ALT: YLE:n asiantuntijat Tiina Klemettilä ja Marja Ollikainen seisovat pöydän ääressä ja keskustelevat vuorovaikutuksen mahdollisuuksista verkkotapahtumissa. Blogi teksti "Yleisön kohtaaminen".
YLE:n asiantuntijat Tiina Klemettilä ja Marja Ollikainen keskustelevat vuorovaikutuksesta verkkotapahtumissa. Paikkana Hyrian studio. Kuvakaappaus koulutuksen tallenteesta.

 

Verkossa järjestettävän koulutuksen vuorovaikutukseen on viime vuosina ja erityisesti viime kuukausina kiinnitetty paljon huomiota, mutta uudempi ilmiö on korona-aikana muodostunut tarve luoda vuorovaikutteisuutta verkkoon erilaisissa tapahtumissa. Kun livetapahtumien pitäminen ei ole ollut mahdollista, on moni toimija joutunut miettimään, miten saadaan verkossa oleva yleisö osallistumaan tapahtumaan ja pysymään linjoilla.

Verkossa vuorovaikutus on lähtökohtaisesti livetilannetta haastavampaa, sillä erilaiset mikroilmeet ja nonverbaalinen viestintä erottuvat huonosti tai tulevat viiveellä (Kujala 2020).  Humakin Virtalähde-hanke (Humak 2020) tarjoaa eri alojen toimijoille koulutusta tapahtumien järjestämiseen verkossa. Yksi koulutuspäivän teemoista oli yleisön kohtaaminen ja vuorovaikutus. Riihimäen ammattioppilaitos Hyrian tiloista 6.10.2020 striimatussa koulutuspäivässä Ylen asiantuntijat Tiina Klemettilä (ilmiötuottaja) ja Marja Ollikainen (Creative Brand Manager) avasivat yleisön kohtaamisen merkitystä ja käytäntöjä kuulijoille. Kirjoitus pohjautuu heidän luentoonsa koulutuspäivässä (Klemettinen & Ollikainen 2020).

 

Yleisönä verkkotapahtumassa

Verkossa olevat tapahtumat eivät anna yleisölle samaa kokemusta kuin fyysiset tapahtumat, ja verkkotapahtumia onkin suunniteltava omana tapahtumatyyppinään. Klemettilä nosti esille myös kysymyksen, onko tapahtuma edes oikeasti tapahtuma, jos vuorovaikutukseen ei ole mahdollisuutta? Tapahtuman vuorovaikutustilanteiden suunnitteluun vaikuttavat paitsi tapahtuman luonne ja kohderyhmä myös tekninen alusta: ollaanko virtuaaliympäristössä vr-lasit päässä vai osallistutaanko tapahtumaan kännykän kautta.

Verkkotapahtumassa yleisö hallitsee tilannetta, tulee ja poistuu paikalta oman kiinnostuksen mukaan ja valitsee, mitä sisältöä käyttää. Tapahtumajärjestäjän näkökulmasta tilanne haastaa järjestäjän miettimään ratkaisuja, miten sitouttaa kävijät tapahtumaan. Verkkotapahtumassa voi tarjota erilaisia osallistumisen keinoja ja antaa yleisön ilmaista itseään sekä rohkaista kokeilemaan uusia asioita esim. osallistumaan avatar-hahmona. Osallistumisen anonymiteetti on sekä uhka että mahdollisuus: se luo yleisölle vapautta, mutta asettaa järjestäjälle vastuun moderoinnista ja yleisön turvallisuuden takaamisesta.

 

Miksi vuorovaikutusta?

Verkkotapahtumassa voidaan olla paikalla, mutta ei kuitenkaan läsnä. Samalla ehkä puuhastellaan muita juttuja ja tapahtumaa seurataan siinä sivussa. Tapahtumajärjestäjän kannalta olisi kuitenkin toivottavaa, että yleisö sitoutuisi tapahtuman sisältöön.

Erilaiset vuorovaikutukseen kannustavat keinot vahvistavat yleisön suhdetta osallistua tapahtumaan ja motivoivat pysymään sisältöjen parissa pidempään. Parhaimmillaan osallistumisen mahdollisuus voi vahvistaa muistijälkeä tapahtumasta ja vaikuttamisen mahdollisuus motivoi osallistujaa.

 

Vuorovaikutuksen keinoja

Luennon aikana esiteltiin erilaisia konkreettisia vuorovaikutuksen keinoja, joita verkkotapahtumassa voi hyödyntää. Lähetyksen aikana voi osallistaa yleisöä toteuttamalla erilaisia äänestyksiä (yleisö voi vaikuttaa tapahtuman sisältöön), keskustelemalla chatin kautta (kommentteja, kysymyksiä), pyytämällä lähettämään tunnereaktioita, osallistumaan sanapilven täyttämiseen tai osallistamalla ihmiset esimerkiksi pyytämällä lähettämään tapahtuman aiheeseen liittyviä kuvia. Klemettilä kertoi Yle Olohuone –lähetyksestä, jossa uudeksi vuorovaikutuksen keinoksi kehitettiin studioaplodien voimakkuuden säätäminen katsojien lähettämien reaktioiden mukaan. Studiossa esiintyneet muusikot kiittelivät mahdollisuutta saada kokea yleisön reaktioita, kun liveyleisö puuttui kokonaan.

Vuorovaikutuksen mahdollisuus voi myös lisätä yleisön kokemusta yhteisöllisyydestä. Tapahtuman reaaliaikainen kommentointi ja erilaiset reaktiot tuovat muut ihmiset näkyväksi ja katsojalle kokemuksen muiden läsnäolosta. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että valitsee omalle tapahtumalleen sopivat vuorovaikutuskeinot ja kanavat, eikä käytä kaikkia samassa tapahtumassa. Lisäksi osallistumisen tulee olla helppoa, jotta yleisö motivoituu osallistumaan. Verkkotapahtumaan osallistuvaa yleisöä pitää muistaa kiittää osallistumisesta sekä reagoida osallistumiseen. Jos esimerkiksi pyydetään lähettämään kuvia, ne pitää nostaa lähetyksessä esille ja huomioida kommentein.

 

Kuuntelijasta vaikuttajaksi

Yleisön huomioiminen ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen saavat osallistujissa aikaan erilaisia osallistumisen tasoja. Osa pysyttelee kuuntelija ja katsojana, osa innostuu lähettämään reaktioita ja viestejä, osa innostuu toimintaa mukaan ja suurinta sitoutumisen astetta osoittaa muutos omassa toiminnassa ja ajattelussa. Osallistumisesta ja toiminnasta nostettiin esille mm. Ylen kampanja Miljoona linnunpönttöä, johon yleisö innostui osallistumaan yli odotusten. Lopuksi muistutettiin vielä siitä, kuinka yleisön palveleminen on tapahtumassa kaiken a ja o: ”Palvele yleisöä niin saat kaiken”, totesi Klemettilä.

 

Virtalähde-hankkeen logo.

Lähteet:

Humak 2020. Viitattu 27.10.2020. http://virtalahde.humak.fi/koulutus/

Klemettinen, Tiina & Ollikainen, Marja 2020, 22:20-1.10:58 sekä 2.13:03-3.05:54. Yleisön kohtaaminen virtuaalisissa tapahtumissa. Mitä voi tapahtua, vaikka tapahtumassa ei tavata. Viitattu 27.10.2020. https://www.youtube.com/watch?v=oXlXNkGESzU&feature=youtu.be

Kujala, Emilia 2020. Syy videokohtaamisten puuduttavuuteen löytyy sosiaalipsykologiasta. Viitattu 27.10.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11588402