Vuosi 2020 on ollut aikamoinen meille kaikille. Epätietoisuus jatkuu yhä. Koronatilanne on ravistanut kulttuurialaa ja se on asettanut haasteita myös kulttuurituottajien henkisiin työskentelyolosuhteisiin.

Olisi helpompaa säädellä omia voimavaroja, jos olisi tiedossa, koska tilanne muuttuu parempaan. Valitettavasti kukaan ei tiedä, koska tilanne paranee.

Tästä johtuen julkisen alan kulttuurituottajille suunnatussa KUTU Talk -verkkotapahtumassa 14.9.2020 luovien alojen työterveyspsykologi, työnohjaaja ja psyykkinen valmentaja Marjukka Laurola antoi vinkkejä kehon ja mielen rauhoittamiseksi sekä ajatusten ja tunteiden käsittelemiseksi.

Mielen vapaus laajentaa ajattelua

Epävarmuus kuuluu elämään ja pieni stressi auttaa selviytymään hankalista tilanteista. Stressin pitkittyessä suunnitelmallinen toiminta tai monimutkainen ajattelu eivät kuitenkaan onnistu ja myös tarkkaavaisuus ja muisti heikkenee (Tikkanen 2019; Lehtola, Tuulari, Karlsson, Parkkola, Karlsson & Schenin 2016; Maier, Makwana & Hare 2015; Blix, Perski, Berglund & Savic 2013).

Marjukka Laurola totesi ihmisen mielen kapeutuvan pitkittyneen stressin lisäksi myös hankalissa ja epävarmoissa tilanteissa. Ihmiset ajattelevat silloin usein mustavalkoisesti. Asiat muuttuvat hyväksi ja pahaksi, oikeaksi tai vääräksi, eikä selviytymismoodissa kyetä näkemään yhtään pidemmälle. On vaikeaa löytää uusia ratkaisuja, jos seinä tuntuu olevan koko ajan edessä. Olisi tärkeää löytää mielen vapaus. Laurola esitti puheenvuorossaan oheisen otteen Vexi Salmen tekstistä.

Metsäisen maiseman päälle kirjoitettuna lainaus Vexi Salmen Maailma on kaunis -kappalesta, "Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus ja mielen vapaus.
Nämä Vexi Salmen (1942-2020) kauniit sanat löytyvät monien artistien tulkitsemasta Maailma on kaunis -kappalesta. Kuva Pixabay.

Mielen vapautumiseen liittyy turvallisuuden tunne. Se rakennetaan usein ulkoisten ankkureiden varaan, jolloin luotetaan asioiden ja elämän etenevän tietyllä tavalla.

Ulkoisten seikkojen sijaan Marjukka Laurola ohjeistaa valokeilan siirtämistä välillä itseen. Hänen mukaansa etenkin nykyisessä epävarmassa tilanteessa on tärkeää kysyä, mitä minulle kuuluu, miltä kehossa tuntuu, mitä ajatukset ja tunteet sanovat.

– Jos ei pysähdytä huomaamaan asioita, ei voida tehdä muutoksia, jotka olisivat meidän hyvinvointimme kannalta ensiarvoisen tärkeitä, Laurola huomauttaa.

Vinkkejä oman kokonaisenergian hallintaan

Itsensä johtaminen on muutakin kuin ajanhallintaa. Marjukka Laurola toteaa ihmisen energian johtamisen lähtevän kehon, mielen ja ajattelun yhteyden ymmärtämistä. Hän kuvaa ihmisen kokonaisenergian nelitasoisena kolmiona, jonka tasoja ovat fyysinen energia, tunne-energia, ajattelun energia ja henkinen energia.

Laurolan esittelemät energiatasot perustuvat Rauhalan ja Leppäsen (2017) kirjaan, mutta jaottelua ei kuitenkaan perustella kirjassa tutkimustiedolla, eikä mallia ole testattu, joten siihen kannattaa suhtautua kriittisesti. Laurila kuitenkin esittää jaottelun pohjalta monia hyviä vinkkejä kulttuurituottajien hyödynnettäväksi.

