Panelistit toiminnanjohtaja Anitta Raitanen, vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius ja kansanedustaja Anne Kalmari Liittyviä tiedostoja

Humakin TKI-keskus Ilkassa Valkeassa talossa käytiin perjantaina 4.12. värikäs paneelikeskustelu aiheesta Vapaaehtoistoiminnan arvot ja merkitykset. Tilaisuudessa lainsäätäjää edusti kansanedustaja Anne Kalmari, kansalaisaktivistia Suomen luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius ja järjestöä Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Anitta Raitanen.

Norminpurkutalkoot

Anne Kalmari toimii eduskunnan vapaaehtoistyön tukiryhmän puheenjohtajana, jonka yksi tehtävä on toimia esimerkkinä ja innostaa suomalaisia vapaaehtoistyön tekemiseen. Lisäksi hän on mukana hallituksen norminpurkutalkoissa, joissa yhtenä tavoitteena on poistaa vapaaehtoistyön tekemistä vaikeuttava turha lainsäädäntö.
—Etsimme esim. rahankeruun, verotuksen ja työttömyystukien käytänteistä pieniä asioita, joihin puuttumalla voidaan edistää vapaaehtoistyön asemaa.

Vapaaehtoistyön projektimaisuus

Leo Straniuksella on vahva kansalaisaktivistin tausta. Hänen mielestään ihmisillä on nykyään hyvät mahdollisuudet toimia ja tehdä asioita suoraan ilman yhdistystä. Ihmiset haluavat yhä useammin tehdä vapaaehtoistyötä projektimaisesti, pienissä pätkissä, ilman sitoutumista järjestötoimintaan. Straniuksen mielestä järjestöjen pitäisi tulevaisuudessa sopeuttaa omaa toimintaansa tähän.
—Haaste johtamiselle on se, kun organisaatiossa on vapaaehtoisia joilla on erilaiset pelisäännöt kuin järjestöjen ammattilaisilla. Koko toiminta pitää mukauttaa uusiin toimintamalleihin. On ratkaistava, miten luodaan ympäristö, johon voi tulla ja mennä?

Kun toimitaan projektimaisesti, on erityisen tärkeätä panostaa henkilökohtaiseen kontaktiin ja tehtävien räätälöintiin vapaaehtoistyön tekijälle. Myös kiittämisen – pienenkin – merkitys tuli esiin kaikkien panelistien puheenvuoroissa.

Paneelikeskustelu päätti ensimmäisen vapaaehtoistoiminnan johtamisen osan.
Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja Humakissa : ammattilaiset pohtivat vapaaehtoistoiminnan arvoja ja merkityksiä.

Vapaaehtoistyön merkitys

Kansalaisareenan tavoitteena on kehittää vapaaehtoistyötä ja omaehtoista tekemistä. Anitta Raitanen kertoi että Suomessa on vahva eetos vapaaehtoistyölle ja vapaaehtoistyö on Suomen yksi kivijalka.

–Olemme Ruotsin ja Hollannin kanssa hyviä esimerkkejä. – Suomessa 1/3 kansalaisista tekee vapaaehtoistyötä säännöllisesti – 50 % joskus, kertoi Raitanen. – Olemme siirtymässä vertaisyhteiskuntaan, koska palvelujärjestelmän rooli tulee vähenemään.

Leo Stranius korosti sitä että uusien ihmisten mukaan saamisessa teknologian kehittyminen tarjoaa uusia tapoja myös vapaaehtoisten rekrytointiin. – Sen sijaan, että käyttäisimme aikaa uusien, omien järjestelmien kehittämiseen, meidän tulisi mennä mukaan yhteisöihin joissa ihmiset jo ovat. Portaali – So last season, kiteyttii Stranius.

Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo

Vapaaehtoistyön sosiaalisten arvojen lisäksi on tärkeää muistaa sen tuomat taloudelliset arvot. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa on viisi miljardia euroa.

Leo Stranius neuvoi vastaamaan niille, jotka sanovat, että menkää hipit töihin, että ei kannata.

-Juhani Laasanen Helsingin yliopistosta on selvittänyt vapaaehtoistyön taloudellisia arvoja. Selvityksessä on laskettu, että yhden vapaaehtoistyötunnin arvo on 12,5 euroa. Yksi euro sijoitettuna vapaaehtoistyöhön yhteiskunnassa tuottaa Suomen talouden rattaisiin kuusinkertaisesti. -Hippejä töihin patisteleville voi siis vastata, että menkää tekemään vapaaehtoistyötä, koska se tuottaa enemmän Suomen kansantalouteen.

Ja vielä noin yhdeksän syytä tehdä vapaaehtoistyötä

  1. Hyvä harrastus
  2. Tapaa uusia tyyppejä
  3. Saa työkokemusta
  4. Oppii ymmärtämään yhteiskuntaa
  5. Pääsee matkustamaan
  6. Saa uusia ajatuksia
  7. Pääsee samanmielisten seuraan (Huom! Luovuus ja oppiminen tapahtuu kuitenkin yleensä erimielisten seurassa)
  8. Tuntee olevansa tärkeä
  9. Tekee merkityksellisiä asioita

(Leo Straniuksen lista)

Humakin avoimessa ammattikorkeakoulussa järjestettävät opinnot Vapaaehtoistoiminnan arvot ja merkitykset  yhteiskunnassa on osa Vapaaehtoistoiminnan johtamisen opintoja. Kokonaisuuteen kuuluva Muutoksen hallinta vapaaehtoisorganisaatiossa ja toiminnan kehittäminen (5 op) järjestetään kevätkaudella.

Etusivun kuvassa: vs. toiminnanjohtja Leo Stranius ja kansanedustaja Anne Kalmari

Teksti: Karolina Lamroth ja Tuula Johansson