Tulkkauksen tutkimuksiin tutustumalla ammatillisen osaamisen kehittämistä

• Kirjoittaja: Outi Kuvaja, KM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 17.12.2021

Tässä blogikirjoituksessa esitellään hyvä osaamisen kehittämiseen käytänne. 8.–9.12.2021 järjestettiin nelosvuosikurssilla opiskelevien tulkkiopiskelijoiden johdolla artikkeliseminaarin, jossa opiskelijat esittelivät toisilleen tulkkaukseen liittyviä tutkimuksia. Opiskelijoille oli annettu etukäteen tehtäväksi tutustua johonkin heitä kiinnostavaan tutkimukseen ja valmistautua esittelemään tutkimuksen keskeinen anti joulukuussa järjestettävässä seminaarissa.

Artikkeliseminaarissa päästiin tutustumaan yhteensä 12 tutkimukseen, jotka esitellään lyhyesti tässä blogissa. Toteutuneiden esitysten pohjalta seminaarissa käytiin tulkkaukseen liittyvää keskustelua monista eri näkökulmista. Seminaari oli antoisa niin opiskelijoille kuin lehtorillekin. Keväällä 2021 järjestettiin vastaavanlainen seminaarin tutkimuksista, jotka liittyivät tulkin ammatillisuuteen. Seminaarin jälkeen yksi opiskelija totesi suunnilleen näin: ”Yksi parhaista tehtävistä, joka meillä on koskaan ollut.”

Jakamisen ja oppimisen ilo

Tulkkaus on poikkitieteellinen ilmiö. Tulkkausta ei pysty tyhjentävästi selittämään eikä kuvaamaan yhden tieteenalan näkökulmasta. Saavuttaakseen syvällisen ymmärryksen ja kyetäkseen toteuttamaan tilanteiden mukaan vaihtelevaa tulkin tehtävää tarkoituksenmukaisella tavalla, tulee tulkkausta ja tulkin työtä tarkastella monitieteisesti. Artikkeliseminaari tarjosi tilaisuuden saada tietoa, tarkastella ja keskustella tulkin työstä ja tehtävästä eri näkökulmista.

Opetussuunnitelman osaamistavoitteissa (Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2018) todetaan, että opiskelijan tulee osata hakea lähdekriittisesti ammattialaan liittyvää tutkimustietoa ja kyetä esittämään hankkimastaan tiedosta asiantuntijapuheenvuoro. Tutkimuksiin perehtymiseen, niiden tutkimuskysymysten, -asetelmien ja -tulosten esittämiseen liittyvä tehtävä vastaa erinomaisesti opetussuunnitelmassa asetettuun tavoitteeseen. Tutkimusten esittely edellyttää opiskelijoilta tiedon prosessointia ja omaksumista sekä harjaannuttaa asiantuntijapuheenvuoron esittämistaitoa.

Esitellyt tutkimukset toimivat myös hyvänä mallina siitä, mitä ja miten voi tutkia, millä tavalla tutkimustulokset tulisi raportoida. Lisäksi tehtävä on toimiva tapa luoda silmäys siihen, mitä tulkkaukseen liittyen on ylipäätään tutkittu tai tutkitaan parhaillaan. Niistä onkin mahdollista saada ideoita opiskelijoiden omia opinnäytetöitä varten. Osa opiskelijoista pystyy hyödyntämään tutkimuksia omien opinnäytetöidensä tai syventävän harjoittelun tietoperustassa. Kaiken kaikkiaan tällainen tutkimuksiin tutustuminen ja tutkimusten esittely on tehokas tapa jakaa ja saada uutta tietoa sekä oppia tutkimuksen tekemisestä.

Artikkeliseminaarissa omaa ja toisten osaamista päivitettiin monilla mielenkiintoisilla teorioilla ja tutkimustuloksilla. Esitysten pohjalta käytiin mielenkiintoisia ja ammatillista ajattelua sekä osaamista kehittäviä keskusteluita. Artikkeliseminaarissa ihmeteltiin, pohdittiin, oivallettiin ja opittiin yhdessä.

Artikkelipotpuri

Seuraavaksi esitellään lyhyesti kaikki 12 tutkimusta, joihin neljännen vuoden tulkkiopiskelijat olivat perehtyneet. Osa tutkimuksista liittyi samaan toimintaympäristöön tai asiakasryhmään tarkastellen niitä eri näkökulmista. Kaikkia artikkeleita yhdistävä tekijä oli se, että ne lisäsivät ymmärrystä tulkkauksesta ja tulkin tehtävän moninaisuudesta. Lähdeluettelosta löytyvät linkit tutkimuksiin, joista tehtyjä poimintoja esitellään seuraavaksi. Aiheesta kiinnostuneet pääsevät linkkien avulla helposti alkuperäisten artikkelien äärelle.

