Kirjahyrrässä kertomukset alkavat elää Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Festivaalin ohjelma ja muuta mukavaa

Tulevana viikonloppuna Naantalin kaduilla voi törmätä satukirjoista nousseisiin hahmoihin. Lastenkirjallisuudelle omistetun Kirjahyrrä-festivaalin pääosassa ovat lapset ja lapsille suunnatut kirjat.  Toista kertaa 18.-21.5.2016 järjestettävä festivaali luottaa kertomusten voimaan ja merkitykseen.

—Humak ollut mukana luomassa ja kehittämässä tätä festivaalia yhdessä laajan alueellisen toimialaverkoston kanssa, kertoo festivaalin toiminnanjohtaja, yliopettaja Pekka Vartiainen. — Alusta eli ideoinnista asti mukana ovat olleet Taiteen edistämiskeskus, Turun Kirjan Talo ja Naantalin kaupunki, jonka lastenkulttuuriprofiilia Kirjahyrrä täydentää. Kaupungissa on Muumimaa ja Naantalin Lasten musiikkijuhlat, jotka järjestetään kesäkuun puolivälissä.

Kohderyhmänsä näköinen festivaali

Käytännön kokemusta festivaalituotannosta

Humakin opiskelijoita on erilaisissa tuotantotehtävissä harjoittelijoina ja vapaaehtoisina.  Kulttuurituottajaharjoittelija Erika Heikinheimo on ohjelmakoordinaattori, ja ohjelmasisällön suunnitteluun ovat osallistuneet yhteisöpedagogiopiskelijat.

Vastaava tuottaja Anni Niemensivu on hoitanut Kirjahyrrän yritysyhteistyötä, mediaviestintää, tehnyt markkinointia varsinkin sosiaalisessa mediassa, järjestänyt vakuutus- ja lupa-asioita, sekä hoitanut kaikenlaisia käytännön järjestelyjä.

—Minua houkutteli projektiin alun perin mahdollisuus saada käytännön kokemusta festivaalituotannosta, kertoo Niemensivu —Kirjallisuuden harrastajana ja lastenkirjojen ystävänä myös aihepiiri tuntui läheiseltä. Tehtyäni harjoittelua nyt noin kaksi ja puoli kuukautta – maaliskuun alusta alkaen – olen iloinen, että voin osaltani olla innostamassa lapsia kirjojen ja lukemisen pariin.

—Olen oppinut ihan valtavasti uutta, varmasti jotakin joka päivä. Harjoitteluni Kirjahyrrässä on ollut siitä hyvä, etten ole saanut paljonkaan valmiita tehtävänantoja, vaan olen joutunut itse miettimään, mitä ja miten asioita kannattaa hoitaa. Käytännön kokemuksen lisäksi pidän arvokkaana uusia kontakteja ja verkostoja, joiden kanssa olen päässyt työskentelemään.

— Työpanosta tästä harjoittelusta kertyy 10 opintopisteen verran. Alan olla nyt vuoden intensiivisen kulttuurituotannon opiskelun jälkeen olla tutkinnon puolivälissä, kertoo Anni, joka aloitti opintonsa syksyllä 2015. —Minulla on jo valmiiksi kaksi korkeakoulututkintoa kulttuurialalta, joten sain jonkin verran opintopisteitä hyväksiluettua.

Kohderyhmä lapset päiväkoti-ikäisistä yläkoululaisiin – lauantaina perhepäivä

Anni Niemensivun mukaan markkinointia on suunnattu paljon lasten vanhemmille.  —Eiväthän lapset vietä aikaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, tai lue sanomalehtiä!, hän toteaa. —Sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä, olemme myös pyrkineet verkostoitumaan kirja-alan toimijoiden kanssa ja osallistumaan keskusteluun lasten lukutaidosta ja lukemisen tärkeydestä.

Torstai ja perjantai ovat koululaispäiviä eli silloin festivaaliin osallistuvat koululaiset, päiväkotilaiset ja heidän opettajansa.  Lauantai on perhepäivä, jota markkinoidaan erityisesti lasten vanhemmille.

Kirjahyrrä on lasten ja kirjallisuuden festivaali
Lastenkirjallisuusfestivaali Kirjahyrrä pyörii toista kertaa Naantalissa. Kuvassa Siri Kolu ja lapsikatsojat

Festivaali on kaikille avoin ja ilmainen!

Kirjahyrrän monipuolinen ohjelma innostaa lapsia kirjojen ja tarinoiden pariin hauskalla tavalla. Eturivin kirjailijavieraiden lisäksi ohjelmassa on monenlaisia työpajoja, missä pääsee itse puuhaamaan, taiteilemaan ja keksimään tarinoita. Elämyksellisyys ja poikkitaiteellisuus ovat ohjelmassa punaisena lankana, tarinoita koetaan monien eri taiteiden kautta ja kaikilla aisteilla.

Vuonna 2015 osallistujia oli noin 2000 – ja tänä vuonna odotetaan tulevan vähintään saman verran,

—Lastenkirjallisuus on tärkeää, koska se parantaa lasten lukutaitoa, ilmaisua, sanavarastoa, empatiakykyä jne. Itse kuitenkin ajattelen, että lastenkirjallisuus on ennen kaikkea tärkeää, koska se rikastaa elämää – minun maailmani olisi paljon värittömämpi ilman Uppo-Nallea, Saariston lapsia tai Muumeja. Tuntuu kovin sääliltä, jos nykylapset jäävät tästä rikkaudesta paitsi, päättää tapahtuman tuottaja Anni Niemensivu ja toivottaa lapset perheineen ja muine lastenkirjallisuuden ystävineen tervetulleiksi.