Kokonaisvaltaisen osallisuuden tukemiseen tarvitaan digiä

Opinnäytetyössään Kirsikka Järvinen selvitti, miten digiosallisuus huomioidaan Aspa-kotien palvelujen toteuttamissuunnitelmissa. Hän hyödynsi lähtötilanteen selvittämisessä Valtioneuvoston Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraporttia, jossa on kuvattu digiosallisuuden toteutumiseen vaadittavat osa-alueet.

 

Digin merkitys asumispalvelussa

Digin merkitys kasvaa digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Digiyhteiskunta edellyttää meiltä uudenlaista osaamista: digilaitteita, digitaitoja sekä oikeutta saada yksilöllistä tukea digikuilujen ylittämiseen. Miten pidämme huolen siitä, että heikommassa asemassa olevat henkilöt eivät jäisi digiosattomiksi?

Asumispalveluiden käyttäjät esimerkiksi eri tavoin vammaisen ihmiset sekä mielenterveyskuntoutujat ovat vaarassa jäädä yhteiskuntamme ulkopuolelle. Heidän osallisuuden toteutumista tuetaan aktiivisesti asumispalvelutyössä. Yhteiskunnan digitalisoituminen tuo kuitenkin eteen haasteita, joiden ylittämiseen tarvitaan digin merkityksen huomioimista asumispalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa.

 

Digiosallisuuden analyysin tasot -kaavio
Digiosallisuuden analyysin tasot. (Hänninen ym. 2021)

 

Asumispalvelun suunnittelu avainasemassa kohti digiä

Opinnäytetyöprosessissa Kirsikka tutustui Aspa-kotien asumispalvelun suunnittelun prosesseihin sekä asiakastyötä ohjaaviin menetelmiin. Aspa Palvelut Oy tarjoaa yksilöllisiä asumisen palveluita ympäri Suomen 40 Aspa-kodissa. Aspa-kotien ohjaajien työtä tukee yhtenäinen arvomaailma sekä asiakkaiden osallisuutta vahvistavat toimintatavat. Monimenetelmällisen opinnäytetyöni avulla Kirsikka pääsi selvittämään digiosallisuuden lähtötilannetta Aspa-kotien työntekijöiden sekä asiakkaiden näkökulmasta.

”Asiakkaat kokivat digin käytön merkitykselliseksi osaksi omaa osallisuuden kokemustaan, ja toivoivat saavansa digitukea osana asumispalvelua. Osa asiakkaista oli saanut digitukea, mutta yksilöllisiä digituen tarpeita ei kartoiteta asumispalvelua suunniteltaessa yhdenvertaisesti.” (Järvinen 2022, 2)

Aspa-kotien palvelujen toteuttamissuunnitelmaan kirjataan asumispalvelun sisältö sekä asiakkaan omat toiveet kohti itsenäistä elämää. Palvelujen toteuttamissuunnitelma ohjaa asiakastyötä ja sen avulla asumispalvelun laatua arvioidaan tavoitteellisesti. Huomioimalla digimaailman asumispalvelun suunnittelussa ja toimintatavoissa digiosallisuuden edistäminen ei jäisi pelkästään digitaitoisten työntekijöiden vastuulle.

Suunnittelussa tulisi myös kartoittaa asiakkaan digitaitoja ja digituen tarpeita. Näin asiakkaan digiarjen toteutumista voisi arvioida ja ottaa osaksi asiakkaan asumispalvelun tavoitteita yhdenvertaisesti. On kuitenkin tärkeä huomioida myös ammattihenkilöstön tukemisen merkityksellisyys digin murroksessa.

 

Ideoita asumisyhteisön digiarjen luomiseen

Opinnäytetyön kehittämisehdotukset pohjautuivat Aspa-kotien asiakkaiden ja henkilöstön parissa Kirsikan tekemiin haastatteluihin ja kyselyihin sekä ohjattuihin työpajoihin. Henkilöstön ajatukset kohdistuivat omien digitaitojen sekä yhtenäisen ohjeistuksen puutteisiin. Kouluttamalla henkilöstöä asiakkaiden digiarjen tukeminen mahdollistuisi uudella tavalla.

Aspa-kotien asiakkaat toivoivat digitekemistä hyödyistä huveihin. Ratkaisuna toimisi esimerkiksi asumisyhteisöjen ryhmätoiminta digimmällä otteella virtuaalimatkojen tai digitukihetkien merkeissä. Uusien digitaitojen oppiminen yhdessä edistäisi yhteisöllisyyttä ja antaisi eväitä digimaailman hyötyjen tunnistamiseen.

”Digitaalinen arki on edellytys yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle ja se tuo mukanaan myös uudenlaisia osallistumisen sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Digiosattomien ihmisten tukeminen kohti digilaitteita, digitaitoja ja digitukea avaa ovet inklusiiviselle ja modernille yhteiskunnalle sekä vähentää ihmisten välisiä eriarvoistavia asetelmia.” (Järvinen 2022, 64)

Kyse ei siis ole rakettitieteestä, vaan uusien ja merkityksellisten taitojen oppimisesta. Digitaidot ovat jokaisen oikeus ja kansalaistaito. Tukemalla heikommassa asemassa olevien henkilöiden digiosallisuutta, tuetaan heidän valmiuksiaan ottaa modernin yhteiskunnan osa-alueet haltuun ja luontevaksi osaksi sujuvaa arkea.

 

Digiosallistavan asumispalvelun kehittäminen

Kuvassa nainen hymyilee

Valmistuttuaan Humakista yhteisöpedagogiksi Kirsikka pääsi työskentelemään digiosallisuuden parissa opinnäytetyöni tilaajalle, Aspa-säätiön Digiloikkarit-toiminnalle. Kirsikka jatkaa tärkeäksi havaittua työtä asumispalvelujen asiakkaiden digiarjen mahdollistamiseksi. Hän hyödyntää opinnäytetyöprosessista saatuja havaintoja ja tuloksia kehittämällä asumisyhteisöille ja asumispalvelua tuottaville tahoille tukimateriaalia, jonka avulla digi saataisiin mukaan asumispalvelutyön osallistaviin toimintatapoihin. Opinnäytetyön tuloksia ja kehittämisehdotuksia huomioidaan myös Aspa Palvelut Oy:n kehittämisessä, jotta asiakkaiden osallisuus toteutuisi kokonaisvaltaisesti.

Kirsikan opinnäytetyö Theseuksessa.

 

 

Lähteet

Opinnäytetyö Kirsikka Järvinen: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827427

Hänninen, Riitta & Karhinen, Joonas & Korpela, Viivi & Kuusisto, Olli & Kääriäinen, Jukka & Merisalo, Maria & Pajula, Laura & Pihlajamaa, Olli & Taipale, Sakari & Wilska, Terhi-Anna 2021. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25.

Helsinki. Viitattu 9.2.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-287-9

Digiloikkarit: Vahvistamme digiosallisuutta Viitattu 9.2.2023. https://www.aspa.fi/tietoa-aspasta/hankkeet-ja-kehittamistoiminta/digiloikkarit/

 

Kirjoitus ja kuva: Kirsikka Järvinen. Toim. Niina Naumanen