti. Kävin myös esittelemässä digikehitystyötä ITK-konferenssissa, jossa syntyi niin ikään hyvää keskustelua aiheen tiimoilta.

Yhteiskehitimme Allianssin ja Kentaurin kesken nuorisoalan järjestökentälle suunnattua Allianssin Webropol-kyselyä muun muassa laajentaen kyselyn otosta ja muokkaamalla kyselyä käyttäjäystävällisempään sekä sähköisille sivustoille sopivampaa raportointimuotoon.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun nuorisotilastot.fi-sivulle visualisointiin tietoa nuorisoalan järjestöistä.

Jana, jossa kuvataan työvaiheiden etenemistä kohti digijärjestelmän kehittämistä. 1. Alkukartoitus, jossa järjestettiin turinatuokio, kuultiin muun nuorisoalan kenttää heidän tiedontuotannostaan ja kartoitettiin nuorisotilastot.fi-sivuston tarpeet. 2. Nuorisoalan järjestöt NYT! -Webropol-kysely, joka toteutettiin yhteistyössä Allianssin kanssa. 3. Selvitykset sidosryhmistä (nuorisoalan järjestöt, OKM/AVI, Kuntaliitto ja Kentauri) sekä nuorisoalan järjestöjen yksilöhaastattelut. 4. Digijärjestelmän kehitystyö, joka tehdään iteratiivisesti. Järjestelmää kehitetään pilotoinnista saadun palautteen perusteella.
Yksilöhaastattelut vahvistivat käsitystä valtakunnallisen nuorisoalan järjestökentän moninaisuudesta. Kuva: Niina Autiomäki.

Vuoden 2022 aikana olemme tehneet kaksi laajempaa selvitystä, joista ensimmäisessä selvitettiin sidosryhmien ja nuorisoalan järjestökentän mietteitä liittyen tiedontuotannon digitalisoimiseen.

Jälkimmäinen selvitys keskittyi nuorisoalan järjestökentän omaan tiedontuotantoon, sen hyviin käytänteisiin ja valmiuksiin ottaa käyttöön kehitteillä oleva digitaalinen tiedonkeruujärjestelmä. Ensimmäinen selvitys toteutettiin työpajoin, jälkimmäisessä tehtiin yksilöhaastatteluita erilaisten valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimijoille.

Osaamiskeskus Kentaurin yksilöhaastattelut nuorisoalan järjestökentälle. Moninaisuus valtakunnallisissa nuorisoalan järjestöissä. 1. Käsitteet: Osa järjestön identiteettiä, haastaa yhteismitallisen tiedonkeruun. 2. Nuorisoalan toiminta järjestöissä: Nuorisoala saattaa olla vain osa järjestön toimintaa, osa järjestöistä palvelujärjestöjä. Kansainvälinen toiminta joillekin järjestöille tärkeää. 3. Tiedontuotanto: Tiedontuotantoa tehdään erilaisin välinein, tuottein ja vuosikelloin. Osalla järjestöistä vakiintuneet käytänteet, tiedontuotanto jatkunut vuosikymmeniä. Osa järjestöistä vasta kehittää omaa toimintaansa tällä saralla.
Moninaisuus valtakunnallisissa nuorisoalan järjestöissä. Kuvalähde: Osaamiskeskus Kentaurin yksilöhaastattelut nuorisoalan järjestökentälle. Kuva: Niina Autiomäki.

Aiemmissa selvityksissämme esiin tullut nuorisoalan järjestökentän moninaisuus vahvistui nuorisoalan järjestökentän yksilöhaastatteluissa. Pyrimme toki saamaankin haastatteluihin erilaisia toimijoita niin koon kuin toiminnan sisällön pohjalta. Osalla järjestöjä nuoret eivät olleet järjestön pääasiallinen asiakasryhmä, toisilla nuorisoalan toiminta oli vain osa järjestön muuta toimintaa. Järjestöt rahoittivat toimintaansa eri kanavien kautta ja palkattujen henkilöiden määrä vaihteli verrattaessa vapaaehtoistoimijoihin. Osalla oli aktiivistakin kansainvälistä toimintaa, jotkut keskittyivät enemmän kansalliseen tasoon.

Järjestökentälle omaleimainen seikka ovat järjestöissä käytettävät käsitteet, jotka saattavat olla osa järjestön omaa identiteettiä. Samoista asioista saatetaan puhua eri käsitteillä, sama käsite saattaa pitää sisällään laajempia tai suppeampia merkityksiä. Yhteismitallisen tiedonkeruun kannalta on tärkeää, että ymmärrämme kaikki kysyttävän asian samalla tavoin.

Tiedonkeruuta oli tehty haastateltavissa järjestöissä hyvin eri skaalalla, osassa jo vuosikymmenten ajan, osassa kehitystoimiin oltiin vasta tarttumassa. Tiedonkeruun merkitys tunnistettiin eteenkin sen liittyessä järjestön saamaan rahoitukseen sekä järjestössä tehtävän strategisen työn ja tiedolla johtamisen saralla. Tiedonkeruussa ja –tallentamisessa oli erilaisia käytänteitä ja tapoja käytettävistä tuotteista ja vuosikelloista lähtien.

