”Koulujen oltava osallistavampia.”
”Osallisuus luo hyvinvointia.”
”Osallisuus nähdään usein muodollisina osallisuustapahtumina.”

Tämänkaltaiset lauseet ovat näkyneet usein mediassa ja somevirrassa parin viime vuoden aikana. Osallisuuteen liittyy ihmisen kokemus siitä, että hän on merkityksellinen osa kokonaisuutta, tulee kuulluksi ja kykenee vaikuttamaan elämäänsä sekä yhteisiin asioihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017).

Osallisuuden käsite tuntuu ulottuvan moneen suuntaan ja sen vahvistamisesta ovat kiinnostuneet monet tahot. Hallituksen yksi kärkihanke on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma eli Lape, jonka tavoitteina on edistää lasten oikeuksia monella
tasolla. Lapessa pyritään vahvistamaan omaa toimijuutta ja parantamaan lasten ja perheiden kohdatuksi tulemisen kokemusta. Ohjelmassa todetaan, että myös toimintarajoitteisilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua ja saada palveluita.

Osallisuutta voidaan tarkastella saavutettavuuden näkökulmasta. Miten osallisuus toteutuu, jos esimerkiksi palvelut ja tuki eivät ole saavutettavia kaikille? Miten vahvistaa osallisuutta, kun ympäröivä maailma ja vaikuttamisen mahdollisuudet näyttäytyvät toisenlaisina?
Saavutettavuus on kokonaisvaltainen ajattelutapa, johon kuuluu mm. esteettömyys, fyysinen, viestinnällinen ja tiedollinen, sosiaalinen saavutettavuus. Viestintäympäristön saavutettavuutta voidaan edistää esimerkiksi poistamalla havaittuja esteitä. (Raike 2017.) Kieli on yksi keino edistää palveluiden saavutettavuutta. Ernod – Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa edistettiin nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta mediaa ja digitaalisuutta hyödyntäen. Hankkeessa olivat mukana Humak, Xamk, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat. Elokuussa 2017 päättyneen hankkeen kohderyhmänä olivat 15-29-vuotiaat erilaiset kieli- ja kulttuurivähemmistöt, näkö- ja kuulovammaiset, kehitysvammaiset sekä muuta erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät eri alojen ammattilaiset. Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. kirjastojen ja oppilaitosten kanssa.

Ympäröivä kielimaailma näyttäytyy ihmisille erilaisena. Nuorille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ympäristön tekstimaailmaa luetaan toisena kielenä. Viittomakielisille nuorille on vain vähän heille suunnattuja mediasisältöjä. Hankkeen aikana onkin
tehty nuorille suunnattuja videoita. Po1nt tarjoaa nyt tietoa suomalaisella viittomakielelle nuorille tärkeistä aiheista kuten ihmissuhteista ja seurustelusta, oman talouden yläpidosta ja peruskoulun jälkeisistä vaihtoehdoista. Mediakasvatusseuralle
Humak on tuottanut viittomakieliset mediakasvattajan muistilistan ja tietoa mediakasvatuksesta.

Viittomakielisiä mediasisältöjä tarvittaisiin kuitenkin lisää. Videoiden suunnittelussa tekstityksen huomioiminen parantaisi tiedon saavutettavuutta, sillä näin mm. huonokuuloiset nuoret hyötyisivät niistä. Digitaalisten ohjaus- ja neuvontapalveluiden
suunnittelussa vaaditaan saavutettavuuden huomioimista. Erilaiset lukutaidon tai puhumisen haasteet heijastuvat arkeen eri tavoin ja voivat olla este osallisuudelle. Monet erityisryhmistä kuten kehitysvammaiset, puhevammaiset, ja henkilöt, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia tarvitsevat tuekseen erilaisia kommunikaatiokeinoja arjen vuorovaikutuksessa. Selkokeskus on arvioinut, että jopa puoli miljoonaa suomalaista hyötyy selkokielestä. Ernod-hankkeen aikana on mukautettu erilaisia selkokielisiä sisältöjä. Mediakasvatusseuran sivuilta löytyvät selkokieliset ohjeet kertovat mediakasvatuksen tavoitteista ja merkityksestä. Suomen Nuorisoseurat kertoo toiminnastaan selkokielellä. Järjestön tarjoamista mahdollisuuksista voidaan kertoa näin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisenharrastajan perheelle.

Kielellinen ympäristömme ei ole kaikille saavutettava. Osa ihmisistä jää vuorovaikutuksen, tiedon ja osallistumisen ulkopuolelle. Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan edistää viestinnän saavutettavuutta. Lisäksi tarvitaan tavoitteellista työtä, joka tekee yhä useammista sisällöistä ja palveluista saavutettavampia. Tämä puolestaan tukee osallisuutta.
Ernod-hankkeessa kehitettyihin menetelmiin voi tutustua käytännönläheisessä oppaassa Aika digittää: Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen.

Viittomakielinen tiivistelmä viittomakielisistä nuorista mediasisältöjen tuottajina,viittojana Juha Oksanen

Kirjoittaja Hanna-Kaisa Turja on Humakin tulkkausalan lehtori

Kuva Ville Eerikäinen, Xamk