Terveydenhuollossa tulkkaus

Esitellyistä tutkimuksista viisi liittyi eri näkökulmista terveydenhuollossa tulkkaukseen. Galván (2020) käsittelee tutkimusartikkelissaan nonverbaalia kommunikaatiota terveydenhuollossa tulkkauksen yhteydessä. Hänen tutkimuksessaan nonverbaalia kommunikaatiota tarkasteltiin muiden kuin ilmeiden ja eleiden näkökulmasta. Tarkasteltavia nonverbaalisuuden ilmiöitä artikkelissa ovat seuraavat: sijoittuminen, äänen vaikutus (esim. äänen korkeus, tavujen kestot ja rytmi), epäröinti, hiljaisuus ja sosiokulttuurisuus (esim. käyttäytyminen ja pukeutuminen).

Kahdessa tutkimuksessa keskityttiin skitsofreniaa sairastaviin henkilöihin. Trumbetta, Bonvillian, Siedlecki & Haskins (2017) käsittelevät artikkelissaan sitä, miten kielellinen oireilu skitsofreenisella viittomakielisellä kuurolla. Heidän tutkimuksessaan havaittiin kielelliseen tuottamiseen liittyen mm. sisällöllistä ja kielellistä köyhyyttä, epäkoherentin kielen käyttö sekä toistamista. Viitotuissa kielissä ilmeni anomalioita (epänormaaliutta) tuottamisessa. Esimerkkinä tästä havaittiin skitsofreniaa sairastavien kuurojen tuottavan viittomista virheellisesti takaperin.

Toisessa skitsofreniaa käsittelevässä artikkelissa Chatzidamianos , McCarthy, Du Fec, Rosselló ja McKenna (2018) raportoivat tuloksia tutkimuksesta, jossa 14 syntymäkuuroa skitsofreniapotilasta verrataan 35 terveeseen kuuroon. Molemmat ryhmät osallistuivat viiteen viittomakielen testiin, joissa oli kolme testiä klassifikaattoreiden tuottamisesta ja ymmärtämisestä sekä kaksi testiä substantiivien tuottamisesta ja ymmärtämisestä (klassifikaattorit eli aiemmissa yhteyksissä esiteltyjä eläviä tai elottomia objekteja kuvaillevat ikoniset käsimuodot kuten etusormi tai kämmen). Artikkelissa todetaan, että kuurojen skitsofreniapotilaiden tutkimus saattaa edesauttaa skitsofreniana kielellisten vaikutusten tutkimusta, koska viitotuissa kielissä on ominaisuuksia, joita puhutuissa kielissä ei ole, esimerkiksi edellä mainitut klassifikaattorit.

Mielenterveystilanteiden tulkkaukseen liittyen seminaarissa esiteltiin tutkimusartikkeli, jossa Knodelin (2018) käsittelee sijaistraumatisoitumista. Artikkelissa esiteltiin vastauksia, joita saatiin yhdysvaltalaisilta tulkeilta liittyen mielenterveystilanteissa tulkkauksesta selviytymiseen. Vastauksista kävi ilmi mm. se, ettei tulkkien henkinen valmistautumien mielenterveystilanteissa tulkkaukseen ole aina riittävää.

Lisäksi terveydenhuollossa tulkkaukseen liittyen tutustuttiin yhteen tutkimukseen tulkkauspalveluista ensiavussa. Chan, Alagappan, Rella, Bentley, Soto-Greene & Martin (2010) esittelevät artikkelissaan kielimuurin vaikutukseen liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksessa tuodaan esille sitä, miten kielimuuri haittaa terveydenhuollossa mm. diagnoosien ja hoito-ohjeiden ymmärtämistä ja sitä, miten ammattitulkkien tuottamat tulkkauspalvelut parantavat turvallisuuden tunnetta. Tämä tutkimus oli toteutettu Yhdysvalloissa puhuttuihin kieliin liittyen.

Kuurosokeille asiakkaille tulkkaus

Seminaarissa esiteltiin kaksi kuurosokeille asiakkaille tulkkaukseen liittyvää tutkimusartikkelia. Hershin (2013) tutkimuksessa keskityttiin selvittämään kuurosokeiden kommunikaatioon liittyviä haasteita, muuttuvia kommunikaatiotapoja, tuen tarvetta, eristäytyneisyyttä ja masennusta. Hershin (2013) tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuudesta eri maasta kotoisin olevaa 28 kuurosokeaa henkilöä.