Kolmiossa alimpana olevaan fyysiseen energiaan liittyy liikunta ja ravinto. Ne ovat asioita, joiden merkityksestä on tutkittu paljon Suomessakin, mutta niitä voi olla haastavaa toteuttaa silloin, kun tulevaisuus on epävarma (ks. esim. Poutanen & Pihlajamäki 2018). Perusasioihin kannattaisi kuitenkin kiinnittää huomiota etenkin epävarmassa tilanteessa.

– Suomalaiset nukkuvat 1-1,5 tuntia liian vähän vuorokaudessa. Myös taukoihin ja palauttavaan liikuntaan kannattaisi kiinnittää huomiota, sillä ihmisen jaksaa keskittyä korkeintaan 1-2 tuntia kerrallaan, Laurola toteaa ja suosittelee esim. joogaa ja ajattelukävelyitä.

Elimistön tila vaikuttaa suoraan tunteisiin (Suomen Mielenterveys 2020a). Rauhalan ja Leppäsen (2017) jaottelussa tunne-energia onkin toisella tasolla. Tunteet voivat olla moninaisia, kuten esimerkiksi inspiraatiota, hämmennystä ja innostusta. Kannattaa miettiä, mille tunteelle antaa tilaa ja mitä lähtee ruokkimaan.

– Kannattaa jakaa säännöllisesti myönteisiä asioita muiden ihmisten kanssa. Se tekee hyvää tunne-energialle, Laurola huomauttaa.

Kolmannella tasolla on ajattelun energia (Rauhala & Leppänen 2017). Se ei tarkoita ajatusten määrää, vaan niiden kirkkautta. Se liittyy kykyyn keskittyä ja nähdä kokonaisuuksia, olla läsnä tietoisesti. Kyseessä ei ole mikään uusi asia, sillä itämäinen meditaatioperinne on tunnistanut tietoisuustaitojen merkityksen jo tuhansia vuosia (Suomen Mielenterveys 2020b).

– Tietoinen läsnäolo auttaa, kun ajatukset vilistävät menneessä ja tulevassa. Ajatusten tuominen tähän hetkeen vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin, Laurola kertoo.

Ylimmällä tasolla on henkinen energia (Rauhala & Leppänen 2017). Se syntyy merkityksellisyyden kokemisesta. Työhön liittyen työ liittyy vahvasti arvoihin ja se kokonaisuutena luo parhaimmillaan Työterveyslaitoksessa paljon tutkittua työn imua (ks. esim. Hakanen 2011), mutta pahimmillaan ihminen voi hankkia itselleen liikaa tekemistä, jolloin voi unohtaa pitää itsestään huolta.

Marjukka Laurola esitteelle perhoshalausta, jossa kädet laitetaan rinnan päälle ranteiden kohdalle ristiin ja taputellaan rintakehää.
Marjukka Laurola suosittelee itsensä rauhoittamiseen perhoshalausta, jossa kädet laitetaan rinnan päälle ranteiden kohdalle ristiin ja taputellaan rintakehää. Kuva: Sari Peltola.

Haasteellinen tilanne on mahdollisuus pysähtyä

Winston Churchillin väitetään todenneen aikoinaan, ettei hyvän kriisin saa antaa mennä hukkaan. Nykyinen koronakriisi voikin olla monelle kulttuurituottajalle mahdollisuus suunnanmuutokselle tai pysähtymiselle oman elämän ääreen.

– Nyt voi olla hyvä ajankohta katsoa oman elämän suuntia ja tehdä arvolinjauksia. Tällöin voi pohtia esimerkiksi sitä, minkälaista elämää haluaa elää ja mitä kohti haluaa mennä, Laurola huomauttaa.

