Kansainvälisen IEID konferenssin aiheena oli tieteidenvälisyys Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

IE-ID, YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi

Todellisuus tuottaa yhä useammin ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa yhden tieteenalan keinoin. Myös työelämälähtöisessä kehittämistyössä tarvitaan eri koulutus- ja tieteenalojen rajapintaosaamista.

Humak ja Kyamk järjestivät helmikuussa yhdessä kansainvälisen konferenssin From Intercultural Encounters to Interprofessional Development (IEID), jossa tätä rajapintaosaamista tarkasteltiin ylempien AMK-tutkintojen kehittämisen ja työelämän tarpeiden näkökulmasta.

IEID —konferenssissa tapasivat ylempien AMK-tutkintojen kehittäjät ja työelämän edustajat. Humakin yliopettaja Merja Kylmäkosken mielestä erityisen antoisaa oli se, että YAMK-tutkinnoilta vaadittava monialaisuus, tieteidenvälisyys ja rajapintaosaaminen nousivat konferenssissa hyvin näkyviin. Päivien aikana syntyi useita uusia yhteistyöideoita sekä ammattikorkeakoulujen välillä että ylempien AMK-tutkintojen ja työelämän välillä.

Miksi tieteidenvälisyys on ajankohtaista?

IEID —konferenssissa tieteidenvälisyyden käsitettä avasi Helsingin yliopiston post-doc -tutkija Katri Huutoniemi. Hänen mukaansa globaali ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö tuo eteemme äkillisiä, kompleksisia ja hankalia ongelmia. Syitä tähän ovat luonnon ja yhteiskunnan monimutkaisuus ja halu tutkia peruskysymyksiä tieteiden välimaastossa. Myös uuden teknologian mahdollisuudet tuovat eteemme ”pirullisia ongelmia” – wicked problems – jotka ovat lähes mahdottomia ratkaistaviksi, totesi Huutoniemi.

Opetuksen ja siihen kytkeytyvän TKI-toiminnan tulisi kuitenkin kyetä tarjoamaan valmistuville opiskelijoille työkaluja näiden haasteiden kohtaamiseen.

Huutoniemen mukaan tieteidenvälisyyttä tarvitaan myös reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseen. Asioita tulisi katsoa monista näkökulmista ja nähdä ongelmien monimutkaisuus.

IEID seminaari kartoitti tieteiden rajapintoja
IEID seminaarin ensimmäisen päivän puhujat kokoontuivat paneliin. Kuvassa vasemmalta: Tarmo Ahvenainen (Kyamk), Ari Lindeman (Kyamk), Ari Nieminen (Diak), Katri Huutoniemi (HY) ja Satu Peltola (Kyamk)

Monialaisuus ja tieteidenvälisyys Humakin aloilla

Järjestö- ja nuorisotyön aloilla on kysyntää ns. kovien alojen tai tekniikan osaamiselle, kertoo Merja Kylmäkoski. – Konferenssissa kuultujen ylemmän AMK-tutkintojen alumnien ja työelämäkumppanien mukaan uutta poikkitieteellistä osaamista syntyisi, kun yhteisöpedagogikoulutuksen yhteisöjen kehittämisosaamiseen ja ihmistyössä tarvittavaan osaamiseen yhdistetään esimerkiksi juridiikkaa tai pelien kehittämisosaamista.

Kulttuurituotanto on yliopettaja Pekka Vartiaisen mukaan jo lähtökohtaisesti monialainen ja kulkee tuotannollisilla rajapinnoilla, kuten markkinointi, viestintä, talous, kulttuuripolitiikka, verkostoituminen jne. Humakin sisällä on yhteistä rajapintaa esim. kulttuurisen nuorisotyön alalla. Kulttuurituotannossa yhteisötyötä on tehty laivateollisuuden ja metsäalan kanssa – tulossa on yhteistyötä sosiaalialan ja turismin kanssa, toteaa Vartiainen.

Tulkkausalalla uusia rajapintoja tulevat olemaan uudet, kasvavat asiakasryhmät, joita ei ole perinteisesti pidetty Humakin tulkkikoulutuksen kohderyhminä, kertoo yliopettaja Liisa Martikainen. -Näitä ovat esimerkiksi puhevammaiset tulkkauspalveluihin oikeutetut henkilöt.

Martikaisen mukaan rajapintoja löytyy lisäksi uusien teknisten välineiden kehittymisen myötä, jotka tulevat vaikuttamaan tulkkausmenetelmien kehittymiseen. Tämä tarkoittaa, että tulkeilta tullaan vaatimaan uudenlaista teknistä osaamista esimerkiksi puheen tunnistukseen liittyvien teknisten sovellusten osalta. Puhetta tunnistavat tekniset sovellukset muuttavat kirjoitustulkkauksen luonnetta siitä miten se toteutetaan nykypäivänä (esimerkiksi tässä konferenssissa suurin osa esityksistä tulkattiin kirjoitustulkkauksen välityksellä kirjoitetulle suomen- tai englanninkielelle). Kirjoitustulkkaus on puolestaan paljon käytetty (ja tulevaisuudessa kasvava) kielen sisäinen tulkkausmenetelmä.

IEID seminaari tulkattiin viittomakielelle ja kirjoitustulkattiin
IEID konferenssi tulkattiin viittomakielelle ja kirjoitustulkattiin.

Liisa Martikaisen mukaan edellä mainitut tulkkikoulutuksen rajapinnat ja osaamisen laajentaminen ei suoraan tullut konferenssin annista ilmi. Käsiteltiin lähinnä tulkkausalaan sisältyviä rajapintoja, kuten kuulevien (ei äidinkieleltään viittomakielisten) ja kuurojen (äidinkieleltään viittomakielisten) tulkkien välistä yhteistyötä ja kohtaamista tai kuurojen asemaa valtakulttuureihin nähden esimerkiksi sen kautta, että kuuroja ei välttämättä osata ottaa huomioon viranomaisviestinnässä (eli kielellinen tasa-arvo ei toteudu).

Konferenssin abstrakteihin voit tutustua konferenssin verkkosivuilla.