Poikkeusaikana on aika(a) kehittää

Keväästä 2020 olemme eläneet poikkeusaikaa. Koronapandemia on vaikuttanut eri toimialoihin eri tavoin. Muun muassa terveydenhuolto- ja opetusalalla työtehtävät lisääntyivät, mutta esimerkiksi palvelualoilla on jouduttu jopa lomauttamaan henkilöstöä. Lomauttamisen sijaan työnantaja voi kehittää toimintaansa esimerkiksi yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Näin teki tulkkauspalvelua tuottava yritys ja otti yhteyttä Humakin tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutusohjelmaan Kuopiossa.

Mustavalkoinen piirroskuva, jossa kolme ihmishahmoa istuu pöydän ympärillä. Yläpuolella puhekuplia, joissa kysymysmerkkejä ja peukkuja.
Tulkkauspalvelua tuottava yritys otti yhteyttä Humakin tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutusohjelmaan Kuopiossa. Papunet / KUVAKO.

Tulkkaus ja kommunikaatio-ohjaaminen vähenivät

Keväällä 2020 tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen työmäärät vähentyivät minimiin. Fyysinen läsnäolo on ollut rajoitettua ja kasvokkaiset kohtaamiset ovat jääneet lähes kokonaan pois. Tämä on vaikuttanut voimakkaasti vammaisten sosiaaliseen elämään. Tulkkauspalvelua käyttävien puhevammaisten ja kuulovammaisten arki on ollut erilaista. Keskustelutilanteet, sukulaisten kohtaaminen, lehden luku, ja esimerkiksi uutisten seuraaminen on ollut lähes mahdotonta ilman tulkkia. Tulkkauspalvelun saanti on ihmisoikeuskysymys. Poikkeustilan myötä tulkkien työt vähenivät ja varsinkin koronakevään aikana 2020 vaarana olivat irtisanomiset ja lomautukset.

Mustavalkoinen piirroskuva, jossa kolme ihmistä seisoo ja keskustelee. Tulkkauspalveluntuottaja kehittää osaamistaan opiskelijavoimin.
Kevät 2020 vaikutti tulkkien työtilanteeseen ja tulkkauspalvelua käyttävien arkeen. Papunet / KUVAKO.

Etäyhteyksiä

Hallitus ja media ovat kannustaneet pitämään läheisiin etäyhteyttä soittamalla, tai ottamaan kontaktia videon välityksellä. Tulkin ammattitaitoa on kielellisten esteiden poistaminen sekä lähikontaktissa, että etäyhteydessä. Vaikka Kela myöntää etätulkkauspalvelua lyhytkestoisiin tilanteisiin, henkilö, joka tarvitsee kommunikaation tueksi erilaisia korvaavia menetelmiä, jää helposti ulkopuolelle myös näistä tilanteista (Kela 2020). Etätulkkaus edellyttää luovia ratkaisuja sekä tulkilta, että tulkkauspalvelua käyttävältä asiakkaalta. Puhevammainen asiakas tarvitsee etätilanteessa henkilökohtaista tukea tekniikan ja laitteiden käytössä.

Yhteiskunnan ohjeiden ja rajoitusten myötä tulkkauspalvelun käyttö laski koronakeväänä rajusti.  Tulkkauspalvelua tuottavat yritykset työllistävät kommunikaation ja kielellisen saavutettavuuden asiantuntijoita, kommunikaation ohjaajia, puhevammaisten ja viittomakielen tulkkeja.

Palveluntuottajat joutuivat koronapandemian vuoksi lomauttamaan tai jopa irtisanomaan työntekijöitä.

Mustavalkoinen piirroskuva kahdesta tietokoneen näytöstä, joissa toisessa mieshahmo ja toisessa nainen. Näyttöjen välissä oranssi molempiin suuntiin osoittava nuoli.
Tulkin ammattitaitoa on kielellisten esteiden poistaminen sekä lähikontaktissa, että etäyhteydessä. Papunet / KUVAKO.

