Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA-säätiön ja Svenska Kulturfondenin vuoden 2014 palkinnot on jaettu kuudelle ruotsin kielen opettajalle. Ne on myönnetty tunnustuksena ansiokkaasta ruotsin kielen opetuksesta ja ruotsinkielisen kulttuurin edistämisestä.  Yksi palkituista on Humakin lehtori Kirsi MacKenzie.

  • Palkinto merkitsee itselleni erityisesti korvausta opetusmateriaalin laatimisesta ja jakamisesta, sillä mielestäni opetusmateriaali ja sen myötä opetusmenetelmät ovat kaiken opetuksen pohjana ja tulen varmasti jatkossakin aina panostamaan uuden materiaalin luomiseen, toteaa MacKenzie.

MacKenzie kertoo, että koska kulttuuri- ja viittomakielialalla ei ole varsinaista alakohtaista oppikirjaa, on ollut välttämätöntä tehdä materiaali itse, mikä on aikaa vievää. Opetusmateriaalin kehittämisessä on ollut mukana myös opiskelijoita, kulttuuri- ja viittomakielialan ihmisiä, ystäviä ja lähipiiri.  Suomenruotsalaiset opiskelijat ovat esimerkiksi kirjoittaneet itsestään, tehneet ääninauhoituksia ja esiintyneet videoilla.

Sju konstnärsporträtt – oppimateriaali

  • Erityisesti sydäntäni lähellä on ollut ruotsin kielen opetuksen kehittäminen ja yksi hienoimmista kokemuksista oli Svenska Kulturfondenin rahoittama ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien täydennyskoulutushanke, joka päättyi tänä syksynä kirjan Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajuus muutoksessa julkaisemiseen, kertoo Kirsi MacKenzie. Hänen artikkelinsa kirjassa kuvaa opetusmateriaalin laatimista amk-ruotsin opintoihin.

Kirsi kuvasi ja haastatteli seitsemää suomenruotsalaista eri alojen taiteilijaa ja tuotti materiaalista dvd;n sekä teki opetusmateriaalin. Mukana dvd:llä olivat: Märta Tikkanen, Antonia Ringbom, Jan-Erik Andersson, Jerry Wahlforss, Kim Simonsson, Tiina Lindfors ja Monika Fagerholm. Haastattelut olivat noin 20 minuutin mittaisia ja opetusmateriaali 150-sivuinen.

Ruotsin osaajia tarvitaan

  • Kielitaidon merkitys tulee selkeästi esille työelämän kielikartoituksissa, joita on tehty sekä valtakunnallisesti että alueellisesti, kertoo MacKenzie.  Tutkimukset osoittavat, että englanti on valtakieli, mutta ruotsi tulee kakkosena.  Ruotsin osaajia tarvitaan ja kieli yhdistää Suomen muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi kulttuurituottajille ruotsin kielestä on todella paljon hyötyä ja mahdollisuudet jo pelkästään apurahojen hakemiseen myös suomenruotsalaisista rahastoista ja säätiöistä paranevat huomattavasti.

Työelämälähtöinen kielenopetus

Ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksen lähtökohtana on työelämälähtöisyys. Työelämälähtöisyys tulee esiin mm. ammattikorkeakoulujen ruotsin kieltenopintoja määrittelevissä asetuksissa.  Opiskelijan on saavutettava sellainen kielitaito, joka vaaditaan julkisyhteisön henkilöstöltä ja kaiken kieltenopetuksen tulee olla työelämälähtöistä.

Tämä toimii lähtökohtana opetusmateriaalin laatimisessa eli materiaalin täytyy olla alakohtaista, autenttista ja liittyä työelämään esim. kulttuurituottajaopiskelijat harjoittelevat vaikkapa kutsujen, lehdistötiedotteiden ja hankehakemusten laatimista ja suullisia kielenkäyttötilanteita työhaastatteluista hanke-esittelyihin harjoitellaan paljon.   Pääkaupunkiseudulla on myös loistava mahdollisuus tehdä vierailuja ja haastatteluja.   Hanasaaren kulttuurikeskuksen kanssa on hienoa tehdä yhteistyötä ja ruotsin tunneilla on käynyt useita vieraita sirkusakrobaatista sarjakuvapiirtäjään.

OKKA-säätiö myöntää yhteistyössä Svenska kulturfondenin kanssa 4 – 6 tunnustuspalkintoa opettajille, jotka opettavat ruotsia suomenkielisessä päiväkodissa, peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, vapaan sivistystyön oppilaitoksessa tai taiteen perusopetuksessa. https://okka-saatio.com/apurahat/okka-svenska-kulturfonden-palkinto/

Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajuus muutoksessa – Kohti motivoivaa ohjaamista -kirja luettavissa verkossa:
https://okka-saatio.com/wp-content/uploads/AMKruotsi.pdf