Yhteisöpedagogi (AMK) Mika Tullilalle opinnot mahdollistavat monipuoliset uranäkymät kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä

Mika Tullila valmistui Yhteisöpedaogi (AMK), monimuoto, verkkotutkinto MOVEsta keväällä 2021. Uravalinta nuorisotyöhön syttyi 20 vuotta sitten. Sisko oli lainannut veljelleen “Kasvatuksen myytti”-kirjan, jossa pohdittiin mikä vaikuttaa ja miksi kasvamme mihinkin. Halu auttaa, tehdä työtä ja vaikuttaa nuorten elämään johti nuorisoalan opintoihin ja töihin Helsingin kaupungille. Nykyisin monet työtehtävät edellyttävät AMK-tutkintoa ja tuli tarve jatko-opintoihin.

“Monta kertaa vuosien aikana on kysytty, miksi sinulla ei ole AMK-tutkintoa?”, kertoo Mika Tullila. Hän on työskennellyt tyytyväisenä eri nuorisotyön tehtävissä Helsingin kaupungilla yli 20 vuotta. Ura oli edennyt tähän mennessä ilman AMK-tutkintoa.

Toisen asteen opinnoista hän oli valmistunut vuonna 2001 ja sai heti töitä Merirastilasta. Seitsemän vuotta hän ohjasi pieniä lapsia ja yläkouluikäisiä. Tuli organisaatiomuutos ja joku kehotti hakemaan Itäluotsiin kohdennettuun nuorisotyöhön. Sitten mahdollistui vastaavan ohjaajan kokeilu ja työssä lisääntyivät hallinnolliset tehtävät. Toiminnanjohtajan sijaisuus oli opettavainen kokemus ja mielenkiintoinen maistiainen. Uusien tehtävien vakinainen hoitaminen edellyttäisi kuitenkin AMK-tutkintoa.

“Työn vuoksi ei ollut tarvetta päivittää opintoja. Työkokemuksella kyllä pärjäsi. Mutta kun pääsi tekemään erilaisia töitä, katsomaan nuorisotyötä laajemmin, heräsi motivaatio AMK-tutkintoon”, Mika Tullila kertoo.

Nuorisotyössä yhdistyvät nuorilta opittu ja opinnoissa syvennetty ymmärrys sekä luottamus

Nuorisotyö ja kansalaistoiminta ovat Mikan alaa ja hän haluaa vaikuttaa nuorten elämään, vähän eri tavoin kuin opettaja tai sosiaalityöntekijä. Hän pitää ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä, jossa työntekijät ovat helposti lähestyttäviä ja nuorten parissa haluttuja tyyppejä. He ovat nuorten saatavilla, silloin kun nuoret haluavat. “Nuorisotyöntekijä opettaa elämään”, hän sanoo.

Mika kertoo, että kohtaamisen ja erilaisten taustojen ymmärtämisen hän oppi nuorisotalolla. “Luottamus syntyi nuorisotalolla minun ja nuorten välillä, jolloin nuoret uskalsivat tulla kertomaan kipeitäkin asioita.” Kohdennetussa nuorisotyössä oppi perheiden kohtaamista ja verkostoissa toimimista. Nuoren kuuleminen ja mukaan ottaminen päätöksentekoon on ensiarvoisen tärkeää.

Hän kokee, että nuorisotyöntekijät ovat töissä nuorisolla, vaikka palkan maksaa joku muu. Nuoriso-ohjaajuus on isompi asia kuin organisaatio. ”Nuoret määrittää mitä pitää tehdä. Toki toimintaan liittyy tietoa siitä, mitä pitää ymmärtää ja yhteisöpedagogiopinnot valmistavat siihen, miten työtä voidaan kehittää ja tutkia.”

MOVE-opinnoissa huomioituvat työ ja elämäntilanteet

Mika Tullilan AMK-opinnot alkoivat vuonna 2017 ja samoihin aikoihin perhe kasvoi kaksosilla. Opinnot jäivät hetkeksi yhteen kurssiin. Kului pari vuotta, lapset kasvoivat ja yöunet palasivat. Hän teki muutaman kurssin keväällä ja syksyllä. Sitten tuli mahdollisuus jäädä opintovapaalle.

MOVE-opintojen alussa Nurmijärvellä oli kerran kuussa pari lähiopetuspäivää. Opiskeluryhmä ja opintojen sisällöt muodostuivat etenemisen mukaan. “Muistan, että keskityttiin paljon ryhmän yhtenäisyyteen ja keskusteluun ja lähiopetuksessa ei juurikaan ollut opetusta. Mutta sellaista se opiskelu on nykyään.”

Aluksi hän ei ehkä ymmärtänyt valmennusryhmän sessioita. “Mutta kyllä valmennusryhmissä kannatti käydä, aina jäi jotain.” Mika muistelee valmentajansa kertoneen, että osallistuminen valmennusryhmiin indikoi valmistumisen kanssa. ”Ne, jotka hengailevat mukana, pitävät ajatuksensa kiinni enemmän opinnoissa”, oli heille kerrottu.

