Kun menneen kesän aikana seurasi markkinointia tapahtumakentältä isoista pieniin tapahtumiin tai luki minkä tahansa paikallislehden Minne mennä –ilmoituksia, niin Suomi näyttäytyi valtaisan tapahtumarikkaana ja yhteisöllisenä maana.

Kulttuurituotannon yliopettajan roolista katsottuna Suomen tapahtumakesä on ammatillisesta näkökulmasta alan kulta-aikaa. Tapahtumien tekijöiden pitkä ja monivaiheinen valmistelutyö konkretisoituu kohdeyleisölle usein juuri kesällä.

Pelkästään Finland Festivalsin (FF) jäsenfestivaaleilla käy vuosittain (vuoden 2018 tilastoihin perustuen) noin 700 000 maksanutta kävijää. Ilmaistilaisuudet keräävät saman tilaston mukaan noin 2 000 000 kokonaiskäyntimäärää. Suurin osa käynneistä toteutuu kesätapahtumissa.

Vuoden 2017 tutkimuksen mukaan FF:n jäsenfestivaaleilla työskenteli 186 vakituista työntekijää, 1732 määräaikaista tai tilapäistä työntekijää, 5815 talkoolaista ja 111 harjoittelijaa. Näiden lukujen lisäksi Suomessa on iso määrä suuriakin kaupunkifestivaaleja kuten Flow tai Weekend, jotka eivät kuulu FF:n jäsenistöön. Muihin tapahtumiin, konsertteihin, kesäteattereihin, markkinoille, kuntien kesäjuhlille jne. osallistuu valtava määrä ihmisiä.

Kotkan Meripäiviä on järjestetty vuodesta 1962 alkaen. Tapahtuma kuuluu Suomen suurimpien festivaalien joukkoon. Meripäivät alkavat kotkalaisten seurojen, yhdistysten ja toimijoiden paraatilla. Kuvan naisvoimistelijat ovat perinteisesti olleet paraatin johdattajia. Kuva: Laura Päiviö-Häkämies arkisto.

Luova sektori on yleisesti Euroopan nopeimmin kasvava palvelusektori. Suomessa taiteen, viihteen ja virkistyksen parissa työskentelevien määrä kasvoi opetusministeriön julkaisemien tilastojen mukaan yli 30 % vuosina 2005-2017.

Suoran taloudellisen toimeliaisuuden ja hyödyn lisäksi luova toiminta – kuten kesäinen kulttuuritapahtuma – on ihmisiä yhteen liimaava voima. Yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden arvo on rahassa mittaamatonta.

Kesätapahtumat korostavat yhteisöllisyyttä

Maailma koostuu pienyhteisöistä. Näin on todennut juuri edesmennyt kirjailija, entinen Pekkas-akatemian rehtori ja monien kirjallisten tilaisuuksien organisoija, FT Matti Mäkelä.

Jaan Mäkelän ajatuksen, sillä se on hyvä muistisääntö minkä tahansa kokoluokan tapahtumatuotannossa asiakkaiden ja toimijoiden sitoutumisen näkökulmasta. Yhteisöön kiinnittymisen ja yhteisen kokemuksen jakamisen tarve koskee jollain lailla kaikkia ihmisiä pienten kylien asukkaista metropolien ihmisiin.

Osa tapahtumien järjestäjistä on kaupallisia yrityksiä, osa taas kuntia, yhdistyksiä, järjestöjä, ryhmiä tai muita yhteisöjä. Minkä tahansa kokoluokan tapahtumatoiminta luo parhaimmillaan laajasti hyvinvointivaikutuksia sekä ammattimaisille että vapaaehtoisille tekijöille, vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä antaa sisältöä ja virikettä yhteisöihin ja sisältöihin kiinnittyville ihmisille.

Kesä on ilmastollisesti suotuisa vuodenaika, jolloin tapahtumissa kävijät ovat lomatunnelmissa, ja jolloin perheelle sekä muille pienyhteisöille ja osallistumiselle on aikaa.

