Uuden teknologian tuomat haasteet eurooppalaisissa korkeakouluissa

• Kirjoittaja: Niila Tamminen, MA, lehtori, tiimivetäjä, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 12.12.2019

Teknologia on tullut korkeakouluopetukseen jäädäkseen. Se on lisännyt työn tuottavuutta ja se muuttaa tapojamme oppia ja opettaa. Muutos on ollut hyvin nopea, ja sen vaikutukset työhön korkeakoulusektorilla käsin kosketeltavia.

Opiskelijahallinnossa tietotekniikka auttaa pitämään kirjaa opiskelijoista ja heidän opintojensa etenemisestä, luokkahuoneessa ei ole näkynyt piirtoheittimiä enää vuosiin, tietoaineisto löytyy verkosta ja yhä suurempi osa opiskelusta tapahtuu erilaisten verkko-oppimisympäristöjen kautta.

Muutokset aiheuttavat haasteita koko yhteisölle, ja näitä haasteita lähdimme selvittämään yhdessä kuuden muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Halusimme selvittää toisaalta mitkä ovat suurimmat haasteet eri maissa ja toisaalta kuinka helppoa niiden ratkaiseminen on.

Tietotekniikan käytön esteitä korkea-asteen opetuksessa

Euroopan maat ja niiden korkeakoulujärjestelmät ovat osin erilaisia mutta digitalisaation tuomat ongelmat ovat yhteisiä. Tutkimuksessa selvisi, että haasteet, tai tarkemmin sanottuna teknologian tuomat esteet, voidaan jakaa kaikissa mukana olleissa korkeakouluissa selkeästi vain kouralliseen eri luokkia.

Vastausten korrelaatioiden ja merkitsevyyden arvioinnissa käytettiin Group Concept Mappingia (GCM).

Analyysi osoitti seuraavat kuusi erilaista estettä:

1. Organisaation tuen puute
2. Opettajien tietojen ja taitojen puute
3. Ajanpuute
4. Laitteiden ja ohjelmistojen puute
5. Opiskelijoiden tietojen, taitojen ja motivaation puute sekä
6. Palkitsemisen ja tunnustuksen puute

 

Tärkeys vs. ratkaistavuus

Esteiden kartoittamisen ja identifioinnin lisäksi haasteet arvioitiin kahdella asteikolla: tärkeys ja ratkaistavuus. Tämä luokitellun tiedon analyysi antoi selkeää lisätietoa haasteiden ratkaisemisesta.

Kuvio 2 esittää haasteiden suhteellista sijaintia verrattaessa toisiinsa kahdella luokitusarvolla: ongelman tärkeydellä ja sillä, kuinka helppo/vaikea se on ratkaista.

Jotkut klustereista olivat korkealla yhdellä mittarilla, mutta alhaalla toisella akselilla. Esimerkiksi “Ajan puute” sijoittui erittäin korkealle tärkeyden suhteen ja erittäin matalalle helposti/vaikeasti ratkaistavalla asteikolla.

Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijat eri maissa arvioivat ajan puutteen vakavaksi ongelmaksi, mutta hyvin vaikeaksi ratkaista.

Sitä vastoin opettajien tietojen ja taitojen puute, organisaation tuen puute ja opiskelijoiden tietojen, taitojen ja motivaation puute olivat suhteellisen helppoja ratkaista, mutta eivät niin tärkeitä verrattuna ajan puutteeseen.

On huomattava, että kaikki esille nousseet haasteet on koettu esteiksi teknologian käytössä ja ne kaikki vaikuttavat opetusalan asiantuntijoiden toimintaan samalla tavoin eri maissa. Lisää tietoa Suomen (Humakin) haasteista ja niihin esitetyistä ratkaisuista löytyy osoitteesta: https://cop.adulet.eu/node/347.

Samoilla sivuilla ovat ehdotetut ratkaisut myös muiden maiden vastaaviin haasteisiin ja niiden ratkaisuihin.

Adulet-hanke

Osana seitsemän Euroopan maan korkeakoulujen yhteistä hanketta selvitettiin teknologian tuomia esteitä ja yritettiin ratkaista niitä.

Yksi ratkaisu opettajien kokemiin haasteisiin on Adulet tukijärjestelmä. Se on toteutettu verkkoyhteisönä, jossa on esillä hankkeen tulokset ja jota ohjaavat yhteiset pedagogiset näkökohdat.

Hanke rahoitettiin Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman tuella.

Lähteet:

Adulet Community of Practice. Viitattu 12.12.2019. https://cop.adulet.eu