Alumni Jenni Hernelahti hankeasiantuntijana Humakissa

Kulttuurituottaja (AMK) ja yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Jenni Hernelahti työskentelee kokopäiväisesti kahdessa Humakin hankkeessa. Jennin polku kulttuurituottajasta nuorten ohjaamiseen pedagogisten opintojen ja ylemmän korkeakoulututkinnon kautta on mielenkiintoinen. Nuorena opinnoissa ihmetystäkin herättäneet oppimissisällöt ja niissä opittujen taitojen merkitys on monipolvisen työelämän aikana kirkastunut. Ne ovat johtaneet Jennin uran tässä vaiheessa entiseen opinahjoonsa asiantuntijaksi.

Nainen urbaanissa katunäkymässä. Taustalla toimistorakennuksia ja paljon polkupyöriä parkissa.
Jatko-opiskelumahdollisuus yhteisöpedagogi (YAMK)-koulutuksesta kulttuurituottaja (AMK)-koulutuksesta valmistuneelle tuli iloisena yllätyksenä Jennille. Kuva: Jarmo Röksä.

-”Työ on vaativaa. Itsensä johtamisen taidot ovat todella tärkeitä, mutta työpaikan arvomaailma on humaani ja työkaverit ovat tosi mukavia,” Jenni kuvaa Humakia työpaikkana. Työ on hänen mielestään myös inspiroivaa, luovaa, itsenäistä ja siinä pääsee toteuttamaan omia ideoita.

”Pienistä palasista ohjauskokemusta kerryttäen”

Hernelahti valmistui kulttuurituottajaksi (AMK) Turusta vuonna 2006 ja yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -tutkintoon vuonna 2017. Kulttuurituottajaopintojen aikana halu työskennellä konkreettisesti ihmisten parissa kasvoi ”kulisseissa toimimisen sijaan”. Hän päätti opiskella amk-tutkinnon ohella kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot Jyväskylän yliopistossa ja sai ne sisällytettyä soveltuvin osin amk-tutkintoonsa vapaavalintaisina opintoina.

-”Vaikka budjettijuttujen sijaan halusinkin tehdä konkreettisia taidetuotantoja, niin nykyään Humakin hankkeissa teen niitäkin. Kutuopinnoistani on jo jonkin verran aikaa, mutta sieltä saamastani osaamisesta on suurta hyötyä nykyisessä työssäni”, Jenni toteaa.

Opintojen aikana Jenni työskenteli osa-aikaisesti oppaana ja lasten ohjaajana Aboa Vetus & Ars Nova -museolla ja teki työharjoitteluja teatterin, taidetyöpajojen ja viestinnän parissa. Konkreettinen halu työskennellä ohjaamisen ja ihmisten parissa johti valmistumisen jälkeen osa-aikaiseen työhön päiväkodissa sekä lasten teatterityhmän ohjaamiseen harrastajateatterissa.

-”Vuoden aikana keräsin pienistä palasista ohjaustyökokemusta ja pääsin vanhempainvapaan sijaiseksi Raision nuorisopalveluihin nuorisotyöntekijäksi,” Jenni kertoo työuransa alkuvaiheista.

Sijaisuuden jälkeen hän työskenteli Alueellisissa nuortenpalveluissa Turun läntisissä kunnissa. Siellä hän teki kansainvälistä nuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä ja jatkoi samaan aikaan osa-aikaisesti teatteriryhmän ohjaamista Raisiossa. Reilun kahden vuoden jälkeen seuraava työpaikka löytyi Turun ammattikorkeakoulun hakijapalveluista. Esikoisen saatuaan Jenni halusi kuitenkin takaisin nuorten ohjaamisen pariin ja palasi Raision kaupungille. Tällä kertaa etsivään nuorisotyöhön vakituisena työntekijänä.

”Oli iloinen yllätys, että kulttuurituottaja (AMK) pystyi hakemaan suoraan yhteisöpedagogi (YAMK)-koulutukseen”

-”Raisiossa ohjasin muun muassa työttömien teatterityöpajoja. Siinä vaiheessa minua alkoi kiinnostaa jatko-opiskelu ohjaamisen parissa. Halusin saada opintojeni kautta lisäeväitä nuorten parissa työskentelyyn. Opiskeluvaihtoehtoja harkitessani riemastuin, kun huomasin, että kulttuurituottajatutkinnolla voikin hakea suoraan yhteisöpedagogi ylempi AMK-koulutukseen”, Jenni kertoo.

Opiskeluun liittyvässä kehittämistehtävässään Hernelahti selvitti teatterityön vaikutuksia työttömiin nuoriin. Hänen mielestään myös työnantaja hyötyi opinnäytetyöstä, koska se nosti esiin työn merkityksellisyyttä ja toi nuorten ääntä kuuluviin.

