Korona-aika, koronan aika, poikkeustilanne, poikkeusolot, miksi vallitsevaa tilannetta kutsuisikaan. Oli nimi mikä hyvänsä, tilanne vaatii jokaiselta paljon. On opittava uusia digitaitoja, keinoja pitää yhteyttä, tapoja toimia perheenä tai yhteisönä.  

Vallitseva tilanne kysyy jokaiselta joustavuutta ja resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä. Tilanne laittaa koetukselle myös taitomme kohdata. Kohtaamisessa on kyse toisen ihmisen kohtaamisesta, mutta myös oman itsen kohtaamisesta.

Miten näitä taitoja sitten voi vaalia ja vahvistaa ”etänä”?

Seuraaviin kappaleisiin on koottu vinkkejä ja huomioita kohtaamisen tukemiseen verkkoympäristössä.

Yksilöllisyyden huomioinen

Olemme kaikki erilaisia, eikä tämä huomio yllätä ketään. Verkossa toimimisessa yksilölliset erot mm. oppimisvalmiuksissa, digitaidoissa ja elämäntilanteissa korostuvat.

On tärkeää huomioida, että osaamme, selviydymme ja palaudumme asioista eri tavoin ja tarvitsemme yksilöllisiä keinoja tähän. Voimme myös keskittää huomiomme omiin ja toisten vahvuuksiin sen sijaan, että korostaisimme ongelmia tekniikassa ja taidoissamme.

Toisen asemaan asettuminen

Kohtaamisen ytimessä on kyky asettua toisen asemaan. Verkkoympäristössä toinen ihminen lipuu helposti kauas. Kohtaamisen ensimmäinen askel on valinta olla läsnä. Läsnäolo ei ole vain vihreä valo Teamsissa tai Zoomissa, vaan se on tietoinen valinta keskittää energiansa kyseiseen tilanteeseen ja paikalla oleviin ihmisiin.

Toisen asemaan asettumiseen sisältyy vilpitön pyrkimys ymmärtää toista. Se ei itse asiassa ole sen kummempaa verkossa: se vahvistuu aktiivisesta ja arvostavasta kuuntelusta. Samalla luomme osaltamme turvallista ympäristöä oppimiselle ja osallistumiselle.

Tunteet

Arjen mullistus saa aikaan monenlaisia tunteita. Tunteet sisältävät arvokasta tietoa ja niiden ääreen kannattaa pysähtyä.

Tunteiden sisältämiin viesteihin pääsee kiinni harjoittelemalla. On hyvä kiinnittää huomiota myös toisten tunteisiin; minkälaisia tunteita sähköpostini, tiedotteeni tai puheeni herättää toisessa ihmisessä.

Tunneälyä tarvitaan nyt erityisen paljon.

Itsemyötätunto

Kiirekiirekiire. Kamalaa, hirveää, ahdistavaa. Puheella ja sanoilla on vaikutusta käsitykseemme itsestä ja muista. Erityisesti poikkeustilanteessa kannattaa keskittyä kuuntelemaan omaa puhetta. Minkälaista kuvaa sillä luo.

Jokainen on ansainnut kunnioittavaa ja arvostavaa puhetta itseään kohtaan. Itselle kannattaa muistuttaa, että tilanne on kaikille haastava ja riittämättömyyden ja väsymyksen tunteet jaettuja monen kanssa. Vaikeat tunteet ovat täysin sallittuja, mutta itseensä kannattaa suhtautua lempeästi ja armollisesti.

Toivon vaaliminen

Maaret Kallio kirjoittaa, että ”toivo ei ole vain tunne tai asenne, vaan elämäntarkoitukseen juurtuvia tekoja”.

Tässä ajatuksessa on jotain herättävää. Koen, että lauseeseen sisältyy kehotus toimia ja ottaa vastuuta toivon vaalimisesta. Humakin koulutusaloilla toivon vaaliminen on sisäänrakennettuna, eikä unohdeta sitä nyt.

Ihmiset onnistuvat tarttumaan asenteita, ennakkoluuloja, viruksia. Onnistumme tartuttamaan myös toivoa.

Kuvistuskuva: ”Tartuta toivoa”.

Lähteet:

Kallio, Maaret. 2020. Voimana Toivo. Helsinki: WSOY.