Tapio Huttula suom,i100 Kuopio

Humakin Kuopion kampuksella järjestettiin Pohjois-Savon Opiston ja Humakin yhteinen Studia Koivumäki –tilaisuus ke 29.11. 2017 teemalla Suomi 100. Juhlapuheen piti Humakin rehtori Tapio Huttula, joka korosti jatkumon merkitystä.

”Ihmisen elämä rakentuu erilaisille valinnoille, kohtaamisille ja tapahtumisille sekä elämässä oppimiselle. Niiden seurauksena olemme siinä missä olemme, niiden myötä meistä tulee se mikä olemme,” totesi Huttula ja jatkoi:

”Samalla tapaa kansakunta on jatkumo eli aiempien valintojen, ratkaisujen, ihmisten ja heidän tavoitteidensa summa. Ymmärtääkseen mikä on, täytyy ymmärtää mistä on tulossa, ja millaisille ratkaisuille nykyisyys perustuu.”

Suomen itsenäistyminenkään ei tapahtunut hetkessä. Siihen johtanut kehitys on monien päätösten summa.”.Huttula nosti esille esimerkkejä Suomen vuoden 1917 monivaiheisista askeleista kohti itsenäisyyttä.

Sivistyksen ja koulutuksen merkitys kansakunnan rakentumisessa

Huttulan mukaan vasta koulutuksen ja itseymmärryksen kasvun kautta ajatus kansakunnasta saattoi syntyä. –”Tietyllä tapaa uskon siihen, että kansakunnan täytyy ansaita itsenäisyytensä omalla valveutuneisuudellaan. Siihen kansalaisten sivistystaso liittyy suoraan. Ellei itseymmärrys, kieli ja kulttuuri sekä identiteetti rakennu ja kehity, eivät myöskään valtiolliset rakenteet ja usko asiaan riitä. Näissä kaikissa koulutus ja sivistys ovat aivan keskeisiä tekijöitä.”

Kansallinen herätys ja kansalaisyhteiskunta

Itsenäistymisen taustalla onkin monia vaiheita, joihin kansalaisyhteiskunnan ja itsenäisen kansalaisuuden ajatus on rakentunut. Tarvittiin kansansivistysaatetta, kansalaisaktiivisuuden nousua. Siksi tarvittiin suomalaisuusaate, herätysliikkeet, raittiusliike, kansasivistysliike, osuustoimintaliike, palokunta-aate ja työväenliike.

Kansallinen herätys edellytti kansalaisyhteiskunnan syntyä, jota suuret kansanliikkeet kehittivät. Niiden myötä syntyi kansalainen, joka ajatteli, että hän voi ite vaikuttaa asemaansa, kehittää omaa elämäänsä ja elinpiiriään.

Kansanliikkeet mursivat yhtenäiskulttuuria ja luokkayhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmillä oli ollut erilainen – epätasa-arvoinen asema. Herätysliikkeen penkissä aatelinen ja talonpoika esimerkiksi istuivat ensimmäisiä kertoja tasavertaisina toimijoina rinta rinnan. Kansaliikkeiden yhteisvaikutuksesta aktiivisten subjektien piiri laajeni – jotta tämä kehitys voi tapahtua tarvittiin kansansivistysaatetta ja edistysnäkemystä, ajatusta siitä, että ihminen voi omilla toimillaan kehittää itseään ja yhteiskuntaansa.

Sivistyksen majakat maakunnissa

Kansanopistoliike oli vastaus kansan syvien rivien sivistystason nostamiselle. Ne olivat sivistyksen majakoita pääosin kaupunkien ulkopuolella. Opistot tarjosivat mahdollisuuden itsensä kehittämiseen kansakoulun käyneille. Monille maalaisväestön jäsenille ne olivat myös väylä korkeampaan sivistykseen. Niillä oli olennainen merkitys itsenäistyvän talonpoikaiston ja kansakunnan osallisuuden laajentamisessa.

Edelleen kansanopistot toimivat koulutusjärjestelmää täydentävinä erilaisille ja eri elämäntilanteissa oleville ryhmille. Niillä on myös olennainen merkitys omaehtoisen osaamisen kehittämisen tarjoajina.

Suomalaisuuden piiri laajenee

Suomen visio rakentuu edelleenkin osaamisen kehittämiselle, uskolle yksilön aktiivisuuteen ja rooliin subjektina – toimijana. Toimijuus taas edellyttää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä niin, että se kykenee vastaamaan uusiin globaaleihin kysymyksiin. Kansalaisaktiivisuus ja demokratia ovat välineitä, joilla toimijoiden erilaiset tarpeet ja näkemykset sovitetaan yhteen jatkossakin. Myös suomalaisuuden piirin laajetessa ja erilaistuessa.

Humakilla on kansainvälisenä ja yhteiskunnallisena korkeakouluna tärkeä tehtävä viedä tätä jatkumoa eteenpäin. Tältä pohjalta on hyvä ponnistaa kohti visiomme muotoilemaa reilua ja yhteisöllistä Suomea ja tulevaisuutta, päätti Huttula puheensa.

Nuorten Suomi 100

yhteisöpedagogiopiskeijat Iina, Emilia ja Sofia suomi100
Haastatellut kuvassa: Iina Häkkinen, Emilia Heiskari ja Sofia Sarkava, kaikki 1.vuoden yhteisöpedagogiopiskelijoita Humakin Kuopion kampuksella

Lehtori Erja Anttonen kyseli juhlassa mukana olleilta opiskelijoilta mietteitä satavuotiaasta Suomesta. Iina Häkkisen, Emilia Heiskarin ja Sofia Sarkavan mielestä parasta Suomessa ovat tasa-arvo, koulutus ja luonto – Sofia lisäsi vielä tasa-arvoisen avioliittolain.

Tyttöjen toive seuraavalle sadalle vuodelle on:  rauhan säilyminen ja kehityksen jatkuminen – että Suomi olisi suvaitsevaisempi.  Että luonnon annettaisiin kasvaa ja kukoistaa.  Luonto on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus

Pohjois-Savon Opiston rehtori Ensio Vatanen siteerasi puheessaan Nuorten uutta itsenäisyysjulistusta 2017:

” Suomalaisuuden määrittelevät suomalaiset itse. Kuka tahansa voi olla suomalainen ja tulevaisuuden suomalaisuus on yhdessä rakennettu, perinteitä ja uusia tuulia ja kansalaisia yhdistävä asia, jonka piiriin mahtuu jokainen niin halutessaan. 

Suomessa ihmisiä kohdellaan henkilöinä, ei jonkin sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen edustajina. Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta. Kenenkään ei tarvitse pelätä tai olla yksinäinen.” 

Etusivun kuvassa  Tapio Huttula Kuopiossa

Kuvat ja nuorten haastattelu: Erja Anttonen