Toisessa kuurosokeutta käsittelevässä tutkimuksessa Gabarró-López & Mesch (2020) havainnoivat Nidarosin katedraalin norjankielisen opastuksen tulkkausta taktiilille viittomakielelle.  Opastus tulkattiin kahdelle kuurosokealle naiselle taktiilisti ruotsalaisella viittomakielellä sekä muita menetelmiä hyödyntäen. Havaintoja tehtiin siitä, mitä menetelmiä tulkit tulkkauksessaan käyttivät ympäristöllisten asioiden välittämisessä taktiilin viittomakielen lisäksi.

Muita näkökulmia tulkkaukseen

Lisäksi seminaarissa esiteltiin viisi muista näkökulmista tulkkausta tarkastelevaa tutkimusta. Dohm (2015) selvitti maisterityössään muististrategioita, joita tanskalaiset viittomakielentulkit käyttävät. Nilsenin (2013) pilottitutkimuksessa selvitettiin, miten neljä eri-ikäistä lasta suhtautuu tulkkiin ja tulkkaukseen tulkatuissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuksessa selvitettiin mm. sitä, miten lapset sopeutuvat, osallistuvat ja vastaavat tulkkivälitteiseen vuoropuheluun. Slettebakk Bergenin & Ytterhusin (2015) Norjassa toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin opiskelutulkin roolia inklusiivisessa opetuksessa yläkoulussa. Tutkimusaineisto kerättiin kuuroilta, huonokuuloisilta ja kuulevilta oppilailta. Marscharkin, Leighin, Saperen, Burnhamin, Convertinon, Stinsonin, Knoorsin, Vervloedin sekä Noblen (2006) tutkimuksessa puolestaan selvitettiin opiskelutulkkauksen eri menetelmien hyödyllisyyttä opiskelijoiden oppimistulosten kannalta. Waltinin (2009) etnografinen tutkimus esittelee havaintoja siitä, kun kuuro ja kuuleva kollega kohtaavat työpaikalla tulkin välityksellä.

Tutkimusartikkeleiden merkitys osaamisen kehittymiselle

Esitellyt tutkimusartikkelit hyödyttävät opiskelijoita monella tapaa. Esitykset kartuttivat sekä esittelijöiden että kuulijoiden tietoa tulkkauksesta, työkielten variaatiosta sekä asiakasryhmistä. Seminaarin jälkeen opiskelijoilla on enemmän tietoa ja ymmärrystä mm. nonverbaalista kommunikaatiosta, mikä tukee herkkyyttä havaita ja tunnistaa sitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Mielenterveystilanteissa tulkkaukseen liittyvät tutkimukset puolestaan auttavat opiskelijoita ymmärtämään kyseiseen toimintaympäristöön ja työkieliin liittyviä vaatimuksia. Ja muistin osalta todettakoon, että itselleen sopivien muististrategioiden löytämisen ja kehittämisen näkökulmasta on erittäin hyödyllistä tutustua ammattitulkkien käyttämiin erilaisiin strategioihin, sillä muisti on tärkeä työkalu tulkille.

Kuurosokeutta käsittelevät artikkelit vahvistavat tulkkauksen monimuotoisuuden mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä kuurosokeille asiakkaille tulkkauksessa. Monimuotoisuus tulisi muistaa myös minkä tahansa asiakasryhmän kanssa työskenneltäessä. Ymmärrys vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta eri ikäisten sekä eri taustaisten asiakkaiden kanssa on merkityksellistä tulkille, jotta pystyy huomioimaan esimerkiksi toimintaympäristöihin, ihmisten välisiin suhteisiin ja käyttämiin ilmauksiin liittyviä asioita tulkkauksessa ja omassa toiminnassaan.

Jokainen artikkeliseminaarissa esitelty tutkimus antoi osaltaan eväitä ammatillisen osaamisen ja ymmärryksen kehittymistä varten. Alempien vuosikurssien opiskelijat, jotka olivat kuuntelemassa esityksiä, saivat tulkkaukseen liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisäksi vinkkejä siihen, mistä kaikkialta löytyy tulkkausta käsitteleviä tutkimuksia. Onkin syytä vielä esittää iso kiitos kaikille neljännen vuosikurssin tulkkiopiskelijoille antoisasta artikkeliseminaarista. Jokainen opiskelija onnistui esittelemään kuulijoille sujuvasti ja selkeästi valitsemansa tutkimuksen.

Kuvat: pixabay.com.