Digitaalisen tiedonkeruujärjestelmän käytön helppous, tiedon vertailtavuus ja raportoinnin hyödynnettävyys järjestön omassa arjessa kiinnostivat haastateltavia

Yhdistäviä seikkoja haastateltavilla nuorisoalan järjestöillä löytyi. Useimmilla jäsenrekisteri toimi tärkeänä tiedonlähteenä. Jäsenrekisterien toimivuuksissa oli eroja ja toiveita nousi esiin järjestelmien kehittämiseen ja niistä saatavan tiedon raportointiin liittyen. Erilaisista tapahtumista, leireistä, tilaisuuksista kerättiin kyselyiden kautta tietoa niin rahoitushakemuksiin kuin oman toiminnan kehittämiseen, tiedolla johtamiseen ja strategiseen työskentelyyn.

Järjestöjen työresurssien niukkuus nousi esiin useissa haastatteluissa. Vakiintuneemmat tiedonkeruun tavat toimivat vuosikellossa totutussa tahdissa, tiedonkeruuta organisoitiin samojen henkilöiden kautta ja kysymyspatteristot pysyivät vuodesta toiseen melko samankaltaisina. Järjestöissä, joissa oli paljon vapaaehtoisten kautta tehtävää tiedonkeruuta, työ jalkautui uusille vapaaehtoisille usein sitä jo aiemmin tehneiden vapaaehtoistyöntekijöiden kautta. Tiedonkeruun laajuus oli suhteessa järjestön kokoon ja käytettävissä olevaan työresurssiin.

Kehitettävän tiedonkeruujärjestelmän maksuttomuus sekä tiedon raportointi järjestelmän sisällä kiinnostivat kaikkia haastateltavia. Oman järjestön tietojen vertailtavuus muihin järjestöihin koettiin hyödyllisenä ominaisuutena ja omien tietojen jakamisessa muille ei koettu olevan ongelmaa.

Järjestöissä tehtävä työ on läpinäkyvää jo rahoituksen takia. Kerätyn tiedon hyödynnettävyys rahoitushakemuksissa koettiin järjestöarkea helpottavana asiana. Haastattelussa kysyttiin myös kiinnostusta osallistua kehitettävän digijärjestelmän pilotointiin. Kaikki haastateltavat tahot osoittivat mielenkiintoa pilotointia kohtaan, pienempiä järjestöjä mietityttivät työaikaresursseihin liittyvät kysymykset.

Kuvaus syistä, minkä takia nuorisoalan järjestökentät ottaisivat käyttöön digitaalisen tiedonkeruujärjestelmän. Syitä ovat tuotteen maksuttomuus, tiedon vertailtavuus muihin nuorisoalan järjestöihin, erilaiset raportointimahdollisuudet ja tiedon hyödynnettävyys rahoitushauissa ja omassa järjestötyössä. Lähde: Osaamiskeskus Kentaurissa tehdyt yksilöhaastattelut valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille.
Syitä digitaalisen tiedonkeruujärjestelmän käyttöönottoon ovat tuotteen maksuttomuus, tiedon vertailtavuus muihin nuorisoalan järjestöihin, erilaiset raportointimahdollisuudet ja tiedon hyödynnettävyys rahoitushauissa ja omassa järjestötyössä. Lähde: Osaamiskeskus Kentaurissa tehdyt yksilöhaastattelut valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille. Kuva: Niina Autiomäki.

Haastatteluissa myös ideoitiin sitä, mitä ominaisuuksia tämän kaltainen tiedonkeruujärjestelmä voisi pitää sisällään. Esiin nousi mm. pelillisyys tiedonkeruujärjestelmän käytön motivoijana. Hyvät ideat jäävät mietintämyssyyn kehitystyössä.

Tiedon avulla nuorisoalan järjestöt voivat kehittää omaa toimintaansa ja terävöittää rahoitushakuja

Osaamiskeskus Kentaurin kehitystyössä haetaan yhtenäisyyttä kentälle. Tätä työtä ei tehdä yksin. Yhtenäisyyden löytyminen on myös avainasemassa kunnallisessa valtionavustusuudistuksessa. Aihetta avaavat hyvin kolumnissaan valtionvarainministeriön erityisavustaja Ulla Suomela ja neuvotteleva virkamies Jani Heikkinen. Yhteistä sanastoa on myös tuotettu valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisoimishankkeessa. Aiheesta kirjoittavat blogissaan CSC – tieteen tietotekniikan keskuksen asiantuntija Pekka Linna ja sanastokeskuksen terminologi Mari Suhonen.

Tiedonkeruujärjestelmän maksuttomuus, helppokäyttöisyys ja kerättävän tiedon vertailtavuus muihin valtakunnallisiin nuorisoalan järjestöihin ovat seikkoja, jotka ovat nousseet esiin useimmissa nuorisoalan järjestökentän kartoituksissa. Raportoinnin hyödyntäminen rahoitushakemuksissa, järjestön omassa strategisessa työssä ja tiedolla johtamisessa olivat yksilöhaastatteluissa useimmin esiinnousseita syitä, miksi yhtenäisen nuorisoalan järjestökentän tiedonkeruujärjestelmän käyttöönotto omassa järjestössä kiinnostaisi.

Haastatteluissa käydyt keskustelut olivat vilkkaita ja vastavuoroisia. Niissä esitetyt ajatukset saivat pohtimaan omassa järjestössä tehtävää tiedonkeruuta ja kerätyn tiedon analysointia. Tiedonkeruussa ja sen tuloksissa piilee paljon mahdollisuuksia oman järjestön toiminnan kehittämiseen, rahoitushakujen terävöittämiseen, strategiseen työhön ja tulevaisuuden ennakointiin.

  • Kirjoittaja: Niina Autiomäki, FM & AmO, asiantuntija ja osaamiskeskus Kentaurin tiedontuotannon kehittämisen v, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 24.8.2022