Ukrainalaisten lasten kommunikaatioapuna – kahden kommunikaatio-ohjauksen tulkkiopiskelijan kokemuksia harjoittelustaan

• Kirjoittaja: Marjukka Nisula, KM, tulkkauksen lehtori, tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.9.2022
• Kirjoittaja: Elisa Ruutiainen, kommunikaatio-ohjauksen (Tulkki AMK) opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.9.2022
• Kirjoittaja: Tiia Urpilainen, kommunikaatio-ohjauksen (Tulkki AMK) opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 13.9.2022

Humanistinen ammattikorkeakoulun Kuopion alueyksiköstä valmistuu tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen asiantuntijoita (tulkki AMK), joilla on monipuolinen tulkkauksen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kielellisen saavutettavuuden osaaminen. Tulkki (AMK) voi toimia suullisissa viestintätilanteissa asiakkaille, joilla on hetkellisiä tai pysyviä kielellisiä haasteita. Tällaisia asiakkaita voivat olla muun muassa autismin kirjon henkilöt, ihmiset, joilla on kielellisen kehityksen häiriöitä, muistisairaat, CP-vammaiset, toisesta maasta muuttaneet ihmiset sekä lapset ja nuoret. Tulkki (AMK) voi toimia myös muissa asiantuntijan tehtävissä. Nämä tehtävät voivat esim. olla opetustyö, järjestötyö ja työskentely hankkeissa. Tulkki voi työskennellä tulkkausalan yrityksessä tai toimia yrittäjänä. Koulutuksesta valmistunut voi työllistyä muun muassa työ- ja toimintakeskuksiin, asumisyksiköihin, kuntoutuslaitoksiin, sairaanhoitopiireihin, varhaiskasvatukseen ja kouluihin sekä erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin. (Humak 2022.)

 

Käytössä AAC-menetelmät

Puhetta tukevat, täydentävät ja korvaavat menetelmät (engl. AAC) ovat pääasiassa käytössä henkilöillä, joilla on puheen ymmärtämisessä tai tuottamisessa vaikeuksia. Vaikeudet voivat johtua synnynnäisistä sairauksista kuten CP-vammasta tai olla onnettomuuden tai sairauden kuten aivoverenkierron häiriön ja muistisairauden aiheuttamia. Kielellisiä vaikeuksia voi olla myös monesta muusta syystä. Ne voivat johtua esimerkiksi siitä, että ihminen joutuu sodan takia pakenemaan toiseen maahan, jonka kieltä ei osaa.

 

Ammatillinen harjoittelu Settlement Puijolassa

Kolmannen opintovuoden jälkeen opiskelijat menevät ammatilliseen harjoitteluun, joka on nimeltään Ammatillinen harjoittelu 4: Kommunikointia tukevan tulkkauksen syventäminen 10 op. Kesällä 2022 kaksi opiskelijaa suoritti harjoittelun kuopiolaisessa yhdistyksessä Settlementti Puijolassa, jossa ukrainalaisille lapsille järjestettiin kerhotoimintaa (Settlementti Puijola 2022). Kerhotoiminnan tavoite oli valmentaa lapsia suomalaiseen kouluun syksyllä 2022. Kommunikointia tukevat menetelmät tulkkauksessa pintojakson tavoitteet ovat helposti sovellettavissa vieraskielisen lapsen kommunikoinnin tukemiseen. Tässä on strategia sovellettuna:

”Tulkkiopiskelijan tulee osata hyödyntää tulkkausmenetelmiä ja -strategioita ukrainalaisen oppilaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä menetelmät ovat muun muassa puheen rytmissä piirtäminen ja kuvakommunikointi. Oppilaan tavoite on oppia suomen kieltä ennen koulun alkua. Tulkkiopiskelija huolehtii, että oppilaiden ja opettajan välisessä vuorovaikutustilanteessa kommunikointia tukevat välineet kuten kuvat ovat ajan tasalla ja saatavilla. Tulkkiopiskelijat tuottavat tilanteeseen kuvamateriaalia ja he tukevat oppilaan oma-aloitteisuutta.  Vuorovaikutustilanteessa on tärkeää, että viestintä on selkeää ja rauhallista. Tilanteessa pitää olla taukoja ja puheenvuoroja tulee rytmittää. Tulkkiopiskelija harjoittelee hallitsemaan tätä tilannetta niin, että osapuolilla on tasavertainen mahdollisuus ilmaista itseään.”  

Ohessa opiskelijoidemme Elisa Ruutiaisen ja Tiia Urpilaisen kokemuksia.

Teimme tulkkauksen TU14 harjoittelumme Setlementti Puijolan kanssa heinäkuussa ja elokuussa 2022. Setlementti Puijola järjesti yhteistyössä Kuopion Perheentalon kanssa ukrainalaisille lapsille kerhon, jonne meitä tulkkiopiskelijoita pyydettiin avuksi. Setlementti Puijolan työntekijä veti kerhoa meidän avustuksellamme ja keskusteli lasten kanssa venäjän kielellä. Ukrainassa puhutaan sekä ukrainaa että venäjää.

Kerhotoimintaa oli kolme kertaa viikossa ja lapset jaettiin kolmeen eri ryhmiin. Kerhon tarkoituksena oli auttaa ukrainalaisia lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja oppimaan suomen kieltä, ennen kuin he aloittavat syksyllä suomalaisissa päiväkodeissa, eskareissa ja kouluissa. Kerhon ideana oli myös antaa lasten vanhemmille omaa aikaa ja mahdollisuutta hoitaa omia tai lastensa asioita kuntoon.

Ukrainalaisten lasten ikäjakauma oli 3-vuotiaista 13-vuotiaisiin. Jokaisessa kolmesta ryhmästä oli noin 12–16 lasta. Osa lapsista oli tullut Suomeen aiemmin ja käynyt koulua Suomessa. Osa lapsista taas oli saapunut Suomeen viikkoja ennen kerhon alkamista. Lasten kielitaito ja halukkuus oppia uutta kieltä olivat vaihtelevia. Toiset lapsista osasivat jo yllättävän hyvin suomen kieltä, osa lapsista osasi myös englannin kieltä ja jotkut halusivat oppia suomen kieltä meiltä enemmän, mitä ehdimme opettaa. Oli myös lapsia, jotka osasivat vain muutaman sanan suomen kieltä ja lapsia, joita ei kiinnostanut suomen kielen oppiminen lainkaan.

Aluksi jännitti kovasti. Mielessä oli paljon kysymyksiä siitä, kuinka kommunikoida lasten kanssa, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Kommunikaation lisäksi jännitti se, että meillä ei kummallakaan ollut juurikaan kokemusta lasten kanssa työskentelystä.

Ensimmäinen päivä lähti ryminällä käyntiin pienempien lapsien kanssa. Yllättäen osa lapsista oli heti valmiita erkaantumaan vanhemmistaan. Lapset etsivät leikkikaluja ja löysivät seuraa toisistaan. Heidän joukkoonsa oli helppo mennä mukaan leikkimään. Pienten lasten leikeissä sanat ja kieli eivät ole suuressa osassa ja vapaa leikkiminen tuntui suhteellisen luontevalta. Kommunikaatio tapahtui ääntelyiden, eleiden ja ilmeiden avulla.

Toisia lapsia jännitti kovasti ja he pitivät vanhemmistaan lujasti kiinni. Heidän kohdallaan ensiarvoisen tärkeäksi nousi harjoitteluohjaajamme kielitaito. Lapset pystyivät kommunikoimaan omalla kielellään edes yhden ohjaajan kanssa ja se auttoi heitä rentoutumaan uudessa tilanteessa ja uusien ihmisten keskellä.

Lounaan jälkeen jatkuivat 7-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten kerhot. Heidän kanssaan kommunikointi oli yllättäen aluksi haastavampaa kuin pienten lasten kanssa. He olivat varautuneempia käyttämään elekieltään kommunikoidessa. Eleet ja ilmeet toimivat kuitenkin hyvin ja niiden lisäksi käytettiin yksittäisiä englanninkielisiä sanoja.

Kun kerhotoimintaa oli jatkunut joitain viikkoja, lapset alkoivat luottaa siihen, että kerho on turvallinen ympäristö ja ohjaajat turvallisia aikuisia. Lapset rohkaistuivat jäämään kerhoon helpommin ilman vanhempiaan. Osa lapsista riehaantui, kun he saivat ympäristön, jossa heidän ei tarvinnut olla vastuussa muista kuten esimerkiksi pikkusisaruksistaan. He saivat olla vain lapsia hetken aikaa. Myös kommunikaatio alkoi sujua. Varsinkin pienten lasten kanssa jotkin eleet tulivat osaksi normaalia, kuten vesi- tai mehulasillisen pyytäminen näyttämällä juomista kuvaavaa elettä. Vanhempien lasten kanssa vastaavasti sanasta mehu tuli hyvin tuttu.

Suomen kielen opiskeluun oli varattu jokaisesta kerhokerrasta oma aikansa. Kaikille kerholaisille jaettiin tätä tarkoitusta varten omat vihot. Kävimme pienempien lasten kanssa suomenkielisiä sanoja läpi, jotka liittyvät jollain tavalla kerhopäivän teemaan. He saivat liimata kuvan kyseisestä sanasta vihkoonsa. Sanaston ja kuvien koonti oli meidän opiskelijoiden vastuulla. Lapset toistivat kuorossa sanan suomeksi, joka oli (ainakin meidän tulkkiopiskelijoiden mielestä) yksi hienoimmista hetkistä kerhossa. Vanhempien lasten kanssa sanat eivät välttämättä liittyneet kerhopäivään, vaan ne saattoivat olla yleishyödyllisiä. Viimeisinä kerhoviikkoina sanat vaihtuivat lauseiksi. Vanhemmilla lapsilla ei ollut kuvia käytössä, vaan he saivat kirjoittaa sanat tarvittaessa mallin avulla vihkoihinsa.

Tulkkauksen harjoittelun näkökulmasta pääsimme hyödyntämään kaikkea, mitä olemme tähän mennessä oppineet: Ikoniset viittomat, selkosuomi, piirtäminen, kuvat, eleet ja ilmeet. Yhteisen kielen puuttuessa oli käytettävä vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä ja hyödynnettävä sitä, mitä ympäristö meille tarjosi. Kun menetelmät eivät aivan riittäneet, kielitaitoisen työntekijän merkitys korostui ja epäselvät tilanteet saatiin selvitettyä.

Sen lisäksi, että harjoittelu oli opettavainen kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta, se oli opettavainen myös erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamisessa. Opintoihimme kuuluu osioita, joissa opetellaan kohtaamaan traumaattisia tilanteita läpikäyneitä henkilöitä, eikä suotta! Opintoihimme kuuluvien perusteiden lisäksi saimme mahdollisuuden käydä Pelastakaa Lapset Ry:n kautta Lapsiystävällinen tila -verkkokurssin. Nämä opinnot yhdessä auttoivat kohtaamaan ja ymmärtämään lapsia, joiden kokemukset ja elämäntilanne saattoivat olla todella vaikeita ja raskaita.

Lähteet:

Humak 2022. Viitattu 12.9.2022. https://www.humak.fi/koulutus/tulkki-amk-kommunikaatio-ohjaus/

Settlementti Puijola 2022. Viitattu 12.9.2022. https://www.puijola.net/puijola/