Humak koulutti ensimmäiset virolaiset kirjoitustulkit

Syyskuussa 2015 alkaneeseen avoimen ammattikorkeakoulun Kirjoitustulkkauksen opintokokonaisuuteen osallistui suomalaisten lisäksi neljä virolaista opiskelijaa. Suoritettuaan 26.4.2016 opintojensa päätteeksi Kirjoitustulkkauksen opintoihin kuuluvan päättökokeen he ovat maansa ensimmäiset kirjoitustulkit.

—Lähdemme nyt rakentamaan kirjoitustulkkauspalveluita Viroon. toteavat viittomakielentulkit Liivi Hollman ja Raili Loit (etusivun nostokuvassa) sekä mainosalalla pitkään työskennellyt Gaila Järvsalu ja Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta opiskeleva Kadri Siilivask.(kuvassa ylhäällä)

—Olen tällä kurssilla oppinut kirjoittamaan nopeammin, tiivistämään tekstiä ja olen tutustunut Suomen kirjoitustulkkauspalveluun, kertoo Gaila Järvsalu. —Se on hyvä malli, kun lähdemme rakentamaan tätä palvelua maahamme.

—Ensimmäistä kertaa opinnoissa oli tämä kansainvälinen aspekti, jonka juuret juontavat Kuuloliiton silloisen erityisasiantuntijan Sirpa Laurénin ja Viron kuuloliiton tekemään yhteistyöhön, kertoo kirjoitustulkkauksen opintokokonaisuudesta vastaava Humakin lehtori Hanna Putkonen-Kankaanpää. —Kävimme Viron sosiaaliministeriössä kertomassa kirjoitustulkkauksen opinnoistamme ja esityksen jälkeen ministeri Helmen Kütt lupasi stipendejä Humakissa opiskelua varten.

Kirjoitustulkkausopinnot

Kirjoitustulkkaus on suosittua toisen työn ohella

Kirjoitustulkkauksen opiskelijoilla on monenlaisia taustoja. Viittomakielen tulkkien lisäksi on eri ammattien edustajia, joilla on into kirjoittamiseen, tulkkaukseen, ja jotka ovat lähtökohtaisesti nopeita kirjoittajia. Myös tulkkikoulutuksemme suuntautumisopintojen tekijät opiskelivat tässä ryhmässä.

Hanna Putkonen Kankaanpää kertoo, että moni haluaa kirjoitustulkkauksesta työn toisen työn ohelle, esimerkiksi pätevyyden tulkki (AMK) -tutkinnon monipuolistamiseen. Hän näkee alalla työllistymismahdollisuuksia etenkin jos alaa saadaan tunnetummaksi.

Kirjoitustulkkien asiakkaita voivat olla esimerkiksi kuuroutuneet, huonokuuloiset, sisäkorvaimplanttia käyttävät, viittomakieliset, kuurosokeat ja puhevammaiset henkilöt.

Opiskelijoita kirjoitustulkkaukskoulutuksen porffolioseminaarissa
Opiskelijoita kirjoitustulkkauskoulutuksen porffolioseminaarissa

Kirjoitustulkkauksen opintoja Humakissa vuodesta 2005

Ensimmäiset kurssit järjestettiin Humakissa vuonna 2005. Siitä lähtien koulutuksia on pidetty vuosittain tai joka toinen vuosi. Ne ovat olleet avoimen ammattikorkeakoulun opintoja (20 op), erikoistumisopintoja (30 op) ja suuntautumisopintoja (10 tai 30 op) – pituus on vaihdellut opiskelijan taustaopinnoista riippuen, kertoo Putkonen-Kankaanpää.

Viittomakielentulkeille kirjoitustulkin pätevyyden saavuttaakseen opiskelijoiden tulee suorittaa 10 opintopisteen kokonaisuus kirjoitustulkkausta, kun taas ne, joilla ei ole tulkin koulutusta, opiskelevat 30 opintopisteen verran tulkkauksen perusteita ja ammattietiikkaa sekä kielen sisäistä kääntämistä, yrittäjyyttä ja asiakaspalvelua. Harjoittelu ja ammattitulkin työskentelyn seuraaminen sekä nopeusharjoitukset ja tulkkirekisterikoe kuuluvat myös opintoihin.

Päätöstä seuraavasta Kirjoitustulkkauksen opintokokonaisuudesta ei ole vielä tehty, mutta on todennäköistä, että se alkaa joko tammi- tai syyskuussa 2017. Tiedot tulevat Humakin verkkosivuille ja Humakin avoimen ammattikorkeakoulujen verkkokauppaan (www.humak.fi/kauppa).