“Mua kiinnostaa sun hyvinvointi, opettajat huolehtivat oppimisesta.” – Nuorisotyöntekijä on luonnollinen osa koulua

Kun oppilas sanoi koulunuorisotyöntekijä, yhteisöpedagogi (AMK) Katri Hytönen on “ammattiymmärtäjä”, otti Katri sen kohteliaisuutena. Nuorisotyöntekijä on osa koulun kalustoa. Hän on helposti ja vapaaehtoisesti lähestyttävä aikuinen, nuorisotyön ammattilainen, joka 0n aina paikalla. Pitkillä välitunneilla työhuone voi olla hyvinkin kansoitettu. 

Lasten ja nuorten hyvinvointi on toiminut punaisena lankana yhteisöpedagogi (AMK) Katri Hytösen uralla jo toistakymmentä vuotta. Humakin silloiselta Suolahden kampukselta hän valmistui yhteisöpedagogiksi vuonna 2005.

Opiskeluaikaansa Katri muistelee “superihanana”. Hän kehuu opettajiaan. Opinnoista sai hyvät eväät työuraa varten. Ohjauksellista osuutta oli paljon, josta sai valmiuksia ja varmuutta. Osaaminen, ammatillinen kuva ja kehittymistarpeet vahvistuvat kentällä.

Koulunuorisotyöhön Katri tutustui jo opintojensa harjoitteluissa ja on tehnyt sitä ammatikseen vuodesta 2006, ensin Vaajakoskella ja vuodesta 2013 Vantaalla sekä välillä myös Keravalla.

Koulunuorisotyöntekijä toimii moniammatillisessa työyhteisössä

Nykyisin Katri Hytönen työskentelee Vantaalla Jokiniemen koulussa ainoana koulunuorisotyöntekijänä nimikkeellä kouluohjaaja. Koulussa on  1–9 luokilla noin 800 oppilasta. Katri on paikalla kaikkia varten, mutta pienemmän joukon kanssa hän työskentele arjessa tiiviisti.

Työyhteisö on moniammatillinen. Siihen kuuluvat rehtorien lisäksi muun muassa opettajat, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, koulunkäynninohjaajia ja monikielisiä ohjaajia. Nuorisotyöntekijän silmin, hänestä on rikkaus, että koulussa on eri taustoilla olevia aikuisia.

Yhteistyötä tehdään myös lähipoliisin, lastensuojelun ja nuorisopalveluiden kanssa. Oppilaiden huoltajiin yhteistyö on tiivistä ja yhteys on säilynyt vaikeissakin tilanteissa.

“Superpaljon on yhteistyötä kaikkien kanssa”, Katri kuvailee työyhteisöään.

Työnkuva ja toimintatavat muotoutuvat koulun tarpeista

Rehtorit ovat arvostaneet nuorisotyöntekijän osaamista ja ammattitaitoa, vallitsee “anna mennä vaan” -asenne. Jos jokin työmenetelmä ei toimi, kokeillaan jotain muuta.

“Alusta asti koulunuorisotyöntekijän työkuvani on kehittynyt koulun tarpeista ja toiveista.”

Mutkattomuus on tärkeää, jos ei tiedä tai ymmärrä. Esimerkiksi kulttuuriin tai uskontoon liittyvät kysymykset voi aina rohkeasti kysyä.

“Työ on palapeli, missä on pystyttävä pitämään monenlaisia lankoja käsissä. Omasta työstään on itse vastuussa.”

Koulussa on työhön loputon tarve.

“Täytyy osata itse rajata tai huomaa olevansa ylityöllistetty. Täytyy pitää punainen lanka mitä tekee. Työaikaa täytyy osata jakaa ja löytää tasapaino luokkien välillä. Pitää huolehtia, että riittää kaikille.”

Nuorisotyö koulussa on Katrille jo tuttu juttu, vaikka monessa paikassa toteutetaan vasta erityyppisiä pilotteja. Hän ei sitä oikein ymmärrä.

“Koulun nuorisotyö, mikä siinä on niin kummallista? Koulu on tuttu toimintaympäristö, tulkaa vaan tekemään. Ei ole enää vain aikaa kokeilla tai pilotoida, ollaan täällä, jalkaudutaan ja tehdä vaan sitä työtä.”

Työskentely oppilaiden arjessa on avartanut työyhteisössä ymmärrystä nuorisotyöntekijän osaamisesta ja häneltä saatavasta tuesta myös opettajan tai kuraattorin arkeen. Katri on muun kuin opettajan tai avustajan tai assistentin roolissa, enemminkin opettajan ja kuraattorin työpari.

Katrista on hieno suunta, että nuorisotyöntekijä on nähty luonnollisena osana koulua.

“Ammattitaitoa arvostetaan. Mielipidettä, ajatuksia ja näkemyksiä kysytään nuoren tilanteesta. Nuoremmat opet tulevat herkästi konsultointiin”, Katri kertoo.

Tapahtumatuottaja hän ei ole, vaikka usein niin luullaan. Nuorisotyöntekijä panostaa kohtaamiseen ja auttamiseen, yhdessä tekemiseen sekä kaveritaitoihin. Juhlia tai tempauksia Katrikin on järjestänyt monenlaisia, mutta tapahtumat syntyvät nuorten tarpeista.

Nopeaa tarttumista asioihin ja helposti saavutettavaa läsnäoloa

Katrin kalenteri rakentuu pääasiallisesti virka-ajalle. Päivä täyttyy monesta, kuten ajankohtaisista asioista, ongelmien ratkomisesta, konsultoinnista, oppilaskeskusteluista, erisisältöisten tuntien pitämisistä tai riitojen selvittelyistä. Työssä vahvuus on olla läsnä silloin kun tarvitaan. Muiden tauot ovat hetkiä, jolloin Katri on niin oppilaiden kuin opettajien saatavilla.