Monimuotoinen verkkotutkinto mahdollisti työn, opiskelun ja elämäntilanteen yhdistämisen. Mika kertoo tutkinnon mahdollistaneen joustoja. Opetus oli rentoa ja käytännöllistä sekä keskustelevaa.

Valmennukset olivat Mikan mukaan hyödyllisiä ja aikuisopiskelua kunnioittavaa. ”Ei ollut paapomista, muttei myöskään sormella osoittelua, eikä opiskelijoille puhuttu kuin lapselle. Opinnoissa ymmärrettiin opintojen suhde muuhun elämään ja perhe-elämään.

Toki oma vastuu opinnoista jätettiin opiskelijalle, mutta valmentajat ymmärsivät miten elämäntilanteet vaihtelevat. ”Joustavuus oli tosi tärkeää, koska arki ei ole aina ennalta-arvattavaa. Tehtäviä pystyi tekemään silloin kuin se itselle sopi. Verkko-opetus sopi minulle täydellisesti”.

Ensin piti opiskella opiskelemaan ja tasapainottaa omaa rimaa

Mikan aiemmista opinnoista oli kulunut 16 vuotta ja opiskelutavat olivat muuttuneet. Työkokemuksesta oli kuitenkin hyötyä ja osan opinnoista sai hyväksiluettua.

“Talousopinnot antoi uutta tietoa. Yrittäjyys oli myös mielenkiintoista, koska aiemmin ei ole miettinyt miten osaamisen voisi tuotteistaa ja tehdä toimintamalleja. Englannin kurssi oli hyvin tehty, pelillistetty ja sitä oli kiva suorittaa. Kieliopinnot käsittelivät hyödyllistä ammattisanastoa. Aluksi tentit jännittivät, mutta niistäkin jäi huojentunut olo.”

Hänelle opinnoissa suurin ja paras asia oli opinnäytetyö. Asiatekstin kirjoittaminen opinnoissa on eri asia kuin työssä. Opinnäytetyö viimeisteli kirjoittamistaitoja ja lähdeviittausten käyttöä.

“Tutkimisen opettelu, tiedon etsiminen ja jäsentäminen ja tekstin tuottamisen oppi.” Opinnäytettä koskien hän neuvoo, että kannattaa alkaa heti miettiä mikä alassa itseä kiinnostaa, mitä osaa jo entuudestaan, ja miten niitä voisi yhdistää. ”Asioita yhdistämällä voi syntyä uusia innovaatioita ja mielenkiintoisia juttuja”.

“Itsellä on asenne, että työt pitää tehdä niin hyvin kuin pystyy, kun kerran tekee muiden elämää paremmaksi. Sitten kun opiskelee ja tekee itselleen, pohtii jaksaako vielä valvoa. Pitää miettiä mikä riittää ja tason löytämistä piti pohtia. Alussa rima nousi korkeaksi.”

Ohjaaja Sanna sanoi, että ei kaikesta tarvitse saada kiitettävää, joskus vähempikin riittää. ”Minä-pystyvyyden” kasvattaminen, josta ohjaaja puhui, oli tärkeää. Valmentaja myös kannusti, “kyllä te pystytte, teette ja kokeilette, teette pala palalta.”

“On sitkeässä se, miten kehtaa laittaa käsistään muuta tekstiä kuin sellaista, joka on omasta mielestä oikein hyvää”, Mika kertoo. Sitten löytyi rentous.

Mika muistuttaa, että avun pyytäminen ajoissa on tärkeää. Kun teki opparia ja piti rimaa korkealla ja opinnäytetyö tuntui aluksi isolta ja pelottavalta. Oli hyvä näyttää työ ohjaajalle ja häneltä sai vinkkejä. “Olisi pitänyt näyttää aikaisemmin”, Mika toteaa. “Kun antoi luettavaksi, ohjaaja antoi hyvin kommentteja.”

Vahva suositus opintovapaalle ja opiskelulle

“Opintovapaa oli aivan mahtavaa. Jäisin heti uudelleen, jos voisin”, Mika suosittelee opintovapaata. Hän kertoo, että opintovapaalla sai tehdä vain itselleen, opinnot olivat työ.

“Käsiä taputellen meni ensimmäinen kuukausi. Opiskelu tuntui ekaa kertaa tosi mukavalta, sai opiskella itselleen ja myös perheelleen, ja nyt voi hakea muitakin hommia.”

Kun opinnäytetyön sai puristettua tuli hyvä olo. Hyvä palaute kokeneilta opettajilta tuntui hyvältä. Mika pohti vielä etteikö varmasti ole enää mitään tehtävää, jonka voisi palauttaa.

”Tutkintotodistuksen saatua tuntui tyhjältä. Opintokoukku jäi ylähuuleen. Jäi opiskelukipinä ja haluan opiskella lisää.” Tulevaisuudessa suunnitelmissa voisivat olla Yhteisöpedagogi (YAMK) tai maisteriopinnot Tampereella. Ja mahdollisuudet uusissa, kiinnostavissa työtehtävissä.

Teksti: Marika Stam.