Lähteet:

Chan, Y-F., Alagappan, K., Rella, J., Bentley, S., Soto-Greene, M. & Martin, M. 2010. Interpreter services in emergency medicine. Julkaisussa: The Journal of Emergency Medicine, Vol. 38, No. 2, pp. 133–139. Viitattu 12.12.2021. https://sci-hub.se/10.1016/j.jemermed.2007.09.045

Chatzidamianos, B., McCarthy, R.A., Du Fec, M., Rosselló, J. & McKenna, P.J. 2018. Language abnormality in deaf people with schizophrenia: a problem with classifiers. Julkaisussa: Cognitive Neuropsychiatry, Vol. 23, 2018, iss. 4. pages 229-241. Viitattu 12.12.2021.  https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13546805.2018.1476227

Dohmen, C. 2015. Excuse me! Was it 7,559 or 759? – Memory strategies in Sign Language interpreting. MA Thesis, Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI, 90 ECTS) Humak University of Applied Sciences. Viitattu 12.12.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/107303/Charlotte%20Dohm%20-%20Memory%20strategies%20in%20sign%20language%20interpreting.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Gabarró-López, S. & Mesch, J. 2020. Conveying Environmental Information to Deafblind People: A Study of Tactile Sign Language Interpreting. Viitattu 12.12.2021. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feduc.2020.00157/full

Galván, B.E. 2020. Interpreting beyond words: The impact of nonverbal communication on healthcare interpreting standards. Viitattu 12.12.2021. http://cms.ewha.ac.kr/user/erits/download/review_10/1.pdf

Hersh, M. 2013. Deafblind people, Communication, Independence and Isolation. Julkaisussa: The Journal of Deaf Studies and Deaf Education, Volume 18, Issue 4, Pages 446–463. Viitattu 12.12.2021. https://academic.oup.com/jdsde/article/18/4/446/560048?login=true

Humanistinen ammattikorkeakoulu (2018). Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus koulutus. Opetussuunnitelma 2018–2024. Viitattu 12.12.2021. https://opiskelijanopas.humak.fi/wp-content/uploads/sites/5/2021/03/Tulkki-AMK-paivitetty-2020_PDF.pdf

Knodelin, R.K. 2018. Coping with vicarious trauma in mental health interpreting. Julkaisussa: Journal of Interpretation: Vol. 26: Iss. 1, Article 2. Viitattu 12.12.2021. https://digitalcommons.unf.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1078&context=joi

Marschark, M., Leigh, G., Sapere, P., Burnham, D., Convertino, C., Stinson, M., Knoors, H., Vervloed, M.P.J. & Noble, W. 2006. Benefits of Sign Language Interpreting and Text Alternatives for Deaf Students’ Classroom Learning. Julkaisussa: The Journal of Deaf Studies and Deaf Education, Volume 11, Issue 4, Pages 421–437. Viitattu 12.12.2021. https://academic.oup.com/jdsde/article/11/4/421/411839?login=true

Nilsen, A.B. 2013. Exploring interpreting for young children. Julkaisussa: The International Journal of Translation and Interpreting Research. Viitattu 12.12.2021. https://www.researchgate.net/publication/275933560_Exploring_interpreting_for_young_children

Slettebakk Bergen, S. & Ytterhus, B. 2015. Deaf and hearing high-school students’ expectations for the role of educational sign-language interpreter. Julkaisussa: Society, Health & Vulnerability, Volume 6, 2015 – Issuea 1. Viitattu 12.12.2021. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3402/shv.v6.28969

Trumbetta, S.L., Bonvillian, J.D., Siedlecki, T. & Haskins, B.G. 2017. Language-Related Symptoms in Persons with Schizophrenia and How Deaf Persons May Manifest These Symptoms. Julkaisussa: Sign Language Studies, Volume 1, Number 3, Spring 2001, pp. 228-253, Gallaudet University Press. Viitattu 12.12.2021. https://www.northeastern.edu/cali/wp-content/uploads/2017/03/Language-related-symptoms-in-persons-with-schizophrenia.pdf

Waltin, J. 2009. När döva och hörande kollegor möts genom tolk: En etnografisk studie om tvåspråkighet på en arbetsplats. Masteruppsats i tvåspråkighet, AN, 30 hp Master’s thesis in bilingualism, Centrum för tvåspråkighetsforskning Stockholms universitet. Viitattu 12.12.2021. https://www.diva-portal.org/smash/record.jsf?dswid=1844&pid=diva2%3A224197&c=5&searchType=SIMPLE&language=en&query=teckenspr%C3%A5k&af=%5B%22thesisLevel%3AH2%22%5D&aq=%5B%5B%5D%5D&aq2=%5B%5B%5D%5D&aqe=%5B%5D&noOfRows=50&sortOrder=author_sort_asc&sortOrder2=title_sort_asc&onlyFullText=false&sf=all