Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak on huolissaan kuurojen palveluiden toteutumisesta, alan koulutuksen kehittämismahdollisuuksista ja koko tulkkauspalvelualan tulevaisuudesta.

Tulkkauspalvelujen tarvitsijat, alan toimijat, tulkit ja kouluttajat, kuten Humak, ovat olleet huolissaan Kansaneläkelaitoksen tulkkauspalvelujen kilpailutuksen vaikutuksesta alan palvelujen saatavuuteen ja alan kehittämiseen. Kelan 19.9.2017 julkaisemat kilpailutuksen tulokset ovat osoittamassa huolet toteen. Kelan antaman tiedon mukaan asiakkaiden käytettävissä olevien tulkkien määrä putoaa 872 tulkista noin 678 tulkkiin. Näin merkittävällä pudotuksella on suora vaikutus asiakkaiden palvelujen saatavuuteen.

Koko alan kehitys otettava tarkasteluun

Humakin mielestä yksittäisen kilpailutuksen sijaan on pohdittava laajemmin koko alan kehitystä ja Kelan roolia siinä. Kelalla on alan työmarkkinoilla määräävä asema. Tulkkauspalvelualan palveluntuottajien liikevaihdosta yli 90 prosenttia koostuu Kelalle tehtävistä tulkkauspalveluista. Kelan toiminta ja sen kilpailutusmekanismi ohjaa suoraan alan kehitystä ja vaikuttaa siihen, miten kuurojen lakisääteiset palvelut toteutuvat. Tilannetta ei voi pitää normaalina.

Lainsäätäjä halusi epäilemättä turvata tulkkauspalvelujen kehittämisen ja tasapuolisen saatavuuden eri puolilla maata siirtämällä tulkkauspalvelujen järjestämisvastuun Kelalle. Nyt näyttää siltä, että Kelasta on tullut alan kehittämisen este.

Kuurojen liitto pitää tulkkauspalvelujen järjestämiseen liittyviä ongelmia pitkälti rakenteellisena ja kysyy oikeutetusti, toteutuvatko yhdenvertaisuuslaki, viittomakielilaki ja kuurojen ihmisoikeudet tässä tilanteessa. Jos Kela ei pysty turvaamaan palvelujen saatavuutta ja kuurojen lakisääteisten palvelujen toteutumista, sen toiminta ja asema on otettava kriittisen pohdinnan alaiseksi. Tässä Kelan valtuutetuilla ja viime kädessä lainsäätäjillä on keskeinen asema.

Täystyöllisyydestä epävarmuuteen

Tulkkikouluttajana Humak on huolissaan asiantuntevien tulkkien työllisyystilanteesta. Humak on pitkään seurannut tulkkien työllisyyttä yhteistyössä Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n kanssa. SVT:n jäsenistön työttömyys lisääntyi tasaisesti vuosina 2013-2015 ollen kuitenkin korkeimmillaankin vain 6%, mikä oli vähemmän kuin tyypillinen akateeminen työttömyys tuohon aikaan.

Vuonna 2016 tulkkien työttömyys kääntyi laskuun. Vaikka työllisyysluvut ovat tähän saakka pysyneet maltillisina, Humak on koko ajan reagoinut alan muutoksiin. Opiskelijoiden sisäänottomääriä on vähennetty ja alan epävarman tilanteen vuoksi Humakin Kuopion yksikköön ei otettu syksyllä 2017 uusia tulkkiopiskelijoita. Syksyllä 2018 sisäänotto jatkuu.

Kilpailutuksen myötä alalla on käytännössä siirrytty vallinneesta täystyöllisyydestä muutamassa vuodessa pätkätöiden ja nollatuntisopimusten maailmaan. Tässä tilanteessa alan pitkäjänteinen kehittäminen on toimijoille mahdotonta.

Kuurojen viittomakielen tulkkien tarve on suuri

Huomiota herättää myös se, että useat kuurot tulkit ovat jääneet hankinnassa valitsematta.

Humak ja Suomi ovat olleet maailmassa edelläkävijöitä kuurojen viittomakielen tulkkien kouluttamisessa. Myös muualla Euroopassa on viime vuosina herätty kuurojen viittomakielen tulkkien tarpeeseen. Heitä tarvitaan erityisesti kuurosokeille tulkkauksessa, eri tavoin kielellisten ongelmia omaavien ryhmien tulkkauksessa ja esimerkiksi kansainvälisissä tulkkaustilanteissa.

Kela ei tunnusta hankinnassaan kuurojen tulkkien tarvetta. Tämän vuoksi Suomessa on otettu ja tullaan ottamaan suuria harppauksia taaksepäin, vastakkaiseen suuntaan muun maailmaan kehitykseen nähden.

Tulkkien osaaminen on tulevaisuudessa tärkeää

Kelan kilpailutus vaikeuttaa myös koulutuksen kehittämistä. Kouluttautuminen ja ammatissa kehittyminen on pitkäjänteistä työtä. Useilla alueilla on havaittu, etteivät tulkit työllisty pelkästään keskittymällä yhden tai kahden tuotteen tulkkauksiin vaan osaamista on täytynyt kehittää, että on pystynyt työskentelemään laaja-alaisesti ja monipuolisesti eri asiakasryhmien kanssa. Tähän tilanteeseen Humak on vastannut kehittämällä viittomakielen tulkkauskoulutusta.

Kelan muuttuvat kilpailutusehdot ja osaamisvaatimukset ovat tuoneet alalle epävarmuutta. Alan toimijoiden on lähes mahdotonta kehittää uudenlaisia palveluja ja sitä kautta uudenlaisia tehtäviä tulkeille, kun kilpailutusmekanismi sumentaa tulevaisuuden ennakoinnin.

Kelan tiedotus kilpailutuksesta ja sen tavoitteista on ollut niukkaa. Kuurojen, tulkkien, alan palvelutarjoajien, asiakasjärjestöjen ja kouluttajien viesti Kelalle ongelmista on ollut yhtenäinen. Kilpailutusasiakirjoihin tehtiin yli 500 tarkentavaa kysymystä ja kommenttia. Nyt näyttää siltä, että viestiä ei ole kuultu.

Koulutusta on haastava kehittää ja suunnata tarvittaville painotuksille. Oppilaitosten on myös lähes mahdoton arvioida tulevaisuudessa tarvittavien AMK-tutkinnon suorittaneiden tulkkien määrää.

Humak tulkkien työllisyystilannetta koskevien tutkimusten perusteella on ollut nähtävissä, että tulkkien työllistyminen perinteisiin tulkkien töihin vaikeutuu tulevaisuudessa koulutettujen ikärakenteen ja palvelutarvitsijoiden tarpeiden muuttuessa. Samalla on kuitenkin voitu todeta, että tulkkien osaamista on mahdollista hyödyntää monissa uusissa tehtävissä.

Tämän vuoksi Humak on kehittänyt tulkin ammatin rinnalle uutta kommunikaatioasiantuntijuuteen perustuvaa osaamisprofiilia. Tämä koulutus tulee hakuun syksyllä 2018. Uuden profiilin myötä tulkkien tehtäväkenttä tulee Humakin arvion mukaan laajenemaan merkittävästi.

Lisätietoja antavat:

Humakin rehtori Tapio Huttula, p. 040 563 7944

Kehittämispäällikkö Mikko Äärynen, p. 0400 349 206