Eero Kiuru työskentelee Humakin hallituksessa opintojen ohella: ”Yhdessä siellä vedetään Humakin venettä eteenpäin”
Yhteisöpedagogiksi (AMK) opiskeleva Eero Kiuru toimii opiskelijoiden edustajana Humakin hallituksessa. Opintojen ja hallitustyöskentelyn yhdistely ei tuota hankaluuksia – vaikka hallituksen jäsenillä on suuri vastuu ja työskentely vie toki aikaa, on se kuitenkin sen verran mieluista, että Kiuru vertaa sitä vapaa-ajan toimintaan. Kiuru korostaa sitä, että hallituksessa on hyvä, tasa-arvoinen henki ja kaikilla on sama päämäärä – rakentaa Humakille parempi tulevaisuus.
Yli kymmenen vuotta pankissa työskennellyt Eero Kiuru on ehtinyt toimia moninaisissa rooleissa muun muassa työmarkkinatoiminnan, edunvalvonnan ja jopa politiikan parissa. Vuosien varrella Kiuru kuitenkin huomasi, että järjestötyö on se sydämen asia ja oli aika vaihtaa alaa. Tämä sai Kiurun hakemaan opiskelemaan yhteisöpedagogiksi (AMK) monimuoto- ja verkkototeutuksessa (YP-MOVE) Helsingistä käsin. Edunvalvonta puolestaan jatkuu Humakin hallituksessa.
Ala-asteen oppilaskunnasta ammattikorkeakoulun hallitukseen
Monipuolisen kokemustaustan omaava Eero Kiuru on reilun vuosikymmenen aikana toiminut muun muassa varapääluottamusmiehenä, luottamusmiehenä, työehtosopimusneuvottelijana, sekä henkilöstöyhdistyksen hallituksen jäsenenä. Vuodesta 2009 Kiuru on myös toiminut poliittisessa järjestötoiminnassa ja hallintotehtävissä.
Alanvaihto sai alkunsa, kun edunvalvontatyöt alkoivat viemään kasvavassa määrin aikaa pankkityön ohella. Kiuru huomasi haluavansa tehdä sellaista työtä, joka on merkityksellistä, jossa autetaan muita ja ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Oli siis sopiva hetki hakea YP-MOVE -koulutukseen.
”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kiinnostanut reilu 10-vuotiaasta asti,” kertoo Kiuru. ”Ala-asteella aloitin jo oppilaskunnasta.”
Kiuru jäi opintovapaalle töistä ja ehti opiskella päätoimisesti vuoden ajan, kunnes tuli taas tarve lähteä tekemään edunvalvontaa. Kun Humakin hallitukseen haettiin opiskelijoiden edustajaa, Kiuru sai kannustusta hakemiseen ja päättikin tarttua tilaisuuteen.
Opiskelijahyvinvointi yksi hallituksen tärkeimmistä prioriteeteista
Opiskelijoiden edustajana Kiurun tehtävänä on tuoda opiskelijoiden näkemyksiä hallituksessa käsiteltäviin asioihin. Tärkeätä tässä on tiedon kerääminen. Tämän vuoksi Kiuru on tiiviisti yhteistyössä opiskelijajärjestö Humakon kanssa, ja palautetta tulee myös suoraan opiskelijoilta.
”Kuulen heiltä, mitä asioita pitäisi kehittää, tai sitten hyvää palautetta. Punnitsen, miten vien asioita eteenpäin – vienkö Humakon vai hallituksen kautta”, kertoo Kiuru.
Yksi hallituksen tärkeimmistä prioriteeteista ovat jaksamiseen ja opiskelijahyvinvointiin liittyvät asiat. Ne läpileikkaavat lähes kaikkea Humakin toimintaa, sillä opiskelijat ovat koululle erittäin tärkeitä asiakkaita. Kiuru korostaa, että hallituksella on hyvin yhtenäinen linja opiskelijoiden hyvinvoinnin suhteen.
Korkeakoulukentällä korona on valitettavasti kuitenkin vaikuttanut negatiivisesti opiskelijoiden mielen hyvinvointiin ja siten myös opiskelujen etenemisiin, valmistumisiin, sekä keskeyttämisiin.
”Onhan se hirveän ikävä tilanne”, toteaa Kiuru. ”Ollaan huomattu se, että miten tärkeitä sosiaaliset kanssakäymiset ovat, kun taas aiemmin niitä ollaan pidetty itsestäänselvyyksinä. Jotkut opiskelijat kaipaavat ryhmän kautta tulevaa kannustinta.”