Lomauttamisen sijaan kehittämistä

Kuopiolainen tulkkauspalvelun tuottaja tarjosi poikkeustilassa työntekijöilleen korvaavia tehtäviä lomauttamisen sijaan. Tulkkien tuli kehittää kevään aikana joko yrityksen toimintaa, tai omaa osaamistaan. Yrityksen tulkit ottivat yhteyttä Humanistiseen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksikön tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden lehtoriin ja kysyivät, voiko tulkkiopiskelijoita hyödyntää yrityksen kehittämistehtävässä? Lehtorin vastaus oli vahvasti myönteinen. Yrityksen ehdotus sopi erinomaisesti tilanteeseen, jossa opintojakson tavoitteiden toteutuminen piti tapahtua työelämälähtöisesti etäopetuksen keinoin!

 

Näin opiskelijoiden panos kehitti ammattilaista  

Kuopion kakkosvuosikurssin tulkkiopiskelijat opiskelevat kevätlukukaudella teoriatasolla puhevammaisten tulkkausta. Opintojakson nimi on Puhevamma-ala tulkin toimintaympäristönä TU12.

Yrityksessä on yhteensä 22 tulkkia. Tulkit jakaantuivat kuuden hengen pienryhmiin. Ryhmässä, joka otti yhteyttä koulutukseen, oli kolme puhevammaisten tulkkia ja kolme viittomakielen tulkkia.

Yrityksen tulkit ja lehtori keskustelivat opintojakson tavoitteista ja yrityksen kehittämistarpeista. Keskustelun jälkeen ammattitulkit löysivät itselleen kehittämisen kohteet, jotka sopivat erinomaisesti opintojaksossa olleiden opiskelijoiden oppimisen tavoitteisiin. Yrityksen tulkkien tavoite oli selkeyttää, mitä on tulkkius yrityksessä, jossa työskentelee sekä puhevammaisten tulkkeja, että viittomakielen tulkkeja. Tulkkiuden problematiikka on vahvasti sidoksissa tulkkien ammattihistoriaan, koulutukseen ja sen myötä ammatti-identiteettiin (Tanskanen 2017).

Mustavalkoinen piirroskuva, jossa mies ja nainen istuvat pöydän äärellä. Naisella on paperiarkki kädessä. Kuvan yläosassa oranssi infologo.
Lomauttamisen sijaan kehittämistä. Papunet / KUVAKO.

Alkuvaiheessa yrityksen tulkit kokoontuivat keskenään ja suunnittelivat, miten opiskelijaryhmää hyödynnetään yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuloksena oli, että tulkit halusivat kohdata opiskelijat opintojakson webinaarissa ja kertoa realistisesti sen hetkisestä työtilanteestaan.

Työelämäkatsauksen jälkeen tulkit pyysivät tulkkiopiskelijoita valmistelemaan kysymyksiä seuraavaan tapaamiseen. Kysymysten ja ajatusten teemana oli, mitä opiskelijoiden mielestä on tulkkius. Tehtävänannon jälkeen yrityksen tulkit ja lehtori sopivat seuraavan webinaarin ajankohdan. Webinaarissa yrityksen tulkit lupasivat vastata opiskelijoiden kysymyksiin, ja avata omaa käsitystään tulkkiudesta.

Ennen seuraavaa yhteistä tapaamista opiskelijat jaettiin webinaarissa pienryhmiin. Opiskelijoiden tehtävänä oli keskustella aiheesta tulkkius. Opiskelijoille annettiin tehtäväksi käyttää opintojakson tavoitteita kysymysten ja keskustelun tukena. Opiskelijat keskustelivat aiheesta, sekä kirjasivat ajatuksiaan ja kysymyksiään muistiin. Keskustelut ja pohdinnat perustuivat tähän asti hankittuun tietoon ja taitoon sekä ymmärrykseen siitä, mitä tuleva ammatti tulkkina tarkoittaa.

Pienryhmäkeskustelun jälkeen opiskelijat lähettivät kysymykset ja ajatukset yrityksen tulkille. Tulkit pohtivat ja reflektoivat opiskelijoiden kysymysten avulla omaa ammatillisuutta, ammatti-identiteettiä ja eettistä toimintaa. Ammattitulkkien pohdinnan tavoite oli luoda yritykseen yhteinen ymmärrys tulkkiudesta. Pohdinnan jälkeen tulkeista kaksi edustajaa, puhetulkki ja viittomakielen tulkki, tapasivat opiskelijat webinaarissa. Webinaarin aikana opiskelijat saivat ennakkoon kirjattuihin kysymyksiin vastaukset ja mahdollisuuden lisäkysymysiin. Tulkit avasivat opiskelijoille työelämässä kohtaamiaan seikkoja, jotka olivat nostaneet tulkkiuden tarkastelun alle.

Mustavalkoinen piirroskuva kolmesta hymyilevästä henkilöstä. Keskimmäisellä on oranssit hiukset ja oranssi paita. Yläpuolella puhekupla, josta oranssi nuoli oikealle kohti viittovia käsiä. Tulkkauspalveluntuottaja kehittää osaamistaan opiskelijavoimin.
Tulkki on puheammattilainen, jonka tulee osata muokata työkieliään ja soveltaa erilaisia kommunikaatiomenetelmiä asiakaslähtöisesti. Papunet / KUVAKO

Yrityksen sisällä tulkkiuden koettiin sisältävän eettisiä ja toimeksiantoon kuuluvia ristiriitoja. Ammatti-identiteetti oli muotoutunut eri tavoin eri koulutustaustan omaavilla tulkeilla. Tulkkien vastaukset opiskelijoiden kysymyksiin purettiin webinaarissa avoimesti keskustelemalla.

Ammattitulkkien ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden kohtaaminen koettiin molemmin puolin erittäin antoisana. Webinaarit mahdollistivat luotettavan ilmapiirin, jossa jokainen osallistuja oli aktiivisesti läsnä. Opiskelijat kokivat, että kentän ammattilaiset, tulkit, kunnioittivat ja kohtasivat heidät tasa-arvoisina tulevina kollegoina. Ammattitulkit taasen kokivat saavansa eväitä ja työkaluja opiskelijoiden ennakkoluulottomista kysymyksistä ja ajatuksista.

 

Mitä on tulkkius?

Ammattitulkkien ja opiskelijoiden yhteistyössä tulkkius määriteltiin ammattitaidoksi, johon kuuluu tulkkauksen teorian hallintaa ja ammattietiikan sisäistämistä. Tulkki on puheammattilainen, jonka tulee osata muokata työkieliään ja soveltaa erilaisia kommunikaatiomenetelmiä asiakaslähtöisesti. Tulkin tulee tietää, miten avustaminen eroaa tulkin tehtävistä. Tulkki on vastuussa osapuolten vuorovaikutuksen onnistumisesta. Tulkki on puolueeton viestinvälittäjä.

Tänä päivänä kentällä on vieläkin ristiriitaisia ajatuksia puhetulkkien ja viittomakielen tulkkien ammattirooleista. Erot erikoisammattitutkintoon tähtäävän valmentavan koulutuksen ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen välillä ovat tuoneet tulkin ammatti-identiteettiin moninaisuutta.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneella tulkilla ei välttämättä ole muuta ammatillista koulutusta kuin tulkin koulutus. Erikoisammattitutkinnon suorittaneella puhevammaisten tulkilla on aina taustalla jokin muu ammatillinen koulutus. Tulkkien koulutus ja työkokemus muokkaavat tekijän ammatti-identiteettiä.

Yrityksen yhteydenotto Humanistiseen ammattikorkeakouluun poikkeustilan aikana tarjosi mahdollisuuden selkeyttää tulkkiutta sekä viittomakielen, että puhevammaisten tulkkien keskuudessa. Yhteydenotto vahvisti ja syvensi tulkkiuden käsitystä sekä ammattitulkkien, että opiskelijoiden keskuudessa. Yhteistyö koettiin molemmin puolin erittäin hedelmällisenä.

 

Kela 2020. Etätulkkaus. Viitattu 2.11.2020. https://www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu-etatulkkaus

Tanskanen, Tiina. 2017.  ”Tulkki on kävelevä kommunikaattori, pingispallo, näkymätön ääni, kameleontti” Puhevammaisten tulkin rooli tulkatussa vuorovaikutustilanteessa. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta / Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20171071