“Antoisaa työssä on, että tuntee oppilaat, koska heidät näkee monta vuotta. Se on äärimmäinen etu. Kuten kaikessa nuorisotyössä, on hyvä nähdä tyypin kasvavan, ollut tukena nivelvaiheissa.”

Koulunuorisotyö on nuoren kohtaamista aidossa arjessa, rinnalla kulkemista ilman vaatimuksia, lempeää ohjaamista. Nuorisotyön ytiminä Katrin mukaan ovat, työpaikasta riippumatta, rinnalla kulkeminen ja nuoren hyvinvoinnin monipuolinen tukeminen.

“Levottomalle luokalle pidetään oppitunteja, tartutaan nopeasti kiusaamistilanteisiin, erilaisiin ilmiöihin ja ikävään käytökseen tai näpistelyyn lähikaupasta. On ryhmäyttämistä, tsemppikeskusteluja, jopa viikoittaisia tuokioita jonkun oppilaan kanssa. Erityisopen kanssa pidän osallisuustunteja.”

Tavoitteena on, että kenenkään ei tarvitse kärsiä toisen huonosta käytöksestä, täytyy saada opiskella rauhassa ja työn tarkoitus on vaikuttaa tilanteeseen.

Korona-aika on ohjannut työtä myös verkkoon. Katri on panostanut esimerkiksi läsnäoloon esimerkiksi Instagramissa.

Ennen koronaa Katri jalkautui kertaluonteisesti nuorisotoimen kanssa myös oppilaiden vapaa-ajalle lähiostoskeskukseen. Tällaista yhteistyötä on tarkoitus jatkaa, kun se taas on mahdollista. Nuori on kokonaisuus ja Katrista on silmiä avaavaa nähdä nuori kouluseinien ulkopuolella. Hölmöilyt vapaalla, kun näkyvät myös koulussa.

Työnohjauksessa ja rehtorikeskusteluissa voi purkaa hankalia kokemuksia.

“Ammatillisuus suojaa, ettei mene ihan tunnepohjalta. Koulutus antoi taitoa jonkin verran miten ammatillisessa mielessä voi asioita käsitellä.”

Hän muistuttaa, että vaikka kuinka opettaisi asioita, tulee osaaminen työkokemuksen kautta. Myös asioiden käsittelyä oppii kokemuksen kautta.

Kokemus on selkeyttänyt osaamistarpeita

Maailma muuttuu, samoin osaamistarpeet. Lisäkoulusta Katri on hankkinut muun muassa positiivisen pedagogiikan koulutuksesta. Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -tutkinto ja avoin AMK kiinnostaisivat jatkokoulutusmahdollisuuksina.

Katri kertoo sosiaalityön otteen työssä lisääntyneen, samoin nuorten pahoinvoinnin. Hän on saanut perehtyä lastensuojeluun ja muistuttaa, että myös opettajat tarvitsevat nykyään hyvin erilaisia taitoja. Koulussa työskentely vaatii paljon.

Työssä olisi tarvetta myös päihdekoulutukselle. Kannabis, alkoholin ja pillerit ovat yleistyneet. Ammattimaisesta päihteiden käytön tunnistamisesta tarvittaisiin lisää tietotaitoa.

Koulupudokkaat ovat ryhmä, jonka auttamiseen kaivattaisiin lisää osaamista. Työssä kohtaa opiskelijoita, jotka eivät jaksa normaalia arkea, ovat väsyneitä tavallisiin arjen asioihin tai alisuorittavat koulun motivaation tai jaksamisen puutteesta.

“Kun oppilaalle juttelee, ei vain löydy motivaatiota koulunkäyntiin. Ei vain jaksa. Jostakinhan se johtuu.”

Nuorisotyöntekijä on mukana oppilaspalavereissa ja ikuinen haaste ovat poissaolot.

“Syrjäytyminen on iso ratkaistava asia ja mietityttää miten oppilaita voisi tukea koulunkäyntiin ja arkeen. Tämä koskee vain pientä prosentti oppilaista, mutta huoli on suuri. Taikakeinot otetaan vastaan.”

Yhteiskunnalle toiveena olisi saada kouluihin enemmän nuorisotyöntekijöitä. Myös palkkaukseen tulisi panostaa. Korkeakoulututkintoa edellyttävä työ on lähtökohtaisesti alipalkattu vaativuuteensa nähden.

Oman käden jälki ja persoona saavat näkyä

“Nuorisotyö koulussa ei varsinaisesti ole sidottu persoonaan, mutta se sopii tietynlaisille ihmisille ja työstä on tullut oman näköinen”, Katri kertoo. Hänelle työ kuin oma lapsi, koska sitä on itse muokannut.

Katri elää persoonana tunteella, sen hän näkee vahvuutenaan. Työssäänkin hän näyttää tunteensa, tosin rajoitetusti. Samalla nuori saa tervettä tunnekasvatusta. Katrista kuuluu ilo työstään.

“Olen ylpeä työstäni, persoona muokkaa työnkuvaa ja oman käden jälki näkyy, mikä on ihan fine.”

Kuvat: Katri Hytönen albumi.
Teksti: Marika Stam

Yhteisöpedagogi (AMK) ja Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) ovat mukana kevään korkeakoulujen yhteishaussa, www. opintopolku.fi.