Monella paikkakunnalla liikkuu vakituisten asukkaiden lisäksi turisteja sekä vapaa-ajan asukkaita. Turisti etsii elämyksiä, kukin oman mieltymyksensä mukaan. Mökkiläisille oleilu kesäpaikassa merkitsee lähtökohtaisesti vapauden mielentilaa ja laatuaikaa itseä kiinnostavien asioiden parissa.

Esimerkiksi 900 asukkaan Kustavin Volter Kilpi -päivät ovat upea osoitus siitä, että joukko visionäärejä on 1990-luvulta asti uskonut laadukkaaseen ja Kustavia omaleimaisesti esiintuovaan tekemiseen. Tekijät ovat saaneet visiolleen päättäjien tuen ja luottamuksen: Suomen pienimpiin kuntiin kuuluvassa Kustavissa toteutetaan vuosittain korkeatasoinen kirjallisuus- ja draamatapahtuma. Keskusteluissa herätellään laajoja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia kirjallisuuden ja draaman kautta, mikä pitää tapahtuman sisällön ajan hermolla. Eri-ikäistä väkeä tulee läheltä ja kaukaa kirjallisten ja yhteiskunnallisten pohdintojen äärelle.

Kulttuuritoiminta luo sekä pienillä että isoilla foorumeilla usein kehämäisesti lisää kulttuuria ja osaaminen lisää osaamista. Samaiseen Kustaviin on myöhemmin syntynyt kirjallisuustoiminnan lisäksi monenlaista muuta laadukasta kulttuurisisältöä kuten kansainvälisen tason sirkustoimintaa. Pienikin paikkakunta voi tämän esimerkin kaltaisesti etenkin kesäaikaan nousta luovan sektorin ytimeen suurten kaupunkien runsaan ja ympärivuotisen kulttuuritarjonnan rinnalle.

Humak on valtakunnallinen ja kansainvälinen tuottajien kouluttaja

Humakin kulttuurituotannon opetus on yhteisöllistä ja verkostoitunutta. Vaikka korkeakoulu elää näennäistä lomakautta kesällä lähiopetuksen osalta, tarjoavat kesäajan työelämäyhteistyö, hanketoiminta ja harjoittelut monia mahdollisuuksia tuleville tuottajille saada kokemuksia erityyppisissä kulttuurialan tehtävissä.

Humak on valtakunnallinen ja kansainvälinen toimija. Tehtävämme kulttuurituotannon vahvuusalalla on edistää alan – jonka yksi osa-alue on tapahtumatuotanto –  osaamista ja luovia ratkaisuja, lisätä kulttuurin saavutettavuutta ja hyvinvointivaikutuksia kaikkialla Suomessa sekä kesän kulta-aikana, että kaikkina muinakin vuodenaikoina.

 

Lähteitä sekä lisää aiheesta, mm.

Finland Festivals tilastot, mm.

http://www.festivals.fi/tilastot/festivaalien-kayntimaarat-2018/#.XUgNKW8zY2w  http://www.festivals.fi/wp-content/uploads/2019/03/Festivaalien-taloudelliset-avainluvut-2017.pdf

OKM, Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi, julkaisuja 2017:18 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79725/Luova%20talous%20ja%20aineettomat%20arvot_FINAL.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuudet keväällä 2019, oheismateriaalissa lisää luovan talouden merkityksestä: https://minedu.fi/tapahtumat/2019-03-20/kuntien-kulttuuritoiminnasta-annetun-lain-infotilaisuus

Humakin julkaisut vapaaehtoistoimijoista voimavarana, kts. esimerkiksi Juha Iso-Aho, Kulttuuri kutsuu, Vapaaehtoiset tapahtumien voimavarana ja hengenluojana, teoksessa Tuottaja 2020, osaraportti 6: http://tuottaja2020.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/6_Kulttuuri_kutsuu_iso-aho_KEVYT2.pdf

Kirkko ja kaupunki, kirjailija Matti Mäkelän haastattelu 9.5.2012

Cuporen tutkimusprojektin julkaisut 2014–2016: Kulttuuritapahtumien kulttuuripoliittiset ja aluetaloudelliset vaikutukset –tutkimushankkeen julkaisut, mm. Satu Silvanto (toim.) (2016). Festivaalien Suomi. Cuporen julkaisuja 29. Helsinki.