YAMK-opinnot antoivat Jennille hyvää vastapainoa lapsiperheen arkeen. Hän kiittelee opintojensa aikana saamaansa verkostoa ja sitä, että myös oma ammatillinen identiteetti vahvistui. Teatteritoiminta erityisryhmien parissa näyttäytyi alalla erityisosaamisena ja muutkin opiskelijat olivat kiinnostuneita hänen kokemuksistaan.

–”Pohdin, miten nykyisissä verkko-opinnoissa voitaisiin mahdollistaa samanlainen verkostoituminen. Toiminnallisia ja osallistavia livetapaamisia voisi järjestää heti opintojen alussa. Webinaarit voi sitten toteuttaa verkon kautta normaaliin tapaan.”

Pipopäinen mies esittelee iloisena piirtämäänsä kuvaa luokkahuoneessa.
Artisti Seksikäs-Suklaa veti Instagram-työpajaa nuorille Pekka Halosen akatemialla Digisti-hankkeen tapahtumassa.

”Opinnot ovat auttaneet minua työskentelemään nykyisissä tehtävissäni”

Ensimmäistä tutkintoa opiskellessaan nuori opiskelija ei välttämättä ymmärtänyt, miten eri opinnot valmentavat työskentelemään erilaisissa työelämän tehtävissä. Jälkikäteen hän on huomannut, että lähes kaikista opinnoista on ollut hyötyä töissä – myös nykyisessä työssä Humakissa.

-”Opintojen aikana minua alkoi kiinnostaa opettaminen ja kehittäminen uravaihtoehtona. Toisen lapsen saatuani toteutin haaveeni opettajaopinnoista. Ne tein Tampereen ammattikorkeakoulussa”, Jenni kertoo.

Opettajahaaveet toteutuivatkin pian. Jenni pääsi tekemään opettajan sijaisuuksia Humakiin. Mahdollisuus hanketyöhön avautui, kun sijaisuuden päätyttyä hänelle tarjottiin mahdollisuutta työskennellä kokopäiväisesti kahdessa hankkeessa.

-”Jos ajattelen hankkeita, joissa työskentelen, niin niissä on paljon kulttuurituottajamaisia tehtäviä. Vaikka nuorena kulttuurituottajaopiskelijana ei aina tajunnutkaan opintosisältöjen merkittävyyttä, ovat opinnoissa saadut tiedot ja taidot osoittautuneet hyödyllisiksi hanketyössä. Myös yhteisöpedagogialan kehittämisosaamisesta ja monikulttuurisuusosaamisesta on ollut hyötyä hankkeiden sisältöpuolella”, Jenni kertoo.

Asiantuntijana DIGISTI- ja OppiJana -hankkeissa

Puolet työajasta Jenni työskentelee asiantuntijana OppiJana hankkeessa ja puolet projektipäällikkönä DIGISTI-hankkeessa. Molemmissa hankkeissa on keskiössä Humakin opintosisällöistä tutut aiheet kuten esimerkiksi moninaisuuden kohtaaminen ja monikulttuurisuustyö. Työ on luovaa, inspiroivaa ja vaativaa ja siinä pääsee toteuttamaan omia ideoitaan.

DIGISTI-hankkeessa parannetaan toisen asteen opiskelijoiden sekä ohjaus- ja pedagogisen henkilöstön digitaitoja, jotka edistävät toisen asteen opiskelijoiden opiskelua, työllistymistä ja hyvinvointia. EU:n ja ESR:n rahoittamassa hankkeessa ovat Humakin lisäksi mukana Haaga-Helia, Laurea, Helsingin diakonissalaitoksen säätiö ja Wenhe Oy ja kohdeoppilaitoksina Uudellamaalla toimivat Careeria, Hyria, Omnia, Live-säätiö. Stadin AO, Varia ja Keuda.

OppiJana-hankkeessa kehitetään maahanmuuttajataustaisille toisen asteen opiskelijoille mahdollisuutta työskennellä vapaaehtoisena niin, että vapaaehtoistoiminta voidaan integroida osaksi opintoja.

-”Roolini on olla mukana kehittämässä erilaisia osaamisen sisällyttämistapoja kouluopetukseen. Parhaillaan koostamme erilaisia oppaita ja verkkomateriaaleja järjestöille siitä, miten saadaan järjestötoimintaa monikulttuurisemmaksi ja mitä taitoja ohjaaja tarvitsee monikulttuurisen toiminnan ohjaamiseen. Lisäksi työstän verkkomateriaalia vapaaehtoistoiminnasta nuorille ja oppilaitokselle ohjeita siitä, miten vapaaehtoistyötä voidaan integroida osaksi opetusta. Syksyn aikana näistä sitten viestitetään kouluille erilaisissa tapahtumissa”, Jenni kuvaa OppiJana-hankkeessa tekemäänsä työtä.

Lue lisää hankkeista, joissa Jenni työskentelee:

DIGISTI-hanke

OppiJana – Maahanmuuttajanuoret vapaaehtoistyössä – oppia opiskelijalle ja järjestölle

Teksti: Jarmo Röksä