Marjukka Laurolan mielestä haasteellisessa tilanteessa kannattaa keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa, eikä tarkertua asioihin, joihin ei voi vaikuttaa. Lisäksi kannattaa tarvittaessa pyytää apua muilta. Näihin vinkkeihin on helppo yhtyä.

Puheenvuoronsa lopussa Laurola huomautti, että suunnitelmia tehdään usein silloin, kun voimavarat ovat hyvät. Suunnitelmia tehdessä olisi parempi yliarvioida tehtävään tarvittava aika ja aliarvioida omat käytössä olevat voimavarat.

Kannattaa kokeilla.

***

KUTU Talk -tapahtumaan oli ilmoittautunut yli 100 henkilöä. Sen järjesti Jyväskylän kaupunki yhteistyössä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n, Taiteen Edistämiskeskuksen (Taike), Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuntaliiton kanssa. Tapahtuma striimattiin Humakin Jyväskylän kampukselta.

KUTU Talk on jatkoa julkisen alan kulttuurituottajille suunnatulle kaksipäiväisille KUTU Päiville. Koronan vuoksi syksylle 2020 suunnitellut KUTU Päivät siirrettiin vuodelle 2021, mutta tapahtuma toteutettiin tänä vuonna iltapäivän mittaisena KUTU Talk -verkkotapahtumana.

Lähteet:

Blix, Eva, Perski, Aleksander, Berglund, Hans & Savic, Ivanka 2013. Long-term occupational stress is associated with regional reductions in bran tissue volumes. PLoS One, Jun 11; 8 (6). Viitattu 17.9.2020 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23776438/

Hakanen, Jari 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. Viitattu 14.8.2020. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/09/TTL_tyonimu.pdf

Laurola, Marjukka 2020. Voimavaroja ja työvälineitä tuottajan työhön koronakriisin keskellä. KUTU Talk -tapahtuma 14.9.2020. Jyväskylä.

 Lehtola, Satu, Tuulari, Jetro, Karlsson, Linnea, Parkkola, Riitta, Karlsson, Hasse & Scheinin, Noora. 2016. Miten varhainen stressi vaikuttaa aivojen kehitykseen? Duodecim 132, 1345–51. Viitattu 17.9.2020. https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo13239.pdf

Maier, Silvia U., Makwana, Aidan B. & Hare, Todd A. 2015. Acute stress impairs self-contron in goal-directed choise by altering multiple functional connections within the brain’s decision circuits. Neuron, vol. 87, issue 3, 621-631. Viitattu 17.9.2020. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0896627315006273

Poutanen, Kaisa & Pihlajamäki, Jussi 2018. Terveellisten valintojen tekoa voidaan helpottaa. THL-blogi 11.9.2018. Viitattu 17.9.2020. https://blogi.thl.fi/terveellisten-valintojen-tekoa-voidaan-helpottaa/

Rauhala, Ilona & Leppänen, Makke 2017. Oman energian johtaminen ja aikaansaaminen. Viitattu 14.8.2020.

https://www.palomacorento.fi/sites/default/files/documents/downloadable/oman-energian-johtaminen-ja-aikaansaaminen.pdf

Suomen Mielenterveys 2020a. Tunteiden kanssa taitavasi. Suomen Mielenterveys ry. Viitattu 17.9.2020. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunnetaidot/tunteiden-kanssa-taitavasti

Suomen Mielenterveys 2020b. Mitä ovat mindfulness-tietoisuustaidot. Suomen Mielenterveys ry. Viitattu 17.9.2020. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mit%C3%A4-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot

Tikkanen, Taru 2019. ”Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja” – tutkija Katri Saarikivi kertoo miten erotat harmittoman stressin haitallisesta. YLE. Viitattu 17.9.2020. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/04/pitkittynyt-stressi-tuhoaa-aivoja-tutkija-katri-saarikivi-kertoo-miten-erotat