Kiuru muistuttaa, että jaksamisasiat ovat kuitenkin sekä yhteiskunnallisella että koulun tasolla tiedossa ja Humak seuraa tilannetta koko ajan.
”Korkeakoulu, joka oikeasti noudattaa omia arvojaan”
Hallitustyöskentelyyn kuuluu luonnollisesti hallituksen kokoukseen osallistuminen, joka pidetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa Helsingissä. Välillä kuitenkin pääsee tutustumaan myös muihin kampuksiin, mikä taas tarkoittaa kotimaan matkustamista. Esityslistat tulevat noin viikkoa ennen kokousta, ja ne tulee käydä läpi.
”Ei se hallitustyöskentely kokonaisuudessaan vie mahdottoman paljon aikaa, mutta on tärkeää mainita, että hallituksen jäsenellä on velvollisuus perehtyä niihin papereihin”, Kiuru toteaa.
Kiurun mielestä parasta hallitustyöskentelyssä on ihmisten asioiden ajaminen ja sitä kautta korkeakouluyhteisön parantaminen opiskelijoiden näkökulmasta. Hän myös korostaa hallituksen hyvää henkeä – Kiurun aiempien kokemuksien valossa yhteisen linjan löytäminen ei nimittäin suinkaan ole aina itsestäänselvyys.
”Nyt kun olen Humakissa toista vuotta, on ollut hienoa nähdä, että on sellaiset Humakin yhteiset arvot, joita pidetään tärkeinä sekä opiskelijoiden että työntekijöiden keskuudessa”, kertoo Kiuru.
Tämä on näkynyt myös Humakin ulkopuolelta tulleessa palautteessa – Kiuru on muun muassa saanut kuulla, että Humak on ”korkeakoulu, joka oikeasti noudattaa omia arvojaan.”
”Näen, että Humakilla on uniikki tehtävä suomalaisyhteiskunnassa ylläpitää ja kehittää kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa,” Kiuru pohtii.
”Vaikuttaminen on laajaa ja sitä tehdään monella tasolla”
Hallitustyöskentelyä Kiuru suosittelee sellaiselle ihmiselle, jolle on sydämen asia edistää yhteisiä asioita, opiskelijoiden asioita, sekä kokonaisuudessaan haluaa kehittää Humakia.
”On myös hyvä olla sellainen ihminen, että perehtyy asioihin, joista tekee päätöksiä ja ymmärtää, että päätösten tekemisessä on tietynlainen vastuu”, toteaa Kiuru. ”On myös uskallettava tuoda näkökulmia esille rakentavasti ja kunnioittavasti.”
Kannustuksena tuleville hakijoille, Kiuru kertoo viihtyneensä hallituksessa hyvin – vastaanotto ja palaute on ollut positiivista, eikä minkäänlaista vastakkainasettelua ole. On myös tärkeää olla itselleen armollinen – etenkin, jos aiempaa kokemusta osakeyhtiön hallituksessa toimimisesta ei ole, ihan kaikkea toimintaan liittyvää ei voi heti ymmärtää.
”Tekemällä sitä oppii”, toteaa Kiuru. ”Päätöksentekovaiheessa on tärkeätä kysyä hallituskumppaneilta, jos ei tiedä tai ymmärrä jotain.”
Kiuru muistuttaa, että hallitustyön lisäksi on olemassa hyvin erilaisia tapoja vaikuttaa esimerkiksi opiskelijajärjestön kautta – on hallitus, edustajisto, tutortoiminta, paikallistoiminta, työryhmät, ja valmennusryhmät. Jos taas ei halua olla missään nimetyssä tekemisessä mukana, kehitysideoita ja palautetta voi viedä eteenpäin esimerkiksi opiskelijajärjestön erilaisten kanavien kautta.
”Vaikuttaminen on laajaa ja sitä tehdään monella tasolla – hallitustasolla, opiskelijajärjestötasolla, ja yksilön tasolla, ja kaikki tekee sitä oman kiinnostuksen ja jaksamisen puitteissa”, Kiuru muistuttaa. ”Yhdessä tässä tehdään asioita.”
Katso haastattelu kokonaisuudessaan alta.
Teksti: Mari Ervasti
2022-06-07 11:20:38