Vapaaehtoistoiminnan kuuma kesä

  • Kirjoittaja: Juha Iso-Aho, Lehtori, FM, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 10.9.2018
Kuuman festarikesän Konttirfest 2018
Konttifest 2018. Kuvaaja: Emilia Reponen

Helteinen kesä kiehautti myös vapaaehtoistoiminnan jälleen kuumaksi puheenaiheeksi valtakunnallisessa mediassa. Ensin kerrottiin Ruotsin metsäpalojen riehuessa, että Suomessa yhtä pahaksi ryöstäytyneet tilanteet ovat epätodennäköisiä muun muassa siksi, että Suomessa on toimiva, vapaaehtoisista palokunnista koostuva sopimuspalokuntaverkosto. Loppukesän vapaaehtoistyöaiheinen keskustelu ryöpsähti Helsingin Sanomien julkaistua artikkelin, jossa kyseenalaistettiin talkootyövoiman käyttö osakeyhtiöiden operoimilla kesäfestivaaleilla.

Molemmissa uutisaiheissa on kyse vapaaehtoisten merkittävästä osuudesta yhteiskunnan totutuissa ja monien itsestään selvinä pitämissä toiminnoissa. On joskus sanottu, ehkä hiukan kärjistäen, että Suomi palaisi maan tasalle ilman vapaaehtoisia palokuntalaisia, jotka toimivat ammattipalokuntien apuna ja yhteistyökumppaneina niin jokapäiväisessä arjessa kuin kriisitilanteissakin. Samoin on melko vallitseva käsitys, että suurin osa suomalaisista kulttuurifestivaaleista olisi mahdottomia järjestää ilman vapaaehtoistyövoimaa.

Missä palaa ja kuka saa sammuttaa?

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatinen esitti YLE:n verkkosivuilla heinäkuun lopussa ilmestyneessä artikkelissa, että Suomeen tarvittaisiin lisää metsäpaloihin ja myrskyraivauksiin keskittyviä pop-up-vapaaehtoisia, joiden ei tarvitsisi olla ns. savusukelluskelpoisia. He toimisivat kevyemmällä varustuksella koulutetun ryhmänjohtajan alaisuudessa. Vapaaehtoiset olisivat rekisteröitynä metsäpalosammuttajien rinkiin, joka voitaisiin tarvittaessa kutsua kokoon tekstiviestillä.

Tämä on mielenkiintoinen ja modernin vapaaehtoistyön trendejä hyvin seuraava aloite, joka toteutuessaan toisi uusia haasteita vapaaehtoisten rekrytointiin, perehdyttämiseen ja johtamiseen.

Vapaaehtoistoiminnan ja yritystoiminnan epäsäätyinen liitto hiertää verottajaa

Festarivapaaehtoisuuden ympärillä käydyssä keskustelussa oli puolestaan kyse verottajan vapaaehtoistyötä koskevista ohjeista ja niiden noudattamisesta. Verohallinto on antanut aiheesta uuden ohjeistuksen keväällä 2017 ja päivittänyt sitä heinäkuun alussa 2018. Siinä on muun muassa täsmennetty säännöksiä, jotka koskevat vapaaehtoisille tarjottavia lounaita, heille maksettavia kulukorvauksia sekä kiitoksia ja muistamisia. Nämä ohjeet selkeyttävät tilannetta monin tavoin ja samalla pääasiassa tekevät olemassa olevista käytännöistä hyväksyttäviä.

Tulkinnan varaa ohjeisiin varmasti jäi vieläkin, mutta yksi asia on varsin yksiselitteinen. Verottajan näkökulmasta vapaaehtoistoiminta on verovapaana mahdollista vain yleishyödyllisissä yhdistyksissä ja yhteisöissä. Vain yhdistysten järjestämät festivaalit voivat siis jatkossa käyttää talkoolaisia ilman veroseuraamuksia. Sellaiset osakeyhtiöiden järjestämät yleisötapahtumat kuin Ruisrock tai Flow eivät siis voisi hyödyntää jatkossa talkooväkeä entiseen tapaan eli esimerkiksi korvaamalla tehty työ verottomasti rannekkeilla ja tarjotuilla ruokailuilla.

Kun molemmissa tapahtumissa työskentelee vuosittain noin 1000 talkoolaista, on kyseessä todellinen ongelma. Vapaaehtoistoiminnan johtamiseen liittyy tämäkin asia. Verottajan tulkinta on ollut tiedossa jo kauan, mutta yritysmuotoisista tapahtumista useimmat ovat panneet pään pensaaseen ja ilmeisesti toivoneet, että verottaja ei huomaa. Miten asiaan olisi voitu varautua ennakoimalla ja pidemmän tähtäimen suunnittelulla?

Humak kouluttaa vapaaehtoisten johtajia               

Humakissa on tarjottu vapaaehtoistoiminnan johtamisen koulutusta vuodesta 2012 alkaen. Opiskelijoita on ollut festivaaleilta, luonto- ja eläinsuojelujärjestöistä, sosiaali- ja terveysalalta, kunnista ja jopa poliittisista puolueista. Mukana on ollut myös Humakin tutkinto-opiskelijoita eri aloilta. Opinnoissa on seurattu kulloinkin käytävää ajankohtaista keskustelua vapaaehtoistoiminnan reunaehdoista ja tulevaisuudesta. Samalla on pureuduttu vapaaehtoisten johtamisen arkisiin haasteisiin kuten rekrytointiin, motivointiin ja perehdyttämiseen. Tärkeä osa opintoja on ollut kokemusten jakaminen toisten samanlaisten kysymysten kanssa painiskelevien vapaaehtoiskoordinaattorien kanssa. Tieto ja ymmärrys on kulkenut tehokkaasti joka suuntaan.

Lukuvuonna 2018 – 2019 Vapaaehtoistoiminnan johtaminen -opintokokonaisuus on jälleen tarjolla Humakin avoimessa ammattikorkeakoulussa. Lue lisää: https://kauppa.humak.fi/tuote/vapaaehtoistoiminnan-johtaminen-18/

 

Juha Iso-Aho

kirjoittaja on Humakin Vapaaehtoistoiminnan johtaminen opintokokonaisuudesta vastaava lehtori