Huhtikuun alussa 14 Jyväskylän kampuksen kulttuurituottajaopiskelijaa ja kaksi lehtoria saivat hienon mahdollisuuden perehtyä viikon ajan Moldovan koulutusjärjestelmään. Matkan tavoitteena oli tutustua paitsi eri oppilaitoksiin ja tavata henkilökuntaa ja opiskelijoita, tutustua myös moldovalaiseen kulttuurin ja elämänmenoon.

Intensiiviviikko oli osa Kulttuurin ja taiteen tuntemus -opintojaksoa. Humakin kannalta Moldovan korkeakoulut voisivat tarjota hyviä kumppanuuksia Erasmus+ opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon, vaikka maa ei olekaan EU:ssa. Viikon aikana pääsimme vierailemaan kaikkiaan kymmenessä eri oppilaitoksessa päiväkodista yliopistoon ja alakoulusta lukioon.

Koulujärjestelmässä yhtäläisyyksiä ja eroja Suomeen

Moldovassa koulunkäynti aloitetaan 7-vuotiaana. Sitä ennen lapset ovat päiväkodeissa. Vierailimme Colonitan kylän remontoidussa päiväkodissa, jossa lapsilla oli hyvät tilat leikkiä sisällä tai ulkona. Erona suomalaiseen päiväkotiin oli se, että lapsille oli oma sairasosastonsa, mikäli vanhemmat joutuvat tuomaan sairaan lapsen hoitoon. Ilmeisesti vanhemmat eivät voi jäädä töistä kotiin hoitamaan sairasta lasta.

Stăucenin kylän alakoululaiset olivat valmistautuneet vastaanottamaan meidät vieraat lukuisilla tanssi- ja lauluesityksillä ja opetelleet englanninkielisiä Moldovasta kertovia kuvaelmia. Luokassa oli noin 20 oppilasta. Välitunneilla on mahdollisuus leikkiä pihalla tai pelata jalkapalloa uudella nurmikentällä. Colonitan kylän alakoulussa oli uima-allas uimaopetusta ja liikuntatunteja varten.

Koulujärjestelmä lähes kuin Suomessa

Alakoulussa on neljäluokkaa (1-4), jonka jälkeen siirrytään yläkouluun (luokat 5-9). Yläkoulun jälkeen voi mennä lukioon (luokat 10-12) ja sen jälkeen mahdollisesti yliopistoon. Lukion vaihtoehtona on ammatillinen opetus (luokat 10-12) tai yleissivistävät jatkoluokat (luokat 10-11).  Yleisesti ottaen siis moldovalainen koulujärjestelmä rinnastuu aika hyvin suomalaiseen systeemiin.

Moldovassa valtaosa yliopisto-opiskelijoista maksaa lukuvuosimaksun. Sen suuruus on noin 150-500 € per lukuvuosi, mikä on paikallisille iso summa kuukauden keskipalkan ollessa noin 200 €.  Yliopistoissa on myös joitakin maksuttomia opiskelupaikkoja vähävaraisille nuorille.

Toisen aseteen opetukseen tutustuminen

Lukio-opetuksen vierailukohde oli nimeltään Academic Lyceum of Fine Arts ”Igor Vieru”. Igor Vieru on moldovalainen 1900-luvulla elänyt kuvataitelija.  Siellä opiskelijat erikoistuvat kuvataiteeseen ja erityisesti realistiseen maalaustaiteeseen. Opiskelu kestää kaikkiaan 8 vuotta. Taiteilijatutkinnon rinnalla he saavat myös lukiotodistuksen.  Lyseon rehtorina toimii nuori nainen, itsekin kuvataitelija Alexandra Clapatiuc. Hän kertoi innostuneesti taideopetuksesta, taitelijan työstä ja toimeentulosta Moldovassa. Pääsimme myös itse osallistumaan seinämaalauksen maalaamiseen lyseon opiskelijoiden johdolla.

Toinen toisen asteen vierailukohde oli ammattikoulu numero 5 ja sen elintarvikeala. Pääsimme seuraaman ja osin osallistumaankin perinteisen moldovalaisen perinneaterian valmistukseen. Koulun kokki- ja kondiittoriopiskelijat valmistivat meille runsaan ja maukkaan, lähes 20 ruokalajia sisältäneen lounaan. Ruuan valmistuksen ohella kiersimme koulun luokkatiloissa, seurasimme yrittäjyyskasvatuksen oppituntia, elintarvikemessuja ja liikuntatuntia.

Yliopistoja ja start up -hautomoja

Vierailimme pääkaupungissa Chisinaussa kaikkiaan neljässä eri yliopistossa.  Academy of Economical Studies of Moldova tarjoaa englanninkielistä talousalan opetusta. Opintolinjoja on useita business managementista rahoitukseen, kansainvälisen kaupan koulutusohjelmasta laskentaan.  Yliopistolla on myös oma start up -hautomo ja yrityskeskus nuorille ja aloittaville yrittäjille.  Teknisen yliopiston vastaavanlainen hautomo ja yrityskeskus Tekwill tarjoaa koulutusta, työtiloja, kannustavan yhteisön sekä laajan business-verkoston niin ikään aloittaville yrittäjille. Tekninen yliopisto kouluttaa etupäässä eri aloihin erikoistuneita insinöörejä, mutta yksi koulutusohjelma oli arkkitehtuuri. Pääsimme seuraamaan arkkitehtiopiskelijoiden taidetunteja ja kierrellessämme yliopiston rakennuksia saimme hyvän läpileikkauksen arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustöihin, joita oli ripustettu käytäviin ja vitriineihin eri puolille rakennuksia.

Kolmas vierailukohde oli Academy of Music, Theatre and Fine Arts. Siellä pääsimme tutustumaan eri alojen (kuvataide, veistostaide, teatteri, ooppera) taiteilijakoulutukseen. Tämä yliopisto on kulttuurituotannon kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä siellä on myös tuottajakoulutusta. Taideopetuksen laatu oli todella korkeatasoinen. Vaikutti siltä, että professoreilla oli paljon aikaa ohjata ja opettaa opiskelijoita. Useat professorit olivat itse pitkän linjan taiteilijoita.

Kunnianhimoisia ja ahkeria opiskelijoita

Neljäs yliopisto, jossa vierailimme, oli keskittynyt lähinnä maatalouteen, University of Agriculture in Moldova. Siellä perehdyimme viinin viljelyn historiaan erityisen wine libraryn avulla. Viinimuseossa oli kuvattu viinin valmistusprosessi, rypälelajikkeet sekä viinialueet. Seinät olivat täynnä eri tuottajien viinipulloja ja etikettejä. Viinin viljely on tärkeä elinkeino Moldovassa. Lähes jokaisessa taloudessa maaseudulla kasvatetaan ja valmistetaan omat viinit, mutta isommat tuottajat vievät viiniä ulkomaillekin.

Yliopistokiinteistöt olivat aika tyypillisen itäeurooppalaisia ulospäin, mutta sisältä saattoi löytyä positiivisia yllätyksiä. Varsinkin ICT-luokat olivat huipputasoa. Kansainväliset yritykset ovat lahjoittaneet tietokoneet luokkiin.

Opiskelijat olivat todella motivoituneita ja kunnianhimoisia. He puhuivat erinomaista englantia ja olivat avoimen kiinnostuneita Suomesta. Moni kertoi lähtevänsä valmistumisen jälkeen muualle Eurooppaan töihin, koska työtilanne Moldovassa ei ole hyvä ja palkka ei riitä elämiseen. Yrittäjyyteen moldovalaisia nuoria kannustettiin kaikilla kouluasteilla.

Yhteistyötä maiden välille rakennetaan

Opintomatkan organisoinnista vastasivat Moldovan kunniakonsulit Irina ja Anatolie Mokrok. He olivat laatineet runsaan ja mielenkiintoisen ohjelman sekä opiskelijoille että lehtoreille. Mokrokien luotsaama The Club for Honorary Consuls Dialogue 2018 järjestelee yhteyksiä suomalaisten ja moldovalaisten yrittäjien, oppilaitosten ja yhdistysen välille. Humak on jo solminut yhteistyösopimuksen Teknisen yliopiston kanssa ja muut sopimukset ovat työn alla.

Moldova tarjoaa humakilaisille mielenkiintoisen ja erilaisen vaihto- ja vierailukohteen. Maassa on jäljellä vielä ripaus itäeurooppalaista mentaliteettiä ja kulttuuria, mutta ihmiset ovat valtavan vieraanvaraisia ja ystävällisiä. Valtaosan moldovalaisista katse on vahvasti Eurooppaa kohti. Naapurimaata Romaniaa ihaillaan EU-jäsenyyden takia ja työn perässä muutetaan Italiaan ja muualle Etelä-Eurooppaan.

 

Lähteet:

Tekwill-yrityshautomo https://www.tekwill.md/

Academic Lyceum of Fine Arts ”Igor Vieru” http://liceuligorvieru.com/index.php?lang=en

Academy of Economical Studies of Moldova http://www.ase.md/en/

Academy of Music, Theatre and Fine Arts http://www.asm.md/?go=detalii-membrii-colectivi&n=66&new_language=1

Technical University  of Moldova https://utm.md/en/

 

Kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelijat Mia Tanhuanpää ja Anna Makkonen kertoivat Chisinaun alueen ala- ja yläkoulujen rehtoreille suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja esittelivät Humakia.

 

 

Pieniä alakoululaisia nauratti kun kulttuurituottajaopiskelija Pedro Kantalainen luki heidän muistiinpanojaan. Kuva Maarit Honkonen-Seppälä.

 

Pohjoismaiden kielet ja kulttuurit kiinnostavat Moldovassa. Kuvassa suomen ja ruotsin kielen opiskelijoita. Kuva Irene Mokrak.