Ihmisillä on väliä, vapaudella on väliä, rauhalla on väliä, Ukrainalla on väliä

• Kirjoittaja: Laura Keihäs, FM, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 07.4.2022

Otsikon sanat ovat Ukrainan presidentin Zelenskyin puheesta 24.3.2022, kuukausi sodan alkamisen jälkeen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laajin Euroopassa nähty kriisi sitten toisen maailmansodan. Tätä kirjoittaessani sota on kestänyt kuusi viikkoa ja Ukrainasta on paennut jo yli 4,2 miljoonaa ihmistä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja EU ovat arvioineet, että jopa 7 miljoonaa ukrainalaista joutuu pakenemaan. Lopullista määrää ei tiedä vielä kukaan.

Tällä hetkellä oleellisinta on auttaa sotaa pakenevia ja tukea Ukrainaa, kuten EU aikookin tehdä. EU-maiden sisäministerit tekivät historiallisen päätöksen 3.3.2022 sopiessaan tilapäisen suojelun käyttöönotosta. Nyt todella tarvitaan yhteistyötä ja solidaarisuutta, jota on nähty viime viikkoina paljon.

Samalla on hyvä tiedostaa, että maailmassa on tällä hetkellä yhteensä noin 85 miljoonaa ihmistä, joiden on ollut pakko jättää kotinsa päästäkseen turvaan. Heistä noin 32 miljoonaa on joutunut pakenemaan kotimaastaan ulkomaille. Tällä hetkellä 85 % maailman pakolaisista on köyhissä maissa. Ulkomaille paenneista syyrialaisia on n. 7 miljoonaa, venezuelalaisia n. 4 miljoonaa, afganistanilaisia n. 2,6 miljoonaa, eteläsudanilaisia n. 2,1 miljoonaa ja rohingyoja n. 1,1 miljoonaa (UNHCR). Ihmisoikeudet, tärkeimpänä oikeus elää, kuuluvat kaikille ihmisille.

Myötätuntoinen vastaanotto tukee pakolaisten jaksamista

Ukrainasta Suomeen arvioidaan saapuvaksi 40 000-80 000 ihmistä. Ukrainan sota on tuonut suomalaisten mieliin omat kipeät sotamuistot ja herättänyt halun auttaa. Monien muiden organisaatioiden ja korkeakoulujen tavoin myös Humak haluaa tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia. Humak lahjoitti humanitaariseen apuun 10 000 euroa Suomen Punaisen Ristin kautta ja Humakissa on työryhmä, joka valmistautuu vastaamaan alueellisiin yhteistyötarpeisiin tukeakseen sotapakolaisia eri puolilla Suomea. Muiden korkeakoulujen tavoin Humak noudattaa OKM:n linjauksia ja suosituksia Ukrainan sotaan liittyen (okm.fi/ukraina).

Sota ja Ukrainassa tapahtuvat kammottavat sotarikokset herättävät meissä itsessämme vaikeita tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, voimattomuutta ja vihaa. Se on inhimillistä ja ymmärrettävää. Tunteiden jakaminen läheisten kanssa, muiden auttaminen ja rauhan rakentaminen pienin, arkisin teoin tekee hyvää omalle mielelle. Kuten psykoterapeutti Maaret Kallio viisaasti kiteyttää: “Voidaksemme hyvin tarvitsemme kokemusta, että voimme vaikuttaa elämäämme, mutta tarvitsemme myös tunnetta, että voimme tukeutua toisiin.”

Pakolaisten myötätuntoinen vastaanotto tukee heidän hyvinvointiaan ja jaksamistaan haastavassa elämäntilanteessa. Traumakokemukset ovat yleisiä pakolaistaustaisilla ihmisillä. Monet pakolaiset kärsivät traumaperäisestä stressistä, masennuksesta, unettomuudesta ja ahdistuneisuudesta, jotka ovat normaaleja reaktioita epänormaalin kuormittavaan elämäntilanteeseen. Ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset pakolaislapset ja -nuoret ovat kaikkein haavoittuvimpia ja tarvitsevat tukea. Sillä miten pakolaislapsi tai -nuori tulee kohdatuksi uudessa maassa, on suuri merkitys hänen sopeutumiselleen ja henkiselle hyvinvoinnilleen. Sosiaalinen tuki, yhteisön myötätunto ja arjen voimavarojen tukeminen vahvistavat pakolaislasten ja -nuorten psyykkistä selviytymiskykyä (Peltonen 2015).

Arjen vakauttaminen ja rutiinit ovat tärkeitä pakolaislapsille ja -nuorille

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus koulunkäyntiin ja harrastamiseen, jotka tukevat heidän hyvinvointiaan. Kriisitilanteissa, kuten sodan aikana, koulunkäynti ja harrastustoiminta luovat turvallisia rutiineja ja normaaliutta lasten elämään. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa jotain häntä itseään kiinnostavaa ja motivoivaa. Haastavina aikoina se on erityisen tärkeää. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet kuntouttamaan sodasta kärsineiden lasten henkistä toipumista (UNICEF 1989).

Osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia tukevilla aktiviteeteilla vastaanottokeskuksissa, kuten taiteen tekemisellä ja liikunnalla, voi olla suuri kuntouttava ja hyvinvointia lisäävä merkitys post-traumaattisista oireista kärsiville lapsille ja nuorille (Lähteenmäki 2017). Pakolaisille pitäisikin olla tarjolla matalan kynnyksen psykososiaalista tukea, eli aikaa kohtaamiselle, keskustelulle ja yhdessä tekemiselle. Traumatisoituneet lapset ja nuoret ovat aina erityisen, moniammatillisen tuen tarpeessa. Lastenpsykiatrian professori André Souranderin mukaan: ”Osa lapsista tarvitsee erityishoitoa, mutta suurin osa heistä tarvitsee ennen kaikkea arkeen liittyvää turvallisuutta.” (HS 5.4.2022)

Yhdenvertaisuus rakentaa rauhaa

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Ihmisoikeudet koskevat kaikkia. Ukrainan sota on nostanut esiin populistisia kommentteja ”oikeista pakolaisista” (YLE 27.3.2022) ja vihapuhetta. Kuten OKM muistuttaa, vihapuhe tai väkivalta ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää: ”Ketään Suomessa asuvaa ei kansallisuuden tai äidinkielen perusteella tule syrjiä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta. Kaikilla on oikeus turvalliseen ja syrjimättömään oppimisympäristöön. Vihapuheelle ei ole sijaa Suomessa.”

Yhdenvertaisuusvaltuutetun 2022 eduskuntakertomuksen mukaan Suomessa koetaan kuitenkin edelleen paljon syrjintää ja yhteiskunnassamme on eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita. Syrjintä ja rasismi vaikuttavat monen ihmisen elämään kielteisesti lapsuudesta asti. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan Suomeen ennen vuotta 2017 saapuneiden ja täällä edelleen ilman oleskelulupaa olevien oleskelu tulisi virallistaa erillislailla (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2022). Yksi konkreettinen teko yhdenvertaisuuden ja kaikkien pakolaisten ihmisoikeuksien edistämiseksi onkin allekirjoittaa Lupa elää -kansalaisaloite paperittomuusongelman ratkaisemiseksi: https://lupaelaa.fi/

Tietoa ja työkaluja Ukrainan ja pakolaisten tueksi

• Maahanmuuttoviraston ohjeita: https://migri.fi/ukraina
• Järjestöt Ukrainan tukena: fingo.fi/jarjestot-ukrainan-tukena/
• Punainen Risti koordinoi apua: punainenristi.fi/ukrainainfo
• Opetushallituksen ohjeita Ukrainan kriisin käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/ohjeita-varhaiskasvatukselle-kouluille-ja-oppilaitoksille-ukrainan-kriisin-kasittelyyn
• Turun yliopiston Yhdessä selviydytään -verkkosivuston työkaluja lapsen pelkojen ja ahdistuksen käsittelyyn: https://yhdessaselviydytaan.fi/fi/
• THL:n kooste työkaluista ammattilaisille pakolaisten terveyden ja hyvinvoinnin tueksi: https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/ajankohtaista/ukrainan-sota-terveys-ja-hyvinvointi
• Mieli ry:n vinkit mielenterveydestä huolehtimiseen kriisin aikaan: https://mieli.fi/uutiset/kuinka-huolehtia-mielenterveydesta-kriisin-aikaan-14-vinkkia/

Lähteet:

Hirschovits-Gerz, Tanja & Eichhorn, Kaisa & Laine, Terhi 2022. Lasten ja nuorten turvallisuuden tunteesta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava Ukrainan kriisissä – huomioi nämä seikat. THL blogi. Viitattu 6.4.2022.
https://blogi.thl.fi/lasten-ja-nuorten-turvallisuuden-tunteesta-ja-ihmisoikeuksien-toteutumisesta-on-huolehdittava-ukrainan-kriisissa-huomioi-nama-seikat/

Helsingin Sanomat 5.4.2022. Suomeen saapuu tuhansia sodan traumatisoimia lapsia Ukrainasta – Heillä on edessään elämänmittainen taakka, kertoo professori Andre Sourander. Viitattu 6.4.2022. https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000008722182.html

Lähteenmäki, Minna 2017. Mental health challenges faced by underage asylum seekers. Teoksessa Honkasalo, V., Maiche, K., Onodera, H., Peltola, M. & Suurpää, L. 2017. (toim.) Young People in Reception Centres. Finnish Youth Research Society, Finnish Youth Research Network Internet publications 121.

Peltonen, Kirsi 2015. Unaccompanied Refugee Minors – Issues of Mental Health and Interventions. Julkaisussa StressPoints online eNewsletter of International Society for Traumatic Stress Studies.

UNICEF 1989. UN Convention on the Rights of the Child. https://www.unicef.org/child-rights-convention

Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2022. Syrjintä on syvällä yhteiskuntamme rakenteissa – Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää lakimuutoksia yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien parantamiseksi. Viitattu 6.4.2022. https://syrjinta.fi/-/syrjinta-on-syvalla-yhteiskuntamme-rakenteissa-yhdenvertaisuusvaltuutettu-esittaa-lakimuutoksia-yhdenvertaisuuden-ja-perusoikeuksien-parantamiseksi

YLE 27.3.2022 Miksi suhtautuminen ukrainalaispakolaisiin eroaa aiemmista turvapaikanhakijoista? Perussuomalaisten Purra uskoo, että he haluavat kotiin sodan jälkeen. Viitattu 6.4.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12375755