Tuotteistaminen on tuttu käsite liiketoiminnassa. Taide- ja kulttuurialalla se on kuitenkin varsin uusi tulokas. Tuotteistaminen rinnastetaan usein kaupallisuuteen ja valtavirtakulttuuriin, taide- ja kulttuurialalla jopa taiteen itseisarvon väheksymiseen. Jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä työelämässä tuotteistaminen kuitenkin on ja tulee olemaan yhtä keskeisemmässä roolissa työllistymisessä – myös taidealalla. Ytimessä on oman osaamisen tuotteistamisen taito, uudenlaisen arvon luominen ja työelämän muutosvoimien tunnistaminen. 

Miksi tuotteistamisen mielletään kytkeytyvän kaupallisuuteen? Jotta tuotteistamisen voi nähdä positiivisessa valossa, on tärkeää ymmärtää käsitteet. Kaupallistamisen prosessin kautta saatat tuotteesi markkinoille myyntiin ja jakeluun. Tuotteistaminen puolestaan tarkoittaa tuotteen tai palvelun paketointia yhdeksi selväksi kokonaisuudeksi sekä palvelun ja sen tarjoaman arvon kiteyttämistä (Tuominen, Järvi, Lehtonen, Valtanen, Martinsuo 2015, 5). 

Molemmissa kuuluu toki ansaitsemisen klangi, mutta ero on silti selkeä. Kaupallistamisen tavoitteena on selkeästi markkinoille pääseminen ja siellä pärjääminen, eli puhtaasti liiketoiminnalliset tavoitteetTuotteistamisen voi nähdä ennemminkin palvelun, tuotteen tai idean kirkastamisena. Taide- ja kulttuurialalla tämä tarkoittaisi esimerkiksi tuottajan osaamisen tunnistamista, kuvaamista ja muotoilua selkeäksi, houkuttelevaksi ja asiakasryhmät huomioivaksi palvelupaketiksi. Keskiössä on timanttinen sisältö, ja mahdollinen taloudellinen hyöty tulee tuotteistamisen seurauksena. 

Oman osaamisen tuotteistaminen ei siis ole sielunsa myymistä rahankiilto silmissä vaan sen voi myös tehdä omia arvojaan kuunnellen ja omaa, ainutlaatuista osaajabrändiä esiin tuoden – pehmeät arvot edellä.   

Työelämä muuttuu, pystytkö vastaamaan siihen? 

Kulttuurituottajien tulevaisuus on muutoksen kourissa. Koronan kurittama ala on taloudellisesti epävarma ja tuotantoja tehdään entistä enemmän projekti ja rahoitus kerrallaan. Palkka tulee tilille monesta eri lähteestä ja yksittäisiä projekteja sekä keikkaluonteista työtä tehdään päällekkäin eri työantajille. Yksi tulevaisuuden keskeinen taito on eittämättä epävarmuuden sietäminen (Aktan 2017, 21).  

Liitutaulupiirros ihmisestä joka kiipeää ylös rappusia.
Oman osaamisprofiilin tunnistaminen, uudenlaisen arvon luomisen taito ja ymmärrys työelämän muutosvoimista mahdollistavat oman osaamisen tuotteistamisen.

Työelämän muuttuessa epävarmuus kasvaa ja toimeentulon varmistaminen vaatii uusia ratkaisuja (Dufva 2020, 48). Työn murroksen ja työelämän muutosten vuoksi keskeiseen asemaan nousee uudenlaisen arvon luominen ja tuottaminen työllä (Aktan 2017, 21). Kulttuurituottajan toimintaympäristössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi perustasoinen tuotanto- ja tapahtumapalvelu ei tule enää riittämään. Työn murros ja siihen vastaaminen vaativat yksilöltä realistista näkemystä omista tietotaidoistaan, intresseistään ja aikomuksistaan sekä omasta kunnianhimostaanMahdollisuuksia tuleekin etsiä entistä syvemmältä ja ymmärtää uudenlaisen, aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet sekä sen linkittyminen omaan osaamiseen. 

Tuotteistaminen on yksi keino päästä jyvälle yhteiskunnan vaatimasta uudesta osaamisesta ja siitä arvosta, joka mahdollistaa uudet innovaatiot ja oman paikan löytymisen tulevaisuuden työelämässä. 

Tunnista valttikorttisi 

Usein tunnistamme parhaiten ammatillisen osaamisemme, kuten kulttuurituottajan kohdalla projektinhallinta-, viestintä-, tapahtumatuotanto- ja talousosaamisenAmmatillinen osaaminen on kuin oman osaamisprofiilin juuret, se vahva pohja, jonka lomaan arvot, muu osaaminen ja persoonallisuus lomittuvat. Osaaminen kokonaisuudessaan koostuu kuitenkin useista elementeistä – hiljaisesta ja näkyvästä tiedosta, omista taidoista, kokemuksista, asenteista ja verkostoista. 

Yllättävät, kilpailuvalttina toimivat, ammatillista osaamista täydentävät ”lisäosat” ovatkin ammatillista osaamista syvempänä ja löytyvät esimerkiksi aikaisempien elämänpolkujen varrelta, harrastustaustastakiinnostuksen kohteista, luontaisista ominaisuuksista ja persoonallisuudesta. Esimerkiksi kestävät henkilökohtaiset arvot ja kiinnostus ekologiseen elämäntapaan luovat hyvät puitteet kestävän kehityksen innovaatioille myös työelämässä. Nuorena epätietoisuudessa valitut urapolut tulisi nähdä rikkautena; kulttuurituottajalle sosiaali- ja terveysalan työkokemus luo hyvän pohjan soveltavan taiteen asiantuntijuudelle ja eri alojen rajapinnoilla toimimiselle. Joustava työidentiteetti sekä eri ammattiurien ja taitojen yhdisteleminen ovat vahvuuksia, eivät kriisin paikka (Toiminen 2017, 48).  

Myös vahvat tunnetaidot ja luovuus ovat nykypäivän tärkeä valttikortti, sillä tuotteiden sijaan asiakaslähtöiset palvelukonseptit sekä empatia palveluiden arvonluonnin välineenä ovat keskiössä. Uudenlainen aineeton arvonluonti, jonka ytimessä ovat kokemukset, merkityksellisyys ja hyvinvointi, tulee olemaan alasta riippumatta merkittävä kilpailukyvyn edistäjä ja tulevaisuuden innovaatiotoiminnan edellytys (Tarjanne, 2020, 10).  

7 ovea rivissä vaaleaa seinää vasten
Aukaise jokainen ovi, jotta löydät oman osaamisprofiilisi eri puolet.

Kokonaisuuden hahmottamisesta innovaatioksi ja ansainnaksi 

Ideaaliin lopputulokseen pääseminen edellyttää kokonaisuuksien hahmottamista, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Oman osaamisen tuotteistajan tulee ymmärtää myös sidosryhmien näkökulmat ja tarpeet, mutta samalla ottaa huomioon itsensä osana kokonaisuutta. Valintoja ei tule tehdä omalla kustannuksella(Fischer, Vainio 2014.) Sidosryhmien näkökulmien ja tarpeiden ymmärtäminen vaatii oman osaamisen tuotteistajalta kohderyhmätuntemusta sekä oman alan ja yleisesti työelämän ajankohtaisten ilmiöiden ja muutosvoimien tunnistamista. Kokonaisuus alkaa hahmottua, kun näitä elementtejä peilaa omaan osaamisprofiiliin, arvoihin ja asenteisiin.  

Oman osaamisen pohtiminen ja itseanalyysi ovat hyvä alku oman osaamisen tuotteistamiselle. Objektiiviset tarkastelukulmat ovat kuitenkin hyödyllisiä ja luovat vakaamman pohjan prosessille. Tuotteistamisen menetelmiä hyödyntämällä myös oman osaamisen tuotteistaja saa prosessiin syvyyttä sekä todenmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa faktatietoaEsimerkiksi osallistavia menetelmiä käyttämällä varmistetaan, että palveluun kiteytyy paras ymmärrys palvelun luomasta arvosta (Tuominen, Järvi, Lehtonen, Valtanen, Martinsuo 2015, 5).  

Parhaimmassa tapauksessa lopputuloksena syntyy innovatiivinen, tulevaisuuden luovan talouden vaatimuksiin vastaava palvelukonsepti, joka mahdollistaa ansainnan omien arvojen ehdoilla. 

  

Lähteet: 

Aktan, Aarne 2017. Kyvystä sietää epävarmuutta tulee keskeinen taito. Teoksessa Toiminen, Marjaana Välähdyksiä tulevaisuudesta. Helsinki: Mindmill Network, 20-21. 

Dufva, Mikko 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Vantaa: Erweko. https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Fischer, Merja & Vainio, Satu 2014. Potkua palvelubisnekseen. Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum. 

Omapaja 2018. Tuotteistaminen – itseäsi ja asiakkaitasi varten. Viitattu 24.11.2020. https://omapaja.fi/tuotteistaminen-itseasi-ja-asiakkaitasi-varten/ 

Opintokeskus Sivis 2020. Osaamisen tunnistaminen. Viitattu 26.11.2020. https://www.ok-sivis.fi/tunnista-ja-tunnusta-osaaminen/osaamisen-tunnistaminen.html 

Suomi.fi 2020. Kaupallistaminen. Viitattu 24.11.2020. https://www.suomi.fi/yritykselle/tuotteiden-ja-palveluiden-kehittaminen/kaupallistaminen. 

Tarjanne, Petra 2020. Luovan talouden tiekartta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:48. 10-11. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-568-3 

Toiminen, Marjaana 2017. Välähdyksiä tulevaisuudesta.Helsinki: Mindmill Network. 48. https://media.sitra.fi/2017/05/31114649/va%CC%88la%CC%88hdyksia%CC%88_tulevaisuudesta_FINAL.pdf

Tuominen, Tiina & Järvi, Katriina & Lehtonen, Mikko H. & Valtanen, Jesse & Martinsuo, Miia 2015. Palvelujen tuotteistamisen käsikirja. Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen. Helsinki: Aalto-yliopiston